Camilla Läckbergin pienoisromaani Mantelintuoksua lumimyrskyssä herätti huomioni, sillä luulin lukeneeni kaikki Läckbergin suomennetut dekkarit. Tämä pienoisdekkari oli jäänyt jostakin syystä lukematta ja koska olen ottanut Ullan blogin talvisen lukuhaasteen vastaan, kirja sopii nimensä puolesta haasteeseen todella hyvin.
Dekkarin päähenkilönä ei ollut tällä kertaa Patrik Hedström eikä hänen kirjailijavaimonsa Erica, vaan Patrikin nuori vasta aloittanut työkaveri Martin Molin, joka oli saanut kutsun tyttöystävänsä perheen sukujuhlille pieneen saareen Fjällbackan ulkopuolelle. Ulkona oli kova pakkanen ja oli tulossa myrskyinen yö.
Tyttöystävän isoisä järjesti sukujuhlat Sherlock Holmesin tarinan hengessä ja hän myös kuoli päivällispöydän äärelle. Puhelinlangat olivat mykkinä. Kännykät eivät toimineet. Ulkona myrskysi. Martin Molin toivoi kovasti apuvoimia, mutta hänen oli selvittävä tästä kiperästä murhatutkimuksesta yksin. Martin haistoi mantelintuoksua isoisän lähettyvillä, joten hän epäili heti syanidimyrkytystä. Kaikki paikallaolijat olivat epäilyksenalaisia. Kuka ja miksi hän murhasi miljonäärin? Jokainen perheenjäsen olisi tarvinnut rahaa, siinäpä sitä motiivia kylliksi, mutta kuka tarvitsi niin paljon, että oli valmis murhaajaksi.
Pian murhattuja oli kaksi makaamassa kylmähuoneessa. Martin Molin ei menettänyt hermojaan klaustrofobisessa tilanteessa, jossa luultavasti murhaaja oli läsnä. Lopulta tilanne ratkesi ja apuvoimat saapuivat. Kirja oli kivan lyhyt, mutta se oli kirjoitettu taattuun Läckbergin tyyliin taidolla ja oli virkistävän erilainen, kun päähenkilö oli eri kuin tavallisesti, mutta miljöö oli sama. ***
Camilla Läckberg, Mantelintuoksua lumimyrskyssä
suom. Jaana Nikula
Schilds Kustannus Oy 2009
s. 108
Snöstorm och mandeldoft 2007
Läckberg Camilla: Perillinen; Merenneito; Majakanvartija
Läckberg Camilla: Enkelintekijä
Läckberg Camilla: Leijonankesyttäjä
Aletheian , Jokken , Saran ja Sonjan bloggaukset kirjasta.
Tässä oli oma niksinsä, mutta en ole Läckbergiltä muuta lukenut, mutta kuten bloggauslistasta voi päätellä hyvä ja suