Ashley Elston: Ratkaiseva valhe

 

Se alkaa pienistä asioista: toinen hammasharja lasissa lavuaarin vieressä, muutama vaatekappale piirongin pienimmässä laatikossa, puhelimen laturit sängyn molemmin puolin.

Yhdysvaltalaisen Ashley Elstonin Ratkaiseva valhe koukutti minut välittömästi kirjan henkilöhahmon valheelliseen maailmaan. Evie Porterin elämässä kaikki oli hyvin, sillä hän asui kivan miehen kanssa kivassa kodissa, eikä hänellä ollut rahahuolia, mutta oikeasti Evie Porteria ei ollut olemassakaan. Evie eli peite-elämää, sillä mitä hänet oli palkattu tutkimaan, sen voit lukea kirjasta.

Ei hyvä. Ei hyvä. Ei hyvä.

Hän ei ole kotoisin Edenistä, Pohjois-Carolinasta - minä olen.

Evien palkkaamalla henkilöllä ts. pomolla oli taka-ajatuksia. Hän oli varma, että Evie salasi asioita ja oli  tallentanut jotakin hänelle kuuluvaa, niin kuin olikin, sillä pomo tykkäsi pelata asioiden kanssa. Jos hän päätti uhrata jonkin työntekijänsä, hän teki sen. Mihinkään ei voinut luottaa. Sen oli myös Evie oppinut. Hän oli päättänyt selvittää, kuka oli organisaation takana. Siispä pomo lähetti hänen jäljilleen henkilön, joka esitti Evien aitoa henkilöllisyyttä. Miksihän?

Rakennan tiili tiileltä suojamuuria tunteilleni. Ryan Sumner on keikka. Sellainen, joka ei kestä. Hän on ihastunut Evie Porteriin, joka on mielikuvitukseni tuotetta.

Kuinkas siinä sitten kävikään. Uskon, että viihdyt kirjan parissa yhtä hyvin kuin minäkin. Tykkään kirjoista, joissa on yhdistelty rikoksia ja rakkautta ja nokkelia juonenkäänteitä. Evie alias L oli huippunokkela. Nyt sitten jännityksellä odottamaan kirjasta tehtyä elokuvaa.

Ashley Elstonin jännityskirja Ratkaiseva valhe koukutti valheiden, epäluulojen ja koukuttavien kohtausten maailmaan.

 

Ashley Elston, Ratkaiseva valhe ****

Suom. Salla Korpela

Publiva 2024

s. 361

Rikoksia ja rakkautta

ISÄNPÄIVÄRUNO

 

Meidän isi on johtaja,

se johtaa toisia.

Meidän isi syö lohta ja

ei pysty goisia.

Meidän isi on solmio

ja kovaa kaulassa.

Isien Bermudan kolmio

on rosiksen aulassa.

Meidän isi on talous

ja hikinen pallea.

Isiltä puuttuu jalous

äänestää nallea.

Ilpo Tiihonen, Unilelu 1992

Hyvää isänpäivää 💜

Markus Nummi: Käräjät

 

Onni on askeleen päässä.

Vuosisata on vaihtumassa ja onni on niin lähellä.

Tyttö odottaa penkillä seinänvierustalla muiden joukossa, pelimanni on jo tarttunut viuluunsa. On illan viimeisen tanssin aika.

Markus Nummen historiallinen romaani Käräjät alkoi upeasti ja päättyi yhtä tunnelmallisella tavalla. Koska kirjan nimi on ytimekkäästi Käräjät, on selvää, että kirjan  tarinassa käydään käräjiä ts. oikeudenkäyntejä, tutkitaan rikoksia ennen niitä ja kuulustellaan rikollisia ynnä muita henkilöitä. Kirjan syvin teema oli sikiönlähdetys eli abortti. Pohjanmaan Tervajoella oli vuonna 1938 tapahtunut erikoinen rikostapaus, jota tutkimaan pyydettiin Vaasasta lääninetsivä Juho Iivonen. Matkan varrella rikostutkimus muuttui sangen erikoiseksi tapahtumaksi ja laajeni laajenemistaan.

Vilja-täti todistaa tuona talviyönä niin kätilön kuin kunnanlääkärin saapumisen Salon perheen taloon. Mutta hän todistaa sitä ennen paljon muutakin.

Koulun opettajalla oli vanhempi sisko Vilja, jota pidettiin höpsähtäneenä ts. mielenvikaisena. Siitä huolimatta, tai juuri siksi, tervajokilaiset kävivät puhumassa Viljalle asioistaan. Vilja vastasi yleensä ihmisten huoliin Raamatun lauseilla. Vuoden 1938 tramaattisilla tapahtumilla oli seurauksensa myös Viljan omaan elämään. Vilja seurasi tapahtumia ja ihmisiä tarkkaavaisesti koulun toisen kerroksen ikkunastaan, josta näki laajasti eri taloihin, asemalle, kirkkoon ym. Vilja-täti ja lääninetsivä Juho Iivonen toimivat kirjassa kertojina.

Tytönitkut on itketty ja Vilja-täti katselee maailmaa sivusta.

Kamaristaan hän ei halua eikä aio lähteä mihinkään. Eikä olisi lähtenytkään, jos ei keväällä 1938 vanha ystävä Liina olisi joutunut pitämään juttutuokioita lääninetsivän kanssa. 

Käräjät on surullinen kertomus siitä, miten aiemmin lainsäädännössä ja yhteiskunnassa on suhtauduttu aborttiin. Menneinä aikoina oli joka kylässä ja kaupungissa henkilöitä, jotka tekivät salassa abortteja ihmisille, jotka tarvitsivat sitä. Markus Nummen tarinassa abortteja tehtiin mm. raiskatuille nuorille tytöille. Kirjassa oli yksi henkilö, joka raiskasi tyttöjä kymmeniä vuosia. Hän oli yksi kirjan rikollisista, lue kirjasta, saiko hän tuomion, vai lisää mainetta ja kunniaa. Käräjille päätyi lopulta yli 40 ihmistä.

Markus Nummen Käräjät teosta ovat innoittaneet vanhat kertomukset ja muistiinmerkinnät, sekä haastattelut ja aiemmat tekstit. Käräjät on kuitenkin kuvitteellinen teos kuvitteellisista ihmisistä. 

Markus Nummen Käräjät on historiallinen teos, joka koskettaa lukijoita syvästi aihepiirillään. 

 

Markus Nummi, Käräjät *****

Otava 2024

s. 571

Historiallinen romaani 

1938

Pohjanmaa

Antti Tuomainen: Kaivos

 

Kuin jokin lähestyisi.

Ei aivan askeleet, mutta jotakin, jokin.

Antti Tuomaisen Kaivos dekkari kertoi Pohjois-Suomessa sijaitsevassa nikkelikaivoksessa tehdystä ympäristörikoksesta, ja mihin rikoksiin oltiin valmiita, jotta se ei tulisi esille. Toimittaja Janne Vuori sai kuitenkin nimettömän vihjeen kyseisestä rikoksesta. Oliko tullut aika julkista ympäristörikokset vai annettaisiinko lumen peittää salaiset laittomuudet.

Kauhu ja katumus valtaavat hänen mielensä. Hän ei osaa selittää miten on tässä, mitä on juuri tapahtunut.

Hän kääntyy.

Hänen poikansa kasvot ovat pyöreät ja iloiset. Poika nostaa kätensä, haluaa syliin.

Toimittaja Janne Vuori kasvoi ilman isäänsä, mutta kirjan tarinassa Emil-isä oli palannut Suomeen, ja halusi tavata Jannen, ehkä jopa Jannen äidinkin. Isän poissaolovuosiin mahtui runsaasti salaisuuksia, joista ei voinut muuta kuin valehdella tai olla hiljaa. Pääasia oli, että hän halusi päästä takaisin Jannen elämään turvaamaan poikansa ja tämän perheen elämän.

Myönnän, että kun ensi kertaa kuulin Finn Minin Oy:n omistamaan Suomalahden nikkelikaivokseen liittyvistä epäilyistä, ajattelin skuuppia.

Kirjan tarinasta voit lukea, saiko Janne Vuori haluamansa skuupin, ja nostettiinko ympäristörikokset esille. Sellaiset rikokset pitää mielestäni nostaa esille ja niistä pitää rangaista niitä tekeviä ihmisiä. Valitettavasti Suomi sallii kaivosalan tehdä sellaisia toimia, mitä se ei salli muille toimijoille. Tälläkin hetkellä kaivauksia suoritetaan saamelaisalueilla, jotka on suojeltu. Mitkään suojelut eivät suojele Suomessa kaivostoiminnalta, sen voisi tehdä vain lait, jotka estäisivät niitä. Se on surullista, että kaivostoiminnalla on Suomessa sellainen valta. Semmoinen valta, että kaivostoiminnan lähellä olevat vesistöt ja luonto kuolevat.

Antti Tuomaisen Kaivos kaivautui syvälle nikkelikaivoksen ympäristörikoksiin. 

 

Antti Tuomainen, Kaivos

Like 2015

s. 326

Rikoskirja  

 

Jari ja Kati Tervo: Ukko ja mökki

 

Kirjoitan tätä pikkumökin päätykopperossa. Se on kirjailijankammioni. Näen päärakennuksen ikkunassa Ukon makaavan pitkin pituuttaan sohvan selkänojan päällä ja katselevan tänne. Minua odotetaan. Se tuntuu hyvältä.

