torstai 20. kesäkuuta 2013

Konsta leirikoulussa



Tuula Kallioniemen Karoliina ja nokkela Neema oli ehdotukseni tytöille ja nuoremmille lapsille kesälukemiseksi. Konsta leirikoulussa on kirjaehdotukseni yli 7-vuotiaille ja varsinkin pojille. Kirjan takakanteen oli laitettu ikäsuositus 7 vuotiaista ylöspäin, joka ohjaa taitavasti vanhempien kirjaostoksia tai – lainaamisia lapsille. Mutta ainahan poikkeuksia löytyy, esim. on lapsia, jotka ovat tottuneita lukemaan paljon ja lainaamaan itse kirjat, mitkä vanhemmat lukevat heille tai mitä itse lukevat. Toisaalta on lapsia, joiden lukutaito kehittyy myöhään tai osa ei pysty keskittymään kuuntelemaan kirjoja tai lukemaan niitä. Kuvakirjat ovat silloin hyvä vaihtoehto lukemiselle.

Esittelin Tuula Kallioniemen huimaa uraa kirjailijana Karoliina-kirjan esittelyssä, mutta kerron vielä, että hän on kirjoittanut noin 90 lasten- ja nuortenkirjaa ja saanut 17 arvostettua palkintoa kirjoistaan ja ansioistaan kirjailijana. Konsta-sarja on yksi hänen kirjasarjoistaan ja Konsta leirikoulussa on kolmastoista Konstasta kertova kirja. Kirja kertoo koululaisten tapahtumista ja esittelemässäni kirjassa Konstan luokka 3A on keväällä ennen koulun loppumista kolme päivää leirikoulussa meren rannalla ilman vanhempia ja sisaruksia. Kirja kertoo leirikoulun ohjelmasta ja vapaa-ajan ohjelmasta mitä koululaiset itse keksivät Eetu etunenässä.

Kukkaro on typötyhjä, vaikka Konsta kääntäisi sen nurin. Mattikin on häipynyt kukkarosta, ja kaikki on Eetun syytä. Konstasta on yhä enemmän alkanut tuntua siltä, että Eetu on konna, jolla ei olekaan puhtaita jauhoja pussissa. Korttihuijari. Mutta miten korttihuijari saadaan satimeen?

Kirjan teemana olivat leirikoulu ja sen tapahtumat sekä korttipeli, joka kiehtoo Konstan ikäisiä poikia. Leirikoulun säännöissä sanottiin, ettei pelikortteja saanut olla mukana, mutta Eetu oli ottanut korttinsa mukaan. Kortit eivät olleet mitkä tahansa kortit, joten pian Konsta ja muut pojat huomasivat, että Eetu oli kyninyt heidät putipuhtaiksi. Viimeisessä potissa oli jopa Konstan lenkkarit, joten kotona pitäisi valehdella siitä, mihin lenkkarit olivat kadonneet, ikävä juttu, sillä Konsta ei halua valehdella. Onneksi Konstalla on isoveli, joka osaa neuvoa pulmatilanteessa, sillä Arttu on poliisi. Konsta soitti hädissään veljelleen.

Artun kanssa juttelu tuotti tulosta ja Konsta kavereineen sai korttihuijarin satimeen. Kirja on mielestäni erittäin opettavainen juuri tämän korttipelijutun ansiosta. Pokeri vie mennessään sekä ajan että tavarat ja rahat. Pelaaminen alkaa vaikuttamaan ajatusmaailmaan, ja pian pojat huomaavat pelaavansa koko ajan. Tämä on huomattu myös enenevässä määrin myös tyttöjen ongelmaksi. Suomen pelimaailma kukoistaa Angry Birdsien ansiosta, joka on kasvattanut uusia pelifirmoja kuin sieniä sateella. Peleistä tehdään lapsille sopivia ja suurin osa on ilmaisia pelejä, joihin sitten ostetaan oheistuotteita. Lapset on helppo koukuttaa tekemällä lastenmaailmaan liittyviä pelejä, hauskoja ja suhteellisen helppoja. Mutta pelaamisella on se mustempi puoli, minkä Konstan veli Arttu kertoo kirjassa Konstalle.

Tuula Kallioniemi on pureutunut pelaamisongelmaan hyvin, sillä kirjassa on kerrottu ensin miten pelaaminen koukutti pojat ja pian pelaajat huomasivat häviävänsä kaiken. Lopulta pelipanoksena olivat kaikki mahdolliset jopa ulkona pimeässä kulkeminen ja ulos oli mentävä, vaikka kuinka pelotti. Pelikuningas keräsi kaikki voitot ja simputti muita pelaajia. Lopulta pelaajat halusivat pelata vain siksi, että saisivat häviämänsä tavarat takaisin. Lisäksi pelaaminen tapahtui yöllä, joka rasitti väsyneitä poikia.

Leirikoulutapahtumista oli myös mukavia ja hiukan pelottaviakin tapahtumia, mikä tekee lukukokemuksesta jännittävän. Konsta on ajatteleva poika ja hiukan pikkuvanha, joka huvittaa välillä hänen kavereitaan. Kirja on todella kiva ja suosittelen lukukirjaksi koululaisille.

Tuula Kallioniemi, Konsta leirikoulussa
Otava 2012
Kuvitus: Leena Lumme

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti