torstai 1. elokuuta 2013

Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus




Virolainen Indrek Hargla on kirjoittanut historiallisen jännityskirjan Tallinnasta: Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus (2012). Kirjan tarina sijoittuu ajassa kauas taaksepäin, aina 1400-luvulle asti. Tallinnan asukkaat alkoivat kuiskia kummituksesta, sillä kolme ihmistä oli puhunut kummituksesta ja sen jälkeen he olivat kuolleet kukin omalla tavallaan. Oikeudenpalvelijoiden mielestä he olivat kuolleet tapaturmaisesti, mutta kaupungin terävävaistoinen apteekkari Melchior haistoi palaneen käryä ja alkoi tutkia tapauksia. Kirja on toinen osa Indrek Harglan keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuvassa Apteekkari Melchior – sarjassa. Ensimmäisen osan nimi on Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus (2011). Kolmannen osan nimi on Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär (2013).

”No, miten on, herra apteekkari?” Peter kysyi. ”Viemmekö me hänet Nigulisten hautausmaalle pensaan alle aamuun saakka, vai haluatteko te vähän leikellä häntä?”
”Mahdollisesti”, Melchior urahti. Niin nuori tämän pojan ei pitäisi myöskään olla, ettei antaisi siementä. Melchior työnsi ruumiin säkkikangasta ylöspäin ja paljasti hänen keskiruumiinsa. Hän hätkähti. Myös lähemmäksi kumartunut Peter ahmaisi ilmaa ja kuiskasi: ”Pyhä Katariina ja karvainen perkele!”

Apteekkari Melchior perheineen oli kunnioitettu henkilö kaupungissa, sillä hänen tekemänsä rohdokset auttoivat vaivaan kuin vaivaan, jos ei ulkoisesti hierottuna, niin viimeistään sisäisesti nautittuna. Jos ei tipat auttanut, niin sitten ei auttanut mikään. Rohdostensa lisäksi apteekkari antoi ohjeita ja neuvoja sekä kuunteli tarkkaavaisesti kaupunkilaisten huolia ja juoruja. Rouva Keterlyn oli yhtä ahkera kuuntelija ja kertoi miehelleen naistensaunan juttuja.

Kun tämänkertaiset murhatutkimukset olivat kiivaimmillaan, sai Keterlyn hoitaa apteekin sekä lapset ja apteekkari kiersi kyläilemässä, sillä 1400-luvulla ei ollut puhelimia ja tietokoneita, joten nopeimmin uusimmat tiedot sai, kun meni puhuttelemaan asiaankuuluvia henkilöitä. Apteekkari sai kävellä ympäri Tallinnaa, sillä hän kävi naapureissa, luostarissa, eri krouveissa ja pari kertaa kaupungin ulkopuolella. Rouva Keterlyn, joka muuten oli mainio naisihminen ja ymmärsi miehensä murhatutkimukset, motkotti miehensä poissaolosta. Apteekkari oli kuitenkin sänkyhommissa sen verran aktiivinen, että Keterlyn pysyi hyvällä tuulella.

Rataskaivonkadun kummitus on melkein oikea kummitustarina, mutta apteekkari ymmärsi, että kummitustarinan taustalta löytyy elävät ihmiset. Kummituksilla ei ole tapana puukottaa ketään, joten se avasi apteekkarin silmät murhien yhdistämiselle. Kirjassa liikuttiin muutaman henkilön ympärillä, joten itselleni oli aika helppoa keksiä oikeat murhaajat. Lisäksi kirjassa jahkailtiin pitkät tovit, joten hypin välillä useammankin sivun yli. Kirjassa oli hyviä yksittäisiä kohtauksia ja varsinkin apteekkarin rohdokset olivat mainioita, mutta tarinankerronta oli jäykkää. **

Kun Keterlyn oli mennyt, Melchior sekoitti itselleen nopeasti tuopillisen juomaa, ja hän pani siihen monia aineita ja rohtoja, joita tavallisesti ei pannut – kuivattua kyyn lihaa, rupikonnankiviä, tilkan kieloviiniä, unikon siemeniä ja ruusuöljyä. Hän toivoi sen auttavan, sen piti auttaa. Se oli vastenmielisin juoma, mitä Melchior oli koskaan juonut, mutta sen piti auttaa.

Indrek Hargla, Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus
suom. Jouko Vanhanen
Moreeni 2012
Apteeker Melchor ja Rataskaevu viirastus 2010
s. 326

Norkun plokkaus

4 kommenttia:

  1. Tämä kirja on ollut mulla koko kesän lainassa. Ihmettelen, saanko sen luetuksi. Mulla on Viro-aihiesta kirjallisuutta vino pino, mutta aina joku ehtii ensin väliin.

    Kiinnostaa tämä kyllä lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue pois vaan. Voi olla, että tykkäät enemmän kuin minä. Siipirikko oli niin upea historiallinen kirja, että tämä kalpeni sen rinnalla.

      Poista
  2. Jännittävä kirja, kiitos postauksesta, Mai!
    Ihanaa elokuista viikonloppua sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ja toivottavasti siellä on tämä sama elokuun rauhallisuus kuin meillä täällä saaressa auringon helliessä ulkosalla.

      Poista