Paha tyttö

Tämä kirja kertoo Eija Nyman-Janatuisen selviytymistarinan alkoholista ja muista addiktioista. Kirjan nimi on Paha tyttö – Koukussa viinaan, miehiin ja työhön (Otava 2011) ja kirjan on kirjoittanut Kikka Isoviita.

Kirja on elämänkerta hyvän perheen tytöstä, joka jää koukkuun alkoholiin murrosiässä. Kirjassa mietitään syitä, miksi näin tapahtui, sillä vanhemmat eivät olleet viinan suurkuluttajia, mutta vanhemmat eivät olleet myöskään läsnä lasten arjessa, kun he olisivat pieninä tarvinneet syliä ja hoivaa, sillä vanhemmat olivat yrittäjiä. Vanhemmat olivat perustaneet Pierre Cavallon liikeyrityksen, toivat vaatteita Suomeen ja pitivät myymälöitä ympäri Suomen ja myös ulkomailla. Vanhemmilla ei ollut aikaa lapsille.

Toinen perheen tytöistä selvisi lapsuudestaan ilman pahempia traumoja, mutta Eija ei. Sylinkaipuu oli suunnaton, jota hän haki eri miesten sylistä nuoresta lähtien ja avioitui useamman miehen kanssa. Kännipäissään Eijalle kelpasi kuka vain mies ja kerrankin hän heräsi narkkariluolasta inhoten itseään. Itseinho oli ehkä päällimmäisin mikä kirjan riveistä nousi. Eija ei hyväksynyt itseään ja haki hyväksyntää eri miehiltä. Kännissä oleva nainen kelpasi kelle vain.

Huolimatta juomisestaan, Eija aloitti työt 18v. vanhempien perheyrityksessä, mutta halusi pomottaa kaikkia. Pian äidille tuli lähtö pois firmasta, koska Eijalle ei sopinut äidin tyyli johtaa yritystä. Riveistä nousee pomottava ja rähjäävä naisen kuva. Työkaverit yrittävät olla huomaamatta kännissä ja kohmelossa olevaa vanhalle viinalle haisevaa pomoaan, mutta ylilyönneiltä ei voi välttyä. Riitaisa, raivoisa ja päättäväinen naisjohtaja tekee mitä tahtoo. Kun Eija tahtoo jonkin miehen, hän myös saa sen. Kun Eija tahtoo muuttaa asumaan ulkomaille, hän myös muuttaa sinne. Hongkong on Eijan lempikaupunki ja sieltä hankitaan suurin osa Pierre Cavallon vaatteista.

Kolmikymppisenä Eija raitistui. Raitistuminen ei ollut helppoa. Tilalle tuli inho alkoholia kohtaan ja sitä elämäntyyliä kohtaan, jossa alkoholia käytetään. Lisäksi alkoholin tilalle alkoi tulla uusia riippuvuuksia, kuten ylensyöminen ja herkuttelu. Raitistuttuaan Eija saa myös lapsen, mutta lapsen isän kanssa elämä muuttuu vaikeaksi. Eron jälkeen Eija päättää etsiä tavallisen turvallisen miehen, ja löytää hänet. Avioliitto on Eijalle neljäs.

Alkoholistielämä on muuttanut Eijan arvomaailmaa ja hän on kouluttautunut päihdetyöntekijäksi ja perustanut avopäihdeklinikan parin yhtiökumppanin kanssa, jotka vaikuttavat alalla. Rohkea elämänvalinta kertoo siitä, miten jokainen ihminen voi muuttaa oman elämänsä suuntaa.

Kirjan sisältö on rankkaa luettavaa. Kirjan tekstit pomppailevat eri aikakausista toisiin eli ne eivät mene kronologisessa järjestyksessä. Kirjan paras anti on Eijan omat tekstit, mutta kirjailija ei ole pystynyt kokoamaan kirjasta selkeää ja hallittua kokonaisuutta, vaan kertoo laveasti ja ehkäpä kaunistellen Eijan elämästä. Eijan elämä alkoholistina ei ollut kaunista vaan rumaa. Eija oli pohjalla ja sieltä nousu oli vaikeaa. Nostan hattua sinulle Eija jokaisesta selvästä päivästä alkoholistina. **