tiistai 23. syyskuuta 2014

Rajanaapuri



Aidan toisella puolella ruoho on aina… leikkaamatta.

Roope Lipastin Rajanaapuri on hauska kertomus kahdesta rajanaapurista, jotka ovat kuin yö ja päivä, mutta tulevat silti hyvin toimeen keskenään. Kirjan kertojana toimi yksinäinen historianopettaja, viisikymppinen leskimies, jolla oli pitkä kesäloma aikaa seurata energisen naapurinmiehen touhuja. Tämä energiapakkaus keksi uusia projekteja ennen kuin entiset olivat valmiita. Nyt hän oli päättänyt tehdä oman pihan puista hirsisaunan pihalleen ja tietysti lammen siihen saunan vierelle. Siinä olisi kuuden lapsen mukava polskia kesäkuumalla ja mikä ettei isännän ja emännän uida saunan jälkeen jälkihikiä pois. Naapuri oli vain sitä sorttia mies, että hänelle sattui ja tapahtui kaikenlaista siinä rakennushommien lomassa.

Historianopettajan talossa oli kaikki järjestyksessä, nurmikko leikattu millilleen tarkasti joka paikasta ja hänellä oli kiikarit, joilla hän seurasi naapurin kuutta lasta ja ihanaa vaimoa, jota historianopettaja alkoi liehakoida omaan tyyliinsä aina, kun vaimon mies ei ollut kotona. Liehakoinnista seurasi koomisia ja surkuhupaisia esityksiä, joita historianopettaja voi sitten myöhemmin punastellen ja häpeillen muistella.

Historianopettajasta oli myös hyötyä naapureille, kun naapurin isäntä tai kaunis vaimo loukkaantuivat vuoronperään huvittavissa tilanteissa. Historianopettaja siivosi naapureidensa pihan, leikkasi nurmikon ja korjasi rakennusjätteet pois. Lopulta hän teki saunan valmiiksi. Historianopettajan alkuperäinen ajatus oli liehakoida naapurin rouvaa, mutta loppujen lopuksi hän ymmärsi auttaa naapureitaan ihan hyvästä sydämestä. Kirjan teemaksi nostaisin juuri naapurisovun ja – avun, joka toisinaan unohtuu monelta rajanaapurilta. Kirja oli todella koominen ja tarinan juonenkäänteille sai nauraa välillä ääneen tai ainakin hymyillä. Naapurukset olivat todella erilaiset luonteeltaan, mutta kyllä hallittu ja hillitty historianopettaja teki kirjan sivuilla elämänsä töppäyksiä, joita voi sitten muistella ehtoopuolella.

Kuuntelin Rajanaapurin äänikirjana, johon kuului 5 CD-levyä. Lukijana toimi Jukka Peltola. Roope Lipasti on kirjoittanut viisi aikuisten romaania ja sitä ennen viisi lastenkirjaa. Lipastia on verrattu Veikko Huoviseen, sillä kirjailijan taito on nähdä arjen pikku asioissa huumoria ja hyvää tuulta huolimatta ongelmista ja takapakeista. ****

Roope Lipasti, Rajanaapuri

lukija Jukka Peltola

Atenan äänikirja 2012

Kirsin, Kirjasfäärin, Juhanin, Petran, Norkun, Marian ja Essielinan bloggaukset

8 kommenttia:

  1. Hauska ja oipettavainen tarina;)
    Naapuriapua tarvitaan! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi, että tarinasta löytyi hauskuutta ja se oli opettavainen. Naapurisopu on hieno asia ja apu on välillä tarpeen :)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen bloggaus. Tulipa tuosta mieleen omat mökkinaapurit pohjoisessa Miekojärvellä. Kävivät sammuttamassa epäonnekkaasti alkaneen tunkiopalon, joka oli valitettavasti oma mokani. Olen pitkään ajatellut lainaavani näitä äänikirjoja, niitähän voi kuunnella esim. vaikkapa automatkalla? Loistavaa että näistäkin kirjoitetaan blogissa. Voisin kuvitella lainaavani vaikkapa tämän Rajanaapuri äänikirjan. Kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen saanut naapureilta kaikenlaista apua mm. naapurin mies kävi tarkistamassa ettei takapihalla ole käärme. En uskaltanut hakea koiraa sisälle kun siellä näytti olevan oikea käärme, joka oli sitten oksa.
      Pitäisi kirjoittaa töppäykset ylös ennen unohdusta, että voin sitten niitä lueskella ja muistella.
      Ihanko laitoit tunkion palamaan?
      Lainaa ihmeessä ajomatkoille näitä äänikirjoja. Matkat sujuu paljon nopeammin ja mukavammin :)

      Poista
  3. Kiitos linkityksestä! Pidän Lipastin huumorista, siinä on aina hyvä itseironinen vivahde.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin melkein Lipastin uusimman kirjan kirjastosta, sillä tykästyin hänen kirjaansa kunnolla. Aiemmin olen lukenut vain kolumneja.
      Kirjalaarit vain tursuilevat, joten luen sitten vähän myöhemmin Lipastia.
      Tosi hjuumorimiehiä :D

      Poista
  4. Kirjan naapuri on oikea surullisen hahmon ritari puhtaaksiviljeltynä. Ajatuksia ja ideoita hänellä on monin verroin enemmän kuin taitoa tai järjestelmällisyyttä. Kerronta sopi oikein hyvin äänikirjaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Naapurilla oli tuhat rautaa tulessa, eikä mikään tullut valmiiksi. Hommat laajenivat ja laajenivat.
      Lipastia voi kuunnella hyvin äänikirjoina :) Todella virkistävä ja huumoripitoinen kirja.

      Poista