Mary Kubica: Pretty Baby

Heidi Wood on aina ollut hyväntahtoinen ihminen. Hän tekee töitä hyväntekeväisyysjärjestössä ja ottaa kulkukissoja hoiviinsa. Siitä huolimatta hänen aviomiehensä ja tyttärensä ovat kauhuissaan, kun hän eräänä päivänä kotiin tullessaan tuo mukanaan nuoren Willow-nimisen tytön sekä tämän neljän kuukauden ikäisen vauvan.

Mary Kubicalta onnistuvat nämä kieroutuneet psykologiset trillerit, tällä kertaa kirjan nimenä on Pretty Baby. Päähenkilöiden taustalta löytyy vaikeita elämänvaiheita. Willown vanhemmat olivat kuolleet hänen ollessaan pieni. Hänen pikkusiskonsa oli adoptoitu eri perheeseen ja Willow päätyi sadistiseen sijaisperheeseen, josta lopulta karkasi. Karkausreisuun vaikuttavat asiat ja tapahtumat tulevat selville kirjan juonenkäänteissä. Kirjan kertojina toimivat Heidi, Willow ja Heidin aviomies Chris. Luin aiemmin tänä vuonna Kubican Good Girl teoksen, joka oli ns. sieppausdraama. Molemmissa kirjoissa alkuperäiset tapahtumat selviävät kirjan kuluessa, mutta kirjan lopussa tapahtuva huippukohta voi yllättää. Heidistä löytyy yllättäviä piirteitä ja Willow ei ehkä ole sitä mitä hän esittää. Good Girlin Mia on rikkaan perheen tytär, mutta se ei riitä, hän haluaa elämälleen muutakin.

Aloin täristä, kuten aina Josephin askelten kuuluessa käytävästä, ja se käynnisti muita reaaktioita: sydämeni alkoi takoa aivan kuin se olisi ollut räjähtämässä rinnastani ulos, kämmeneni hikosivat, kaikki paikat hikosivat, näkökykyni sumeni ja korvissani soi.

Tykkään kovasti Kubican tyylistä kirjoittaa useamman henkilön näkökulmasta samaa tarinaa. Jokainen kertoo omasta elämästään ja näistä tapahtumiin liittyvistä henkilöistä ja tapahtumista. Kertomuksissa muistellaan eri aikoja, ja ne tapahtuvat eri ajanjaksoina, mutta kirjasta tulee silloin elävä palapeli, jota lukija kokoaa kirjailijan avustuksella. Heidi ei voinut jättää nuorta alaikäistä tyttöä vauvansa kanssa ulos kadulle vesisateeseen, vaan toi hänet kotiinsa. Heidin mies ja tytär olivat kauhuissaan, sillä he pelkäsivät syrjäytyneitä irtolaisia. He eivät tunteneet minkäänlaista sympatiaa Willowia ja vauvaa kohtaan. Olisitko sinä kulkenut joka päivä näiden lasten ohi tekemättä mitään?

Rouva Wood ei voinut saada enempää lapsia. Ja rouva Wood, niin, hän oli halunnut lapsia. Ajatus sai minut surulliseksi, koska rouva Wood oli minulle kiltein ihminen pitkään aikaan, enkä hetkeäkään pitänyt häntä pahana ihmisenä.

Mary Kubica, Pretty Baby - Kuinka pitkälle olet valmis menemään ****
suom.Virpi Kuusela
Harper Crime 2016
s. 398
Bretty Baby 2015

Mary Kubica: Good Girl
Osallistun kirjalla Marikan Dekkariviikkohaasteeseen.