Ihastuin valtavasti Jari ja Kati Tervon hurmaavaan muistelukirjaan, jonka nimi oli heidän koiransa mukaan Ukko. Nyt luin jatkokirjan, jonka nimi oli yhtä ytimekkäästi Ukko ja mökki. Jari, Kati ja Ukko viettivät useamman kuukauden kesämökillään. Vieraiksi tulivat välillä heidän poikansa Kalle ja tyttöystävä. Pihamaa, ranta ja mökkialue olivat rempan kohteina, joita tekivät oikeat remppamiehet. Jari osallistui maalaamiseen. Mökillä tehtiin töitä, kirjoitettiin ja vietettiin kesää.

Ukko toimitti tonttivahdin virkaa. Kun ajopeli ilmestyi pihamaalle, se ei jäänyt häneltä haukkumatta. Hän vietti ison osan päivästä makoillen ikkunan edessä sohvan selkänojalla. Se oli ollut lempipaikka jo kahtena edellisenä kesänä. Sinne hän hyppäsi, sieltä hän tähysti ja siellä hän nukuskeli välillä koiranuntaan. Vahtipaikalla oli suora yhteys Jarin työhuoneen ovelle pikkumökkiin.

Kirjassa tuli esille Katin hoitoprosessit kahdesta syövästä toipumisineen, mutta yllätys oli, että syöpä oli iskenyt kyntensä myös Jariin. Siitä voit lukea tarkemmin kirjan sivuilta. Millaista oli sairastua miehenä ja joutua hyvinvointiyhteiskunnan hoidokiksi? Tarkkasilmäinen kirjailija näki yllättäviä näkökulmia ja tutustui hyvinvointilaitoksen työntekijöihin kiinnostavalla tavalla.

Ukko opetti minua näkemään uudestaan, kuten olin pienenä poikana nähnyt, ennen kuin minut opetettiin näkemään väärin. 

Ai, että tätä kesäistä mökkikirjaa oli kiva lukea. Viihdyn itsekin mökillä, tosin sinne kulkeminen on aina todella työlästä, koska kuljemme sinne ensin autolla ja sitten veneellä, koska mökki sijaitsee saaressa.

Koirista on valtavasti iloa. Uskon, että Ukko tuo Kati ja Jarin päivään vaihtelua ja juttukaveria, ystävyyttä ja puheenaiheita. Meillä on nykyisin kaksi koiraa: 11v. Ozzy ja 2v. Mimmi. Olen kyllä sitä mieltä nykyisin, että koira tarvitsee koirakaverin. Toisinaan olemme poissa kotoa, joten koirilla on silloin seuraa toisistaan. Jari suunnitteli jo että hankkii toisen borderin kaveriksi Ukolle. Suosittelen sitä lämpimästi. Vielä kun he saavat viettää monta kuukautta vapaana mökillä, niin voi miten ihanaa koiraeloa se onkaan.

Ps. Toivottavasti sarja jatkuu 💘

 

Jari ja Kati Tervo, Ukko ja mökki *****

Kansi Elina Warsta

Otava 2024

s. 265

Muistelukirja

 

Jari ja Kati Tervo: Ukko

 

Meidän Mimmi

                                 
 

ISÄNPÄIVÄKIRJAT 2024

 

Isänpäivä tulee vauhdilla, joten nyt pitää kipin kapin jo miettiä, minkä kirjalahjan hankkii isälle. Tiedän omasta, jo edesmenneestä isästäni, että hän olisi halunnut lahjaksi tietokirjoja. Isäni harrasti politiikkaa, joten uskoisin, että hän olisi halunnut lukea elämäkerran jostakin innostavasta poliitikosta. Minulle hän aina sanoi, että äänestä aina naista, sillä naiset ovat viisaampia kuin miehet. Olen aina noudattanut isäni ohjetta.

Seuraavana seuraa muutama lahjakirjaehdotus:

 

 

Yllä olevassa kuvassa Mimmi esittelee Jari ja Kati Tervon hurmaavaa Ukko ja mökki teosta. Kirja on itsenäinen jatkokirja Ukko teokselle, jossa kerrottiin Ukon pentuelämästä. Jo kirjan nimi kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi siitä, mistä pääaiheesta kirjassa kerrotaan.

Markus Nummen historiallinen teos Käräjät meni ajassa vuoteen 1938. Pohjanmaalla oli tapahtunut rikoksia, jotka lain mukaan piti ankarasti rangaistavan. Nykyisin sama asia hoidetaan apteekkituotteilla tai sairaalatoimenpiteillä. Kiinnostavaa oli lukea, miten tuolloin tehtiin etsivätyötä ja pidettiin käräjiä.

