Sinä olet pieni. Et ole saanut vielä silmiä. Niiden paikalla on kasvoissasi reiät. Mutta sellaisia vauvat ovat, kyllä ne aikanaan tulevat. Peittelen sinut, peitän puolet kasvoistasi. Sinähän olet pelkkä kallo, silmätön kallo josta kellertävä iho hilseilee.
Tanskalaisen kirjailijan Jonas T. Bengtssonin Submarino on yhteiskunnallisesti kantaaottava, suorastaan sosiaalisen huono-osaisuuden tarkasti esiintuova julistus. Kirja oli läimäytys kasvoille, näin lapsista tulee rikollisia ja näin lapset syrjäytyvät. Näin huonosti lapsia kohdellaan. Kirja on todella ajankohtainen, kun Suomessa lasten huostaanotot ovat lisääntyneet. Kirjan lapsia ei huostaanotettu, ei, vaikka olisi pitänyt tehdä se. Ympäristö ummisti silmänsä. Huonoista lähtökohdista ja surkeista olosuhteista sekä päihteiden väärinkäytöstä johtuen, kirjan lapsilla ei ollut mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä normaaleiksi. Kirja kertoi kahden pojan kasvukertomuksen, kirja kertoi päihteistä, kirja kertoi rikollisuudesta, kirja kertoi syrjäytymisestä... kirja kertoi traumoista ja kriiseistä, masennuksesta ja väkivallasta, kaikesta sellaisesta, joilta vanhempien pitäisi suojella lapsiaan.
Suunnittelimme miten tappaisimme äidin. Ajankuluksi, kun hän ei ollut kotona. Emme me häntä vihanneet. Emme vielä.
Submarinon väkevä tarina koukutti minut lukemaan sen yhdellä lukukerralla. Kirjan tapahtumat olivat todella aidontuntuiset ja kirjailijan tiivistetty tekstinkäsittely korosti tarinan väkivaltaisuutta ja rikollista elämäntyyliä, jolle ei näyttänyt olevan vaihtoehtoa. Tosin toinen veljeksistä pyrki kasvattamaan poikansa naapureiden hyväksymäksi. Kirjassa verrattiin normaalielämää ja rikollista päihde-elämää. Tietysti molemmat veljekset kaipasivat normaalia elämää, mutta jo lapsena aloitettu päihteiden käyttö esti normaalin elämän.
En kertonut hänelle koskaan laitoksista. Äidistä, joka toi meidät yhteen, mutta katosi itse. Veljistä, siitä jonka nimeä harvoin käytän ja siitä joka ei ehtinyt nimeä saadakaan.
Jonas T. Bengtsson, Submarino ****
suom. Päivi Kivelä
LIKE 2015
s. 447
Julkaistu Tanskassa 2007
Kirjasta on tehty samanniminen elokuva, joka sai Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon 2010.
Kuulostaa hyvältä. Kävinkin varaamassa tämän kirjastomme sivuilta. Ostin miehelle Helsinki Lit -tapahtumasta tuliaiseksi Begtssonin toisen siellä esillä olleen kirjan Olipa kerran. Hän koukuttuui kuten sinä Submarinoon, mikä hänellä tapahtuu hyvin harvoin.
VastaaPoistaOlipa kerran on toinen Bengtssonin suomennettu kirja. Ajattelin itsekin lukea tuon ja nyt sain sinulta vahvistusta siihen, että sekin kannattaa lukea.
PoistaBengtssonilla oli kyky taustoittaa henkilönsä ja mennä heidän kanssaan syvälle ajatusten maailmaan. Kirja antaa todellisia näkökulmia siihen, mistä ne käytöshäiriöt ja poikkeava käyttäytyminen voivat johtua...
Ei ummisteta silmiä lasten pahoinvoinnilta, sillä taustalla on aina jotakin, trauma, kriisi, väkivalta, päihteet ym.
Suosittelen, uskon, että pidät siitä huolimatta vakavasta aiheesta.
No kylläpäs tuli kirjoitusvirheitä, kun väsyneenä kirjoitin.
PoistaTarkoitus oli kirjoittaa:
Suosittelen, uskon, että pidät kirjasta huolimatta sen vakavasta aiheesta.
Olipa kerran on toinen Bengtssonin suomennettu kirja. Ajattelin itsekin lukea tuon ja nyt sain sinulta vahvistusta siihen, että sekin kannattaa lukea.
VastaaPoistaBengtssonilla oli kyky taustoittaa henkilönsä ja mennä heidän kanssaan syvälle ajatusten maailmaan. Kirja antaa todellisia näkökulmia siihen, mistä ne käytöshäiriöt ja poikkeava käyttäytyminen voivat johtua...
Ei ummisteta silmiä lasten pahoinvoinnilta, sillä taustalla on aina jotakin, trauma, kriisi, väkivalta, päihteet ym.
Suosittelen, uskon, että pidät siitä huolimatta vakavasta aiheesta.
Nyt Mai jysähti. Tekstisi jälkeen tätä teosta ei voi ohittaa.
VastaaPoistaTämän haluan ehdottomasti lukea ja minullakin lisäsyy on vielä juuri tuo Pohjoismainen retki. Tanskasta en siihen ole vielä lukenut mitään. Tosin Peter Hoegin uusin tulee kyllä varmaan luettua sekin.
Omppu, tämä kirja jysähti jo ekasivulta ja sitä riitti viimeiselle sivulle asti. Ihme, että tämä on vasta nyt suomennettu, vaikka olen kuullut kirjan hypetystä jo monta vuotta. Haluaisin nähdä myös elokuvan.
PoistaVarasin tämän kirjastosta heti, kun se oli mahdollista.
Tämä täytyy laittaa lukulistalle, kiitos jälleen. Hieno, koukuttava bloggaus! <3
VastaaPoistaKiitos Kaisa Reetta. Suosittelen kirjaa yhteiskunnallisen sanomansa vuoksi ja tarina on huikea.
PoistaLuin Bengtssonin aiemman kirjan meidän Tanskan-matkan innoittamana. Oli aika synkkä kirja, mutta kiinnostavasti kirjoitettu. Huomasin jonkun aikaa sitten tämän uuden kirjastosta ja nyt se odottelee lukuvuoroaan. Kiinnostavaa lukea kirja, ja esimakua sain kirjoituksestasi, kiitos!
VastaaPoistaBengtsson taitaa syventyä näihin yhteiskunnan reunamilla kulkeviin henkilöihin. Minun pitää lukea se Olipa kerran, sillä tämä oli todella hyvä huolimatta vaikeasta aiheesta.
Poista