lauantai 11. kesäkuuta 2016

Reijo Mäki: Liian kaunis tyttö



Dekkariviikko ja Reijo Mäki kuuluvat hyvin yhteen, sillä tämä Turussa asuva kirjailija on nykyisin kuuluisa dekkareistaan, joissa rikoksia ratkaisee yksityisetsivä Vares ja yleensä hän ratkoo niitä Turussa. Turun kaupunki ja varsinkin kapakat ovat tulleet tutuiksi Vares-dekkareiden myötä. Tällä kertaa valitsin kuitenkin paremmin, sillä Liian kaunis tyttö on dekkari, jonka pääosassa on Tukholman rikospoliisin erityisryhmän konstaapeli Sakari Roivas. Tapahtumapaikkana on siis Tukholma ja Reijo Mäki on tuttuun tyyliinsä tarkastellut ympäristöään todella tarkasti ja kirjoittanut havainnoista kiinnostavasti. Kirjan henkilöhahmot ovat karskeja poliisimiehiä ja rikollisia. Hieman pehmeyttä tarinaan tuo se liian kaunis tyttö ja hänen ystävät. Samoin Sakari Roivaksen ystäväpiiri, jota harventaa kovapäinen rikollinen, mutta onko hän sittenkin joku lähipiiristä?

Naisen kasvot olivat kauniit, jotenkin klassiset. Suu oli rajattu ehkä aavistuksen verran liian voimakkaalla punalla, mutta se ei ollut mautonta vaan asiaan kuuluva välttämättömyys: yökehrääjä. Niinhän Justus oli todennut yön tummina hetkinä epämääräisessä kapakassa Södermalmilla.

Kirjan kansikuvaan on kuvattu yökehrääjä ja mielestäni kirjan nimeksi olisi hyvin sopinut yökehrääjä. Yökehrääjä nimitystä käytti kyseinen mies naisista, jotka tekivät töitä maailman vanhimman ammatin parissa. Sakari Roivas liikkuu myös yöaikaan etsiessään rikollisia, jolloin prostituoidut olivat liikkeellä. Tällä kertaa hän etsii tappajaa, jonka jäljiltä on löytynyt ruumis, joka kuului Roivaksen ystäväpiiriin. Nainen, jota Roivas katseli ravintolan tiskillä, voi tietää jotain, sillä luultavasti hän tunsi ystävän tai oli jossakin tekemisissä tämän kanssa.

"Muuten mihin me jäimme?"
"Mennään muistelemaan sitä tuonne makuuhuoneen puolelle." Roivas koppasi naisen käsivarsilleen ja lähti kantamaan tätä kohti oven tummaa aukkoa.
Kekkonen häkin katolla tuhahti puolittain pilkallisesti. Koivisto ei katsonut asiakseen kommentoida tapahtunutta mitenkään.

Liian kaunis tyttö on julkaistu 90-luvulla ja siitä voi bongata asioita, jotka tänä päivänä ovat taakse jäänyttä historiaa. Dekkarissa ei ollut vielä kännykät käytössä, joten puhelimilla oli aika hidasta saada ketään kiinni, kun ne olivat niitä pöytämallisia ja niissä oli vastaajat. Tupakointi oli yleistä vielä sisätiloissa.  Tietokoneet sentään olivat jo käytössä. Poliisin työ oli perustutkimista ja päättelyä sekä epäiltyjen tietojen tutkimista mm. varallisuuden, työtehtävien ja rikosten seurantaa. Liian kaunis tyttö on mielestäni Reijo Mäen paras dekkari ja sitä voisi verrata laadultaan jo pohjoismaisten laatudekkarien joukkoon sopivaksi. Dekkari sopii mielestäni hyvin Tukholma noir-kirjoihin.

Reijo Mäki, Liian kaunis tyttö *** ja puoli *
Seven-pokkari Otava 2015
s. 351
ensimmäinen julkaisu Otava 1993

 Osallistun kirjalla Marikan Dekkariviikkohaasteeseen.
 Osallistun kirjalla Lukutoukan kulttuuriblogin kirjabingoon: Dekkari.

2 kommenttia:

  1. Onpa hyvän kuuloinen vinkki. Olen nimittäin lukenut/kuunnellut Mäeltä vain Vares-dekkareita, ja tämä on paremman oloinen. Menneiden vuosikymmenten dekkareissa on monesti tahattomasti hauskaa tunnelmaa ja ajankuvaa, esim. nuo puhelinjutut. Miten ihmeessä siellä pärjättiin kun ei ollut kännyköitä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisiä Vares-dekkareita oli hauska lukea, sillä niissä on se oma huumori. Sitten se huumori alkoi puuduttamaan ja sitäpaitsi Juha Veijonen sopi paljon paremmin huumori-Vareksen esittäjäksi elokuvissa.
      Roivas-dekkari on paljon vakavahenkisempi, mutta ripaus sitä huumoria jo on tässäkin kirjassa, mutta ei liikaa.
      40 kirjan kirjailija, ei paha. Tuolla se kaupungilla ajelee polkupyörällä kirjailija Mäki, niin kuin Sakari Roivas Tukholman kaduilla ;)

      Poista