 

 

Max Seeckin dekkari Merkitty aloitti uuden dekkarisarjan kiinnostavalla tavalla. Kirjassa pelattiin mysteerishakkia.

 

 

Christian Rönnbackan Koodi on kolmas Henna Björk-sarjan dekkari. Tällä kertaa syvennyttiin mm. tietokoneisiin liittyviin rikoksiin. Hyvin ajankohtainen aihepiiri tänä aikana, kun jatkuvalla syötöllä rikolliset haittaavat esim. pankkien toimintaa.

 

 

Cilla ja Rolf Börjlindin dekkarissa Yön silmä on julmaa ihmiskauppaa. Sekin jo hyvin tuttua rikollista toimintaa jopa Suomessa. Kirja on sarjan 8. osa, mutta toimii hyvin itsenäisenä dekkarina.

 

 

Tommi Kinnusen teos Kaarna on varma valinta lukuelämykselle. Tommi Kinnusen Kaarna teoksen alkulehdellä lukee särjetyille. Kirja on siis omistettu ihmisille, jotka ovat särjettyjä. Voi kuinka paljon tämäkin päivä tuo lisää särjettyjä ihmisiä sodan runtelemissa maissa.

Meneillään olevista sodista huolimatta toivotan rauhaa ja lukuiloa isille, vaareille, miehille ja meille kaikille 💜

Heidi Köngäs: Tango Frisk

 

Jalle Frisk vetää repun selkäänsä ja työntää potkurin liikkeelle läpi kinostuneen lumen, löytää ulompaa väylän, jossa ei ole yhtä paljon kinosta ja jatkaa matkaansa pitkin, luistavin potkuin kohti Vaasaa, kohti omaa elämäänsä.

Heidi Köngäs kirjoittaa upeita teoksia naisen elämän liittyvistä teemoista. Uusin teos Tango Frisk kertoi Alinasta, joka meni naimisiin ruotsalaisen Jalmar Friskin kanssa. Alinasta tuli arvostettu rouva, mutta taustalla oli pettäjämies, joka eli omaa elämäänsä surematta sitä, miltä Alinasta tuntui ja mitä hän jaksoi ja sieti. Avioliitto oli pelkkä kulissi.

Simo on rintamalla, siellä jossakin, ja kirjeitä tulee harvoin. Pojan puolesta olen valvoskellut siitä lähtien kun hän joutui rintamalle joulukuun alkupuolella. Nuoremmat pojat, Usko ja Aatos ovat vielä niin kloppeja, etteivät ole joutuneet sotaan.

Alina sai miehensä kanssa kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Kaikki pojat joutuivat sotaan, sillä sota-aika kesti pitkään. Usko lähti Saksaan SS-joukkoihin nuorena huimapäänä, mutta tuli tuntemaan saksalaisten mentaliteetin ja vihan juutalaisia kohtaan. Lapset, naiset, vanhukset, kaikki tapettiin julmalla tavalla. Tuota tapaa juutalaiset käyttävät tällä hetkellä tappaessaan palestiinalaisia, syyrialaisia ja libanonilaisia. Sota on pahaa ja julmaa. Tappaminen on väärin. Väkivalta on väärin.

Kyllä Saarijärven likan tulee usein Pohjanmaalla äitiä ikävä. Sen verran tunnustan, vaikken koskaan ääneen valita. Nuorena ihminen on sellainen, ettei juuri ajattele nokkaansa pitemmälle. Minä vain otin ja rakastuin Jalleen.

Alina oli kotiäiti ja huolehti kotiasioista, lapsista ja ruokahuollosta, joiden lisäksi Jallen vuoteenoma äiti tuli viimeisiksi vuosiksi heille hoitoon. Jalle kävi kotona käskyttämässä Alinaa suomen ja ruotsin sekoituksella. Jalle ei opetellut koskaan suomea, eikä Alina ruotsia. Lapsetkaan eivät oppineet ruotsia, koska Jalle ei sitä heille puhunut.

Kun heidän tyttärelleen tapahtui eräs asia, Jalle otti loparit töistä. Siitä ja sen seurauksista alkoi kirjan traagisin osa. Alina oli jo viidenkymmenen, Jalle kuudenkymmenen, uusi elämänvaihe edessä. Miten he selvisivät siitä, sen voit lukea tästä kohtalokkaasta avioliittokuvauksesta. Kaikkea ei kestä, eikä tarvitsekaan kestää.

Heidi Könkään Tango Frisk on traaginen perhetarina Pohjanmaalta. 

 

Heidi Köngäs, Tango Frisk

Otava 2024

s. 400

 

Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä

Heidi Köngäs: Mirjami

Heidi Köngäs: Dora Dora

Heidi Köngäs: Hertta 

Heidi Köngäs: Jokin sinusta