keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Markus Jääskeläinen: Ilmapallo




Aloitan P.S. Rakastan kirjoja -blogin Runohaasteen Markus Jääskeläisen runoteoksella Ilmapallo (2011). Ilmapallo on Markus Jääskeläisen seitsemäs runoteos. Ilmapallo katseli minua kirjakaupan hyllystä kaupan takimmaisesta nurkasta, jonne kävelin suoraan ja tein tämän ihanan runokirjalöydön. Jaksan katsella kirjan kansikuvaa vaikka kuinka pitkään, sillä se on mielestäni ihmeen ihana. Kannessa on punaisella pohjalla valkeita pisteitä, joita katselemalla voi kuvitella mitä vain, vaikka meren, tuulen tai lumisateen. Valkeiden pisteiden päällä on sitten tämä kultainen rengas, joka voi olla kuu, ilmapallo tai sormus tai rengas. Kirjan kannessa lukee: 

Jos sokeat kalat näykkivät varpaitasi ja tuuli pysähtyi
kuinka kaukana olit kuinka lähellä yksin.

Kirja on juuri sopivan kokoinen runokirjaksi yöpöydälle. Kirjassa on 38 runoa kahdeksan otsakkeen alla. Runo ei mahtunut matkalaukkuun ja Kissan kanssa – otsakkeet ovat mielestäni humoristisia. Hauskuutta löytyy myös Tupakansavua avaruuden keuhkoihin, Kissa kulkee alakerran ikkunasta, Kun kissa on syönyt, Sateella kissa istuu – runojen otsakkeista. Runot ovat kuitenkin surumielisiä ja kaihoisia, jopa yksinäisiä. Mies, kissa ja kaipaus. Jälleen yksin. Ilmapallosta minulle tulee mieleen ilo ja hauskuus. Ilmapallot eivät kuitenkaan kestä kauan. Ilmeisesti miehen ihmissuhde ei kestänyt kauan, joten mielestäni Ilmapallo on hyvä nimi tälle runokirjalle.

Jospa tässä on kaikki,
tähtikirkkaan taivaan alla,
kun jälleen kerran olen yksin,
omasta syystäkö vai ilman,
minä nojaan ikivanhan
männyn kylkeen,
keskellä uutta vuotta,
samaa, loputonta huutoa,
minä nojaan ystäväni
männyn kaarnakylkeen,
se ymmärtää
olla hiljaa.


Markus Jääskeläinen, Ilmapallo
Otava 2011
s. 64


6 kommenttia:

  1. Sinähän olit ripeä tämän runohaasteen kanssa. :) Todellakin, erittäin tyylikäs ja kaunis kansi tässä kirjassa! Yksinkertainen, mutta erottuu joukosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on odottanut plokkaamista jo kuukauden ajan, joten tämä haaste tuli kuin tilauksesta ja sain itsestäni irti tämän plokkauksen. Runokirjan plokkamisessa on haasteensa, sillä olen plokannut parin blogivuoden aikana vain noin viisi runokirjaa...tai alle...

      Poista
  2. Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että Otavan runokirjojen kannet ovat taideteoksia. Todella kauniita kansia on melkein näissä kaikissa tuoreissa kirjoissa.

    Ja kiitos vinkistä, tämä Jääskeläinen on minulla lukematta. Tämä innosti tarttumaan tähänkin teokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa. Tämä on sellainen runoteos, joka on pitkään lähellä, sillä se koskettaa runoillaan todella syvältä.

      Hyvä, että sait kiinni kiinnostavan vinkin ;)

      Poista
  3. Kiitos postauksesta, Mai!
    Myös minä olen ihastunut tuohon runokirjaan...♥
    Hyvää blogiystävänpäivää sinulle! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili Mummo ja ihanaa ystävänpäivää sinulle <3

      Poista