tiistai 15. joulukuuta 2015

Syntymättömät


Kun minä nyt suljen silmäni, näen Ellenin vieläkin leijuvan ilmassa. Ehkä siksi, etten koskaan olisi halunnut nähdä hänen putoavan ja kaiken kauniin, nupullaan olevan murskautuvan.

Marko Leinon Syntymättömät on kirja kuoleman ja menetyksen pelosta. Pitkään yhdessä ollut pari on kokenut yhdessä monta ongelmaa, lapsettomuuden, keskenmenot ja työttömyyden, rahattomuuden, erossaolon hankaluudet. Lisäksi kirjan päähenkilön, kirjailijan, luonne on hankala ja hän on lähes alkoholisti. Marko Leino on kirjoittanut päähenkilöstä ikävän ihmisen, mutta kirjassa valotetaan myös syitä, jotka ovat voineet vaikuttaa päähenkilön käytökseen. Kuitenkaan hän ei voi kuvitella elämää ilman Elleniä, rakasta vaimoaan. Vaimo jäi auton alle.

Mietin taas, mitä elämä olisi ilman Elleniä. Kuka minua kuuntelisi, kuka minua ymmärtäisi niin kuin vain vaimoni ymmärtää?
"Kirjoitan tämän sinusta ja minusta, Ellen. Syntymättömälle lapsellemme minä kirjoitan."
Kuka muu minua muka kuuntelisi? Kuka lukisi niin kuin vain Ellen osaa?

Marko Leino kirjoittaa kirjallisia töitä laidasta laitaan. Hänen esikoisteoksensa, novellikokoelma Miehen tehtävä (1999) sai Kalevi Jäntin palkinnon. Hänen tuotantoonsa kuuluu lastenkirjoja, näytelmiä ja romaaneja. Syntymättömät on Leinon kahdeksas romaani. Lisäksi hän käsikirjoittaa elokuvia mm. Tummien perhosten koti ja Puhdistus ovat hänen käsikirjoittamiaan elokuvia.

Köysi ja isän varjo heijastuivat betonilattian pölyyn seinäkellon pysähtyneenä heilurina ja punnuksena. Kaikki on kirkasta ja valkoista ja puhdasta kuin naruilla riippuva lakanapyykki.

Päähenkilö istuu sairaalavuoteen vierellä ja käy elettyä elämää läpi. Hän kirjoittaa elämäänsä vaimolleen ja syntymättömälle pienokaiselle, joka on vaimon vatsassa. Päähenkilön ahdistunut ja vaikea elämä kantaa koko kirjan ajan. Rakkaus vaimoon ja vauvanodotukset olivat niitä positiivisia teemoja, jotka kantoivat tämän kirjan pohjatonta surua, mutta silti tämä oli se surullinen kirja, kirja joka olisi teemansa perusteella sopinut tämän vuoden Finlandiaehdokkaaksi. ***

Marko Leino, Syntymättömät
Teos 2015
s. 271

Ninan bloggaus
Ullan bloggaus
Kristan bloggaus

4 kommenttia:

  1. On ollut kovin koskettava lukukokemus, kiitos postauksesta Mai!♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili. Olen huomannut, että joihinkin perheisiin kasautuu ongelmia ongelmien perään, tämä perhe oli sellainen. Pieni lapsi joutuu lapsuudessa kokemaan liian paljon ja se purkautuu aikuisiässä alkoholismina ja pahoinvointina sekä erakoitumisena. Leino on tämän pystynyt tuomaan erittäin koskettavasti kaiken tämän pahoinvoinnin kirjassaan esille. Jotakin mitä teemme voi olla lähtöisin lapsuuden kokemuksista.

      Poista
  2. Hieno kirja, ei niin helppo luettava. Kirja, joka jäi mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin olen samaa mieltä kanssasi, kirja ei ole helppoa luettavaa aiheensa vuoksi. Kertomus ei myöskään kulje kronologisessa järjestyksessä, vaan siinä muistellaan aivan kuin ajatellen sekä hyviä että huonoja muistoja ja palautetaan mieliin myös niitä synkimpiä salaisuuksia.
      Tämä jää varmasti pitkäksi aikaa mieleen...

      Poista