Hollantilainen kirjailija Herman Koch on kirjoittanut
jälleen kirjan, joka on moraalisesti arveluttava. Hänen edellinen kirjansa Illallinen oli myyntimenestys ja siitä
on tulossa elokuva. Lääkäri on
erilainen kirja, vaikka siinä on samoja teemoja kuin Illallisessa. Tämä sama teema on ihmisinho tiettyjä ihmisiä
kohtaan. Lääkärin inho ihmisiä kohtaan oli saavuttanut jo sellaiset
mittasuhteet, että olisin toivonut hänen vaihtavan ammattia nopeasti. Lisäksi kirjan
lääkärissä oli luonteenpiirteitä, jotka hän hyväksyi itselleen, mutta ei
muille, esim. hän sai olla uskoton, mutta hän oli samalla mustasukkainen
vaimostaan ja vahti silmä tarkkana muiden miesten katseita vaimoaan kohtaan.
Kirjan päähenkilö oli yleislääkäri Marc Schlosser, joka teki
tarkoituksellisen hoitovirheen tuttavalleen. Kirjassa esitellään kaikenlaisia
syitä miksi Marc teki minkä teki, mutta pääsyy taisi olla juuri ihmisinho, Marc
inhosi tuttavaansa, jolla huomasi syöpäkasvaimen ja päätti hiukan avustaa syöpäsolujen
siirtymistä etäpesäkkeiksi ympäri kehoa. Se oli hänelle helppoa, koska hän
tiesi mitä teki. Syöpä olisi levinnyt kaikesta huolimatta, mutta Marc Schlosser
hiukan edesauttoi syövän leviämistä.
”Minä en… Minun ei
olisi…”, Ralph Meier sanoi. ”Olen pahoillani. Sen minä vain halusin sanoa.”
En sanonut mitään.
Oikeat lääkkeet ja muutama erityisen epämiellyttävä toimenpide olisivat ehkä
voineet pidentää hänen elämäänsä vielä kuukaudella, mutta hän oli valinnut
ryypyn. Arvokkaat jäähyväiset. Ryyppy säästi omaiset vaikeasti pyyhkiytyvältä
muistoilta.
Silti se on aina
outoa. Itse valittu kuolema. Itse valittu päivä. Pyyhe kehässä. Miksei
huomenna? Miksei viikon päästä? Miksei eilen?
Kirjan teksti oli rankkaa luettavaa. Pääasiassa teksti oli
Marc Sclosserin ajatuksia lääkärin työstään, ajatuksia potilaista ja ihmisinhon
kasvaminen ja leviäminen hänen ajatusmaailmassaan. Sclosserin perhe vietti
kesälomaansa Meierin perheen luona ja siellä tapahtui asioita, jotka lisäsivät
Marcin huonovointisuutta ja ihmisinhoa. Hän ja hänen vaimonsa inhosivat sekä
samoja ihmistyyppejä että erilaisia ihmistyyppejä. Marc oli myös kova
valehtelemaan, inha tyyppi kaiken kaikkiaan.
Marcin hoitovirheestä oli tulossa syyte, joten Marc häipyi
perheineen erään tuttavansa neuvosta Yhdysvaltoihin. Tämä kirja oli liikaa
kaiken kaikkiaan, liikaa ajatuksia, liikaa ihmisten haukkumista, liikaa samojen
asioiden tankkaamista, mutta loppu tuli kuin seinään olisi kolauttanut päänsä.
Jäin kaipaamaan sitä Aristoteleen runousoppia, eli lopussa tapahtuu se jokin
isompi juttu, ja tarina muuttuu. Iso tapahtuma, joka tapahtui perheenjäsenelle,
tapahtui hiukan yli kirjan puolessa välissä. Jotenkin Marc sai koko tapahtuman
kuulostamaan kuin se olisi pahiten koskenut juuri häntä eikä muita.
Kirjailija on ottanut valtavasti selville lääkärin työhön
liittyviä asioita, mutta en usko, että kukaan lääkäri tuikkii jossakin
epähygieenisessä vessassa vaimon laukusta löytyneellä neulalla omaan silmäänsä
ja kaivelee sillä mätää pois silmästä, todella epäuskottava lääkäri myös
lähiomaisen tragediassa eli en usko yhdenkään lääkärin jättävän nuorta hoitamatta ja tutkimatta kyseisessä tapahtumassa, mutta Marc jätti aivan kylmän viileästi.
Herman Koch, Lääkäri ***
suom. Sanna van Leeuwen
Siltala 2013
s. 447
Marc on täydellisen epäluotettava kertoja ja minä pidän fiktiivisissä kirjoissa epäluotettavista kertojista. He ovat kiinnostavampia kuin muut.
VastaaPoistaEn voi mitään sille, että Koch on 'mun juttu'. Illalinen oli tiheämpi, mutta ei tämä paljon siitä jää.
Marc on tosi epäluotettava ja suorastaan kammottava kertoja, tuli mieleen Kiltti tyttö jostakin syystä. Illallinen oli vielä raadollisempi, kun sitä pahuutta oli tapahtunut jo useammassa sukupolvessa.
PoistaTuli muuten mieleen tämä paljon julkisuudessa ollut nais-ihminen, joka käy nyt murhaoikeudenkäyntiä miehensä surmasta. Hän istuu omien lastensa hyväksikäytöstä 7v. tuomiota. Mikä on totta mikä ei, jälleen todellisuus on tarua ihmeellisempää. Mitä ihminen ajattelee tehdessään tuommoisia tekoja? Vieläpä omille rakkaille ihmisille.
Huh, melkoisen hurjalta kuulostaa ja ehkä juuri siksi niin kiintoisalta myös. Toivottavasti käännetään enkuksikin pian (ei ainakaan aiempien tutkimusteni perusteella vielä ollut käännetty).
VastaaPoistaSuomihan on sitten ihan kirjallisuuden kärkimaita, kun on julkaissut Kochin kirjat.
PoistaTämä on karmiva kirja...miehen ajatusmaailma kaikessa raadollisuudessaan.
Olihan tämä aikamoinen paketti... Nautin tietystä rosoisuudesta, vaikka ymmärrän myös, että sitä saattoi olla liikaa. Mitähän Koch seuraavaksi keksii?
VastaaPoistaKaksi kamalaa kirjaa peräjälkeen Kiltti tyttö ja tämä Lääkäri, huh huh. Täytyy sanoa, että Kochilla on hurja mielikuvitus ja tarinankerronnassa hän on taituri, mutta tällä kertaa ylilyöntejä oli ehkä juuri tuossa epäuskottavassa lääkärintyössä.
PoistaKiitos postauksesta, Mai!
VastaaPoistaEn ole lukenut, ja tuskin luenkaan;/
♥
Tämä kirja on kyllä aika vaikea pala luettavaksi, mutta toiset tykkäävät kovasti, toiset ei.
PoistaKoch on lukulistalla, viime aikoina vasta kiinnostus herännyt. =D Illallinen ensin, sitten Lääkäriä kylään. =D
VastaaPoistaStephen Kingin ystävälle ihan sopivaa välipalalukemista :)
PoistaKuullostaa ällöttävältä kirjalta. En tiedä minkälaisia eettisiä ohjeita lääkäreillä on, mutta tuttavien hoitamisessa voi olla haasteensa.
VastaaPoistaHollannissa lääkäritoiminta on erilaista kuin Suomessa. Siellähän on mm. eutanasia sallittu. Olen katsonut pari dokumenttia eutanasiasta juuri Hollannista.
PoistaItsestä tuntui ikävältä mennä aikoinaan työkaverina olleiden lääkäreiden vastaanotolle, mutta eipä niitä lääkäreitä voi valita yliopistosairaalassa.
Kyllä tämä kirja oli ällöttävä.