Tänään on kulunut Dame Agatha Christien (15.9.1890 - 12.1.1976) syntymästä 125 vuotta. Juhlistan tätä lahjakasta ja tuotteliasta kirjailijaa tällä hänen itse kirjoittamalla elämäkerralla Agatha Christie, Vanha hyvä aikani. Agatha Christie tuli tunnetuksi dekkarikirjoillaan, mutta hän on myöskin kirjoittanut nimimerkillä Mary Westmacott rakkautta ja ihmissuhteita sisältäviä kirjoja. Dekkarisarjoista kuuluisimpia ovat Hercule Poirot ja Miss Marple-sarjat, joista Miss Marple on suosikkini. Miss Marple oli vanhempi naishenkilö, joka kyläili ahkerasti ja seurasi naapureitaan ja siinä teenjuonnin ohessa ratkaisi murhia, joita riitti todella paljon. Monesti murhat tehtiin myrkyillä, ja myrkkyoppinsa kirjailija sai toimiessaan sota-aikana apteekissa töissä, jossa hän sekoitteli myrkkyseoksia lääkkeiksi. Hän toimi myös hoitajana sairaalassa sota-aikana, joten kaikenlaiset haavat, ampumisvammat ja muut sairaudet tulivat tutuiksi ja hän pystyi käyttämään niitä teostensa aiheina.
Agatha Christie ei olisi halunnut laittaa rakkautta dekkareihinsa, mutta rakkaus oli kustantajan ja lukijoiden suositus, joten kirjoista löytää myös tämän rakkauspuolen jossakin muodossa. Belgialainen Hercule Poirot oli ensimmäisen dekkarin, Stylesin tapaus (1920), päähenkilö, ja Agatha keksi tämän suositun henkilön belgialaisista sotapakolaisista, joita oli heidän kotikylässään. Agatha Christie aloitti elämäkertansa, Vanha hyvä aikani, vuonna 1950 ja lopetti sen 1965. Elämäkertansa hän aloitti, koska kirjoitusjumi vaivasi välillä. Kirjailija oli 75-vuotias, kun hän päätti, että hän oli kertonut omasta elämästään sen mitä hän halusi sanoa. Kirjassa ei mm. kerrota hänen aateloinnista mitään.
Agatha Christie ei kokenut olevansa hyväosainen, vaikka heidän perheessä ei tehty työtä, vaan elettiin isoisän jättämällä perinnöllä. Perheessä oli aina palvelijoita ja perhe matkusteli paljon. Perheen tyttäret jopa opiskelivat ulkomailla ja kotona oli mm. Nursie, ranskalainen kieltenopettaja, musiikinopettaja ja tytöt saivat oppia käsitöissä, taiteissa ja tanssimisessa. Kuitenkin kirjan rivien välistä nousee pienoinen katkeruus siitä, ettei hän ollut tarpeeksi hyvästä perheestä lähtöisin, jotta olisi voinut mennä naimisiin rikkaan aviomiehen kanssa. Pojat ja miehet olivat tyttöjen mielessä ja naimisiinmeno ja perhe olivat toiveista numero ykkönen Agatha Christien lapsuudessa ja nuoruudessa. Agatha Christie oli 24-vuotias mennessään ensimmäisen kerran naimisiin rakkaudesta, oltuaan sitä ennen kaksi vuotta kihloissa. Elämäkertateoksessa kirjailija kertookin varsin vilkkaasta seuraelämästään ja nuoruutensa sulhaskandidaateista huumorinpilke silmäkulmassaan.
Agatha Christie ei suunnitellut kirjailijanuraa, vaan hän olisi mieluummin ollut oopperalaulaja. Laulunopettajan kertoessa, että Agatha voisi korkeintaan olla hyvä konserttilaulaja tai muiden säestäjä, hän lopetti lauluopinnot kokonaan. Sysäyksen kirjailijanuralle hän sai, kun hän sanoi siskolleen kirjoittavansa salapoliisikirjan ja sisko oli sitä mieltä, että Agatha ei pysty siihen. Ensimmäisen kirjansa julkaisun jälkeen, joka tapahtui vasta kun käsikirjoitus oli kiertänyt useammalla kustantamolla, aviomies houkutteli Agathaa jatkamaan kirjoittamista. Agathan saatua hyvät rahat eräältä lehdeltä lyhyistä Poirot-aiheisista kirjoituksista, houkutteli mies Agathan ostamaan auton itselleen. Autot olivat 1920-luvulla todella harvinaisia, mutta Agatha osti itselleen auton ja opetteli sitä ajamaan.
Agathasta kehittyi maailmankuulu kirjailija, jonka tuotanto on todella laaja. Kirjoista on tehty näytelmiä, kuunnelmia ja elokuvia sekä tv-sarjoja. Kirjojen aiheita tuli paljon myöskin maailmanmatkoilta, sillä kirjailija matkusti ahkerasti. Elämäkertakirjassa on joitakin kuvia ulkomaanmatkoilta. Kirjassa on perheenjäsenten isän, äidin, siskon, veljen ja kirjailijan itsensä lapsuuden ja nuoruuden aikaiset maalatut taulut, mutta myöskin maalaukset Nursiesta ja veljen koirasta. Agatha Christie piti koirista todella paljon. Kirjasta löytyy myöskin valokuvia molemmista aviomiehistä, tyttärestä ja tyttärenpojasta.
Agatha Christie antaa elämäkerrassaan itsestään hieman ristiriitaisen kuvan. Hän kertoi inhoavansa esiintymistä ja julkisuutta, mutta silti hän vietti vilkasta seurapiirielämää ja oli monessa riennossa mukana ja matkusteli paljon. Hän koki esiintymiskammoa siten, että epäonnistui mm. erilaisissa kokeissa nuoruudessa. Lisäksi lehdistö kohteli häntä ikävästi eräässä hänen vaikeimmassa elämänvaiheessaan. Tästä syystä kirjailija karttoi julkisuutta. Siitä huolimatta Agatha Christien kirjat ovat edelleen hyvin luettuja ja kiinnostavia ja kiinnostus kirjoihin jatkuu edelleen. Dame Agatha Christie jätti koko maailmalle hienon perinnön, joka innostaa meitä ihmisiä lukemaan ja pitämään lukutaitoa yllä. Dekkarikuningatar kautta aikojen, Agatha Christie, tähdet eivät riitä kertomaan, kuinka uskomattoman hienoja lukuhetkiä annat meille kirjojesi ääressä.
Olen aina ollut suuresti ihastunut juniin. On valitettavaa ettei niissä nykyisin enää ole vetureita, jotka ihminen voisi tuntea henkilökohtaisiksi ystävikseen.
Agatha Christie, Vanha hyvä aikani *****
suom. Antti Nuuttila
WSOY 2010, 6. painos
s. 629
An Autobiography 1977
Mukava bloggaus.
VastaaPoistaLuin tämän teoksen keväällä, hyvä kirja, joka vaikenee -kirjalilijan oikeudella -tietyistä asioista eli kirja ei tarkoituksella kerro aivan kaikkea. Itsekin kiinnitin huomiota tähän ujous-asiaan.
Kiitos Jokke :) En löytänyt postaustasi, mutta arvasin, että olet tehnyt sen :)
PoistaMinusta on kuitenkin kiva juttu, että kirjailija on itse tehnyt elämäkertansa, vaikka tunnustautuukin ujoksi. Voin kuvitella englantilaisen lehdistön jahtaamassa kirjailijaa, joka ei halua julkisuutta lehdistössä. Ehkäpä hän viihtyikin ulkomailla ja maaseudulla juuri siksi, että sai olla rauhassa.
Kirja on hänen näköisensä ja välistä siellä se huumori kukki, mikä nousee usein hänen dekkareissaan esille karikatyyrisine hahmoineen :)
Bloggaus tulee luultavasti ulos vasta, kun Jassun haasteaika loppuu, ajattelin, että siitä tulisi myös koostebloggaus.
PoistaLuin bloggaukseni ja tähän "arkuus-asiaan" olin tosiaan itsekin kiinnittänyt huomiota.
No se menee sitten ensi vuoden puolelle, sitä odottelen, sillä sinä olet lukenut valtavan määrän Christien kirjoja tänä vuonna. Ja aiemminkin.
PoistaAraksi ja ujoksi ihmiseksi kirjailija matkusteli ja esiintyi aika paljon, mutta yleensä hän ei puhunut paljon ja puheet olivat tosi lyhyitä.
Tämä pitäisi lukea, sillä tiedän todella vähän Christien elämästä. Jo tämä bloggauksesi oli valaiseva. :) Minulta hänen syntymäpäivänsä on mennyt ohi, mutta saatan sen kunniaksi aloitella illalla Stylesin tapausta joka odottelee kotihyllyssä. :)
VastaaPoistaVautsi, sinulla on Christien ensimmäinen kirja. Minusta oli mielenkiintoista lukea aloittelevan kirjailijan esikoiskirjan kirjoittamisesta ja hahmojen luomisesta. Kirjan valmistuttua se kiersi monella kustantamolla ja viimeisessä, jossa se julkaistiin, kirja oli jopa kaksi vuotta, ennen kuin sieltä tuli ilmoitus julkistamisesta, kun osa tekstistä oli uusittu. Tämä elämäkerta oli mielenkiintoinen :)
PoistaMielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu teksti :) En ole tutustunut kirjailijan elämään mutta kirjoista pidän.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos Johanna :)
PoistaEn ole varma olenko lukenut tämän, mutta ainakin silmäillyt joskus tosi kauan sitten...! Minusta mielenkiintoinen elämäkerrallinen tietokirja oli Agatha Christie katoaa. Oletko lukenut? Nyt minulla on juuri lainattu uudehko Agatha Christien kirjeisiin perustuva teos. :)
VastaaPoistaSitä kirjaa en ole lukenut, mutta siitä aiheesta ei puhuta tässä kirjassa mitään. Aihe oli liian rankka kirjailijalle ja samoin syy miksi hän katosi.
PoistaTuo kirjeisiin perustuva kirja voisi olla mielenkiintoinen, sillä tykkään kirjekirjoista, kuten Aino Sibelius-Ihmeellinen olento kirjasta, joka perustui kirjeisiin.
Maj, hieno bloggaus!
VastaaPoistaMinunkin on pitänyt luea jokin Christien elämäkerroista, mutta aina se jää. Tähän kirjaan oli kiva kurkistaa, kiitos! :)
Olen nyt innostunut lukemaan elämäkertoja ja Christien syntymäpäivä osui sopivasti kohdalle. Kirjakin tuli sopivasti kirjastosta. Kirjan luettua ymmärtää miten pitkän iän aikana voi tapahtua mitä vain. En tiedä pystyisinkö itse kirjoittamaan omaa elämäkertaa, muistaisinko edes mitään. Valokuvat ovat hyvä keino muistaa ja niitä minulla on todella paljon.
PoistaOlen vuodesta 2005 kirjoittanut käsin mökkikirjaa...kolmas kirja menossa...eli joka päivä, kun olemme saaressa, kirjoitan päivän tapahtumista ja hiukan niistäkin asioista mitä on tapahtunut siinä välillä...lasten syntymistä, juhlista, ikävistäkin asioista, vierailuista ja matkoista jne.
Suosittelen sinulle tätä kirjaa :)
Oi mikä typo... ja vielä nimessäsi.. Mai siis! <3
VastaaPoistaVirheet kuuluvat asiaan...itsekin olen lahjakas niissä :) Elämä olisi liian täydellistä ja tylsää, jos ei olisi virheitä :)
Poista