Aminpourin kauniit iranilaiset sisarukset Marjan, Bahar ja
Layla tulivat tutuiksi Lumoavien mausteiden kahvilasta, joka kirjassa sai nimen
Babylonian cafe. Tämä Marsha Mehranin jatkokirja Ruusuvettä
ja lammaspataa (Rosewater and Soda Bread 2008 suom. 2009) jatkaa vuoden
päästä uusin tapahtumin hiljaisen kylän elämänmenoa, jossa jokainen tuntee
toisensa paremmin, kuin itse tuntisi itsensä.
Perheen nuorin tytär 16 v. Layla jatkaa opiskeluaan lukiossa
ja seurustelee poikaystävänsä kanssa ja Bahar on löytänyt elämälleen uuden
suunnan, jota haluaa seurata koko sydämestään. Perheen vanhimmalle tytölle
Marjanille kirjan tarinassa on viritelty rakkautta ja suuria tunteita, mutta
myös huolenaiheita ihan riittämiin. Marjan on siskoksista se, joka hoitaa ja
huolehtii asioista enemmän, kuin yksi ihminen jaksaa kantaa, joten pientä
uupumista ja sekoilua on luettavissa kirjan sivuilta.
Marjan joutuu myös yllättävien tapahtumien keskipisteeseen
ja joutuu jopa jonkin sortin salapoliisihommiin, jotta tapahtumille löytyisi
selitykset. Kyläläiset sekaantuvat joka asiaan ja luulottelevat ja kääntävät
asiat aivan sekaisin etsiessään paholaista. Irlantihan on tunnettu
haltijoistaan, joihin ihmiset uskovat, ja myös niistä voi lukea kirjan
sivuilla.
Kirjassa tehdään hyvää ruokaa ja nyt reseptit löytyvät
kirjan takaosasta. Kirja on lempeää luettavaa, leppoisaa elämänmenoa ja
hauskoja tapahtumia. Osassa tekstiä palataan aikaan Teheranissa ja niihin järkyttäviin tapahtumiin, jotka pakottivat tytöt pakomatkalle. Kirjassa puututaan myös katolisen Irlannin
aborttikysymyksiin ja ehkäisyyn, mutta siten, että lukija voi itse tehdä oman
päätöksen, miten suhtautua Irlannin tiukkaan aborttivastaisuuteen. Kirjan
tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun loppupuolelle, joten ihmisten ajatuksista ja
teoista näkyy tuon ajan elämänmeno.
Marsha Mehran, Ruusuvettä ja lammaspataa ****
suom. Hanna Kaarakainen
Tammi 2009
s. 331
Rosewater and Soda Bread 2009
Voi miten kaunis nimi kirjalla. Kun aikoinaan aloin lukea Lumoavia mausteita olin kärsimättömällä tuulella ja jätin kirjan kesken ihan liian pian... Lähi-Idän kulttuuri on minulle rakas joten varmasti kuitenkin nauttisin näistä. Viimeitään nyt minulle tuli selväksi, että haluan antaa toisen mahdollisuuden sille ja sen myötä tälle.
VastaaPoistaOlen itsekin vierastanut lähi-idän kirjoittajia, mutta Mehran on virkistävä poikkeus. Luultavasti kirjojen sijoittuminen Irlantiin on irlantilaisen aviomiehen ansiota. Lähi-itä ei ole niin vahvana kirjoituksessa.
VastaaPoistaParhaimmat lukemani islamilaisuudesta kertovat kirjat ovat Khaled Hosseinin kirjat Afganistanista: Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa.