tiistai 13. elokuuta 2019

Herta Müller: Ihminen on iso fasaani




Herta Müllerin  Ihminen on iso fasaani on hänen kolmas kirjansa. Ahkera kirjailija, joka on kirjoittanut paljon, mutta häneltä on julkaistu vähän suomennoksia, vaikka hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2009. Rakastuin Müllerin Hengityskeinuun, jonka jälkeen olen lukenut  vielä Tänään en halunnut tavata itseäni teoksen. Müller kirjoittaa saksaksi ja asuu nykyisin Saksassa, hän on kuitenkin kotoisin Romaniasta, romaniansaksalainen alkujaan. Herta Müllerille on tyypillistä kirjoittaa Romaniasta ja romanialaisista. Hän kirjoittaa ihmisistä, jotka joutuvat kärsimään mm. sorrosta ja diktatuurista. Ihminen on iso fasaani kertoo myllärin perheen yrityksestä päästä muuttamaan maasta pois, kun eläminen Romaniassa on tehty yhteiskunnan puolelta liian vaikeaksi.

Sankaripatsaan ympärillä kasvaa ruusuja. Yhtenä pöheikkönä. Niin tiheässä että ne tukahduttavat ruohon. Niiden kukat ovat kuin pieniä valkoisia paperikääröjä. Ne rapisevat. Sarastaa. Kohta on päivä.

Romaniassa valtaa piti diktaattorin ottein Ceausescu. Müller kirjoittaa viiltävin sanankääntein pieniä lauseita siitä mitä oikeasti tapahtui. Kirjailijan ensimmäinen teos Matala maa sensuroitiin Romaniassa, mutta julkaistiin kokonaisena Saksassa. Kirjailija joutui kotimaassaan vaikeuksiin, kun arvosteli hallitusta julkisesti, ja joutui muuttamaan maasta pois. Ceausescun valta päättyi vuonna 1989 kansannousun johdosta, ja hänet teloitettiin pikaisesti.

Mylläri on jauhanut kaksi vuotta jauhoja miliisille saadakseen passit perheelle. Se ei riitä, tarvitaan vielä muutakin. Päivät siirtyvät eteenpäin, mutta lisää jauhoja tarvitaan. Maa on korruptoitunut ja valtaapitävät tekevät mitä tahtovat. Jos he tahtovat sänkyynsä jonkun naisen, he saavat sänkyynsä kyseisen naisen ja niin monta kertaa kuin haluavat ja niin moni mies kuin haluaa. Todella ikävää vallan väärinkäyttöä. Herta Müller on antanut äänen romanialaisille, jotka elivät diktatuurivallan alla. Ihmiset halusivat pois hinnalla millä hyvänsä.

Amalie kipittää valkoisilla koroillaan kiveyksen poikki. Hän pitää nelikulmaiseksi taitettua anomusta kädessään kuin valkoista lompakkoa. Hänen punainen pukunsa keinahtelee pohkeiden ympärillä. Irlannin kevät lehahtaa pihalle. Omenapuun alla Amalien puku on tummempi kuin auringossa.

Herta Müller, Ihminen on iso fasaani
Suom. Raija Jänicke
Tammen Keltainen Kirjasto 2009  2. Painos
s. 110
Mensch is ein grosser Fasan auf der Welt 1986
Ensimmäinen suomennos 1990



4 kommenttia:

  1. Hengityskeinu oli vaikuttava. Lisäksi olen lukenut Matalan maan, novelli- ja kertomuskokoelman, joka kertoo romaniansaksalaisesta kylästä ja on tosiaan paikoin kriittinen maansa hallinnosta. Müller on hieno kirjailija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hengityskeinu on kyllä hengästyttävin kirja ikinä. Uskomaton kuvaus ihmisen nälkiintymisestä työleirillä Neuvostoliitossa, jonne romaniansaksalaiset joutuivat toisen maailmansodan jälkeen. Kirjailijan äiti oli muistaakseni ollut työleirillä.

      Poista
  2. En ole lukenut mitään Mülleriltä, mutta pitäisi kyllä. Tämäkin kirja kuulostaa tosi kiinnostavalta. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen noita kolmea kirjaa, jotka olen lukenut. Hengityskeinu on numero ykkönen <3

      Poista