perjantai 9. elokuuta 2019

Karin Slaughter: Menneisyyden jäljet




Miten hän oli saattanut rakastaa ihmistä, joka oli yrittänyt tuhota hänet?

Rikoskirjailija Karin Slaughter on vauhdissa psykologisessa trillerissään Menneisyyden jäljet, sillä tässäkin hyytävässä tarinassa tapahtuu väkivaltatekoja, jotka johtavat kuolemaan. Slaughter irrottelee trillereissään todella kylmäävästi, sillä hän haluaa tuoda esille sen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu: rikoksia, väkivaltaa, tappoja ja murhia. Naiset ja miehet, nuoret ja lapset, kaikki joutuvat osallisiksi. Slaughter avaa selkeästi yhteiskunnallisia epäkohtia. Menneisyyden jälkien taustalta löytyy ryhmä, kultti tai lahko, jonka tekemät seuraukset näkyvät vuosikymmenien päähän.

Hän oli aina uskonut – kiihkeästi, täysin vakuuttuneena – että maailman saattoi muuttaa ainoastaan tuhoamalla sen.

Andrea oli äitinsä Lauran kanssa kahvilassa syntymäpäiväaterialla, kun kahvilaan tuli mustiin pukeutunut nuorukainen, joka aloitti ampumisen. Sitten Laura teki jotain mikä pysäytti ammuskelun. Tietysti joku ihmisistä videoi tapahtumat, ja video levisi kulovalkeana uutis- ja taivaskanavilla. Andrea oli aivan kauhuissaan tapahtumista. Miksi äiti käyttäytyi sillä tavoin? Hän ei tuntenut enää äitiään, lisäksi äiti pakotti hänet pakenemaan ja antoi tarkat ohjeet pakoreitille. Andrea huomasi pian, että häntä jäljitettiin, mutta miksi?

”En minä halua satuttaa lastamme, mutta olen valmis tekemään sen.”

Menneisyyden jäljistä löytyy kaksi Lauraa. Trillerin tapahtumat kerrotaan kahdessa aikatasossa, 80-luvulla ja nykyajassa. Myös rikolliset rakastavat, perustavat perheitä ja saavat lapsia, niin tässäkin tarinassa. Raha ja kuuluisuus ovat pitkälle tämän kirjan motiiveista, jotka motivoivat kirjan pääpahista. Karin Slaughter nostaa esille nuorten ehdottomuuden ja halun muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Teot vaativat heidän mielestään uhreja.

Menneisyyden jäljet kietoo menneisyyden pahat teot rikostarinaksi, joka muuttuu koko ajan aggressiivisemmaksi nykyajassa. Karin Slaughter luo kylmäävän väkivallan vastapainoksi rakkautta, mikä keventää kirjan tapahtumia. Lisäksi päähenkilö Andrea on kuvattu aika uusavuttomana tyyppinä, jota äiti ja isä ovat paaponeet yli kolmekymppiseksi, ja sitten hänen pitäisi selviytyä yhä jännittävimmiksi käyvistä juonenkäänteistä. Taitaa olla nykyaikaa tuo nuorten aikuisten paapominen, ainakin kun kuuntelen kavereita tai mietin omia kasvatustapojani. Jotkut kavereistani sanovat, että ei heitäkään ole paapottu, joten aikuiset lapset saavat selvitä itse ongelmistaan, rahahuolistaan, siivouksistaan, pyykeistään sekä lastenhoidosta. Sanon suoraan, että haluan itse olla lapsilleni apuna ja tukena, mutta yritän antaa heidän myös selvitä itse. Joskus kyllä innostun tekemään suursiivouksia. En usko, että se on paha juttu, vai onko?
Jokaisen menneisyydessä on tapahtumia, joiden haluaisi pysyäkin siellä kaukana piilossa. Karin Slaughterin Menneisyyden jäljet nostaa esille synkkiä ja pelottavia salaisuuksia.

Karin Slaughter, Menneisyyden jäljet
Suom. Virpi Kuusela
HarperCrime pokkari 2019
s. 535
ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 2018

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti