Tuula
Kallioniemen Karoliina ja nokkela Neema
oli ehdotukseni tytöille ja nuoremmille lapsille kesälukemiseksi. Konsta leirikoulussa on kirjaehdotukseni
yli 7-vuotiaille ja varsinkin pojille. Kirjan takakanteen oli laitettu
ikäsuositus 7 vuotiaista ylöspäin, joka ohjaa taitavasti vanhempien
kirjaostoksia tai – lainaamisia lapsille. Mutta ainahan poikkeuksia löytyy,
esim. on lapsia, jotka ovat tottuneita lukemaan paljon ja lainaamaan itse
kirjat, mitkä vanhemmat lukevat heille tai mitä itse lukevat. Toisaalta on
lapsia, joiden lukutaito kehittyy myöhään tai osa ei pysty keskittymään
kuuntelemaan kirjoja tai lukemaan niitä. Kuvakirjat ovat silloin hyvä
vaihtoehto lukemiselle.
Esittelin
Tuula Kallioniemen huimaa uraa kirjailijana Karoliina-kirjan esittelyssä, mutta
kerron vielä, että hän on kirjoittanut noin 90 lasten- ja nuortenkirjaa ja
saanut 17 arvostettua palkintoa kirjoistaan ja ansioistaan kirjailijana.
Konsta-sarja on yksi hänen kirjasarjoistaan ja Konsta leirikoulussa on kolmastoista Konstasta kertova kirja. Kirja
kertoo koululaisten tapahtumista ja esittelemässäni kirjassa Konstan luokka 3A on
keväällä ennen koulun loppumista kolme päivää leirikoulussa meren rannalla ilman vanhempia ja sisaruksia. Kirja kertoo leirikoulun ohjelmasta ja
vapaa-ajan ohjelmasta mitä koululaiset itse keksivät Eetu etunenässä.
Kukkaro on typötyhjä, vaikka Konsta
kääntäisi sen nurin. Mattikin on häipynyt kukkarosta, ja kaikki on Eetun syytä.
Konstasta on yhä enemmän alkanut tuntua siltä, että Eetu on konna, jolla ei
olekaan puhtaita jauhoja pussissa. Korttihuijari. Mutta miten korttihuijari
saadaan satimeen?
Kirjan
teemana olivat leirikoulu ja sen tapahtumat sekä korttipeli, joka kiehtoo
Konstan ikäisiä poikia. Leirikoulun säännöissä sanottiin, ettei pelikortteja
saanut olla mukana, mutta Eetu oli ottanut korttinsa mukaan. Kortit eivät
olleet mitkä tahansa kortit, joten pian Konsta ja muut pojat huomasivat, että
Eetu oli kyninyt heidät putipuhtaiksi. Viimeisessä potissa oli jopa Konstan
lenkkarit, joten kotona pitäisi valehdella siitä, mihin lenkkarit olivat
kadonneet, ikävä juttu, sillä Konsta ei halua valehdella. Onneksi Konstalla on
isoveli, joka osaa neuvoa pulmatilanteessa, sillä Arttu on poliisi. Konsta
soitti hädissään veljelleen.
Artun
kanssa juttelu tuotti tulosta ja Konsta kavereineen sai korttihuijarin
satimeen. Kirja on mielestäni erittäin opettavainen juuri tämän korttipelijutun
ansiosta. Pokeri vie mennessään sekä ajan että tavarat ja rahat. Pelaaminen
alkaa vaikuttamaan ajatusmaailmaan, ja pian pojat huomaavat pelaavansa koko
ajan. Tämä on huomattu myös enenevässä määrin myös tyttöjen ongelmaksi. Suomen
pelimaailma kukoistaa Angry Birdsien ansiosta, joka on kasvattanut uusia
pelifirmoja kuin sieniä sateella. Peleistä tehdään lapsille sopivia ja suurin
osa on ilmaisia pelejä, joihin sitten ostetaan oheistuotteita. Lapset on helppo
koukuttaa tekemällä lastenmaailmaan liittyviä pelejä, hauskoja ja suhteellisen
helppoja. Mutta pelaamisella on se mustempi puoli, minkä Konstan veli Arttu
kertoo kirjassa Konstalle.
Tuula
Kallioniemi on pureutunut pelaamisongelmaan hyvin, sillä kirjassa on kerrottu
ensin miten pelaaminen koukutti pojat ja pian pelaajat huomasivat häviävänsä
kaiken. Lopulta pelipanoksena olivat kaikki mahdolliset jopa ulkona pimeässä
kulkeminen ja ulos oli mentävä, vaikka kuinka pelotti. Pelikuningas keräsi
kaikki voitot ja simputti muita pelaajia. Lopulta pelaajat halusivat pelata
vain siksi, että saisivat häviämänsä tavarat takaisin. Lisäksi pelaaminen
tapahtui yöllä, joka rasitti väsyneitä poikia.
Leirikoulutapahtumista
oli myös mukavia ja hiukan pelottaviakin tapahtumia, mikä tekee
lukukokemuksesta jännittävän. Konsta on ajatteleva poika ja hiukan pikkuvanha,
joka huvittaa välillä hänen kavereitaan. Kirja on todella kiva ja suosittelen
lukukirjaksi koululaisille.
Tuula
Kallioniemi, Konsta leirikoulussa
Otava
2012
Kuvitus:
Leena Lumme
s.
111
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti