"Se on tämä politiikka, mistä kaikki nykyään puhuu, joka myrkyttää ihmisten mielet ja sen takia Högforskin on ruvennut kantamaan vihaa isää kohtaan. Varmaankin sitä politiikkaa on Högforsin kansliassa niin paljon puhuttu ja mietitty, että aletaan jo ihmisiä vainoamaan sen takia. Se politiikka pitäisi panna säkkiin ja upottaa mereen tai polttaa saunan pesässä."
Joni Skiftesvik tutustui kirjan aihepiiriin, johon liittyi Kemin etapin toiminnan asiakirjat ja erilaiset jäämistöt. Jäämistöistä löytyi 12-vuotiaan koulutytön Elina Vakkurin päiväkirjamerkintä syksyltä 1915, joka on ylläolevassa lainauksessa. Kirjailija on liittänyt päiväkirjamerkinnän kirjaansa ja Elina Vakkuri on kirjan päähenkilön Taavetti Vakkurin tytär kirjassa Isäni, sankari. Elina kirjoittaa kirjassa päiväkirjaansa tapahtumia, jotka enteilivät vapaussodan alkamista. Suomihan oli Venäjän vallan alainen vuonna 1915, mutta suomalaiset halusivat vapaaksi kansakunnaksi. Tuosta ajasta kaksi vuotta eteenpäin suomalaiset olivat itsenäisiä, mutta se vaati suomalaisten nuorten miesten lähtöä Saksaan jääkärikoulutukseen. Perämeren pohjukan kautta suomalaiset menivät yön pimeydessä veneillä yli Ruotsin puolelle ja sieltä Saksaan. Taavetti oli yksi luotseista, joka kuljetti veneitä.
Miihkaili oli kieltänyt tyttöjä ja tytöt olivat juorunneet ja valehdelleet emännälle. Emäntä oli rynnännyt loilottamaan portaille, että jos se ryssänpiru ei anna lapsille rauhaa niin ottakoon leipäsutensa ja mulkunjätteensä ja hakekoon muualta sakilleen kortteerin, jos nyt kasakan hellu sitten johonkin palvelijaksi huolitaan.
Taavetti oli venäläisen kasakan ja suomalaisen piian poika. Suomalaiset katsoivat karsaasti Taavetin isän ja äidin romanssia ja hullustihan siinä sitten kävi. Taavetti sai kasvaa orpona ja kiusattuna, mutta hyvä kalastaja hänestä tuli. Vanhat asiat eivät vain jättäneet rauhaan, ne tulivat ajatuksiin ja uniin. Vanhat kiusaajat ja heidän teot vaikuttivat Taavetin päätöksiin. Yksi niistä oli ajaa jääkäreitä yömyrskyissä Ruotsin puolelle. Muitakin vaikuttimia Taavetilla oli, mutta niihin kannattaa perehtyä kirjan sivuilla. Taavetti oli päätöksensä tehnyt, eikä siihen vaikuttanut vaimo eikä lapset.
Isäni, sankari antaa hyvän kuvan sadan vuoden takaisista tapahtumista. Ihmisten oli päätettävä olivatko he itsenäisen Suomen puolella vai Venäjän vallan alaisia. Kummastakin päätöksestä oli mahdollista saada vankeustuomio tai kuolemantuomio jossakin pimeässä paikassa. Ilmiantajia liikkui molemmin puolin. Skiftesvik taitaa erinomaisen tarinoimisen, jonka taustalta löytyy viittauksia todellisiin tapahtumiin. Kirjan elävät luontokuvaukset ovat huikean hienoja.
Joni Skiftesvik, Isäni, sankari *****
WSOY 1987
s. 164 + karttakuva venereitistä
Skiftesvik Joni: Valkoinen Toyota vei vaimoni (Runebergvoittaja 2015)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti