John Verdonin esikoiskirja Numeropeli on saanut todella hyvän jatkokirjan Sokkoleikki-teoksesta (Shut Your Eyes Tight, suom. 2012). Molemmissa kirjoissa murhamysteerejä ratkoo terävällä ajatuksenjuoksullaan eläkkeellä oleva entinen rikostarkastaja David Gurney. Molemmissa kirjoissa Gurney huomaa kyseessä olevan sarjamurhaajan ja kirjan lopussa joutuu itse murhaajan maalitauluksi. Kirjojen juonikuviot muistuttavat siis todella paljon toisiaan. Siitä huolimatta kirjat ovat todella jännittäviä ja mukaansatempaavia. Kustantaja on ilmeisesti halunnut jatkaa kirjojen nimissä leikkiteemaa, koska ensimmäinen on Numeropeli ja toinen Sokkoleikki. Sitähän kirjojen sarjamurhaajat tekevät, leikkivät ja keksivät erilaisia juonikuvioita sekä yrittävät leikkien avulla harhauttaa poliiseja ja muita kanssaihmisiä.
Gurney on eläkkeellä ja hän asuu vaimoineen maatilalla
vaimon toiveesta. Vaimo haluaa rauhaa ja yhteisiä hetkiä miehensä kanssa, mutta
Dave on eri mieltä asiassa, sillä ajatukset vaativat toimintaa. Onneksi entiset
työkaverit pyytävät häntä mukaan murhamysteerien ratkaisuihin, sillä muuten
mies hautautuisi heinäpeltojen sekaan ja tylsistyisi kuoliaaksi. Onneksi vaimo
alkaa ymmärtää miehensä toiveita ja haluja, sillä yhteiselo ei ole vain vaimon
halujen toteuttamista, vaan yhdessä elämistä ja molempien toiveiden
hyväksymistä. Avioparin yhteiselämän seuraaminen on välillä puuduttavan tylsää,
mutta onneksi parin yhteiselämässä tapahtuu hitusen edistymistä. Toivoisin
parille enemmän eroottista säpinää, sillä näissä kahdessa kirjassa erotiikka on
todella kuollutta, vaikka liikutaankin seksiin liittyvissä teemoissa. Gurney ei
pussaa eikä halaa, mutta ajatuksissaan voi tehdä kaikenlaista.
Kirjassa on lähes seitsemän sataa sivua, mutta sen lukee
tosi nopeasti, sillä jännitys on käsinkosketeltavaa, ja kirja on luettava heti kannesta
kanteen. ****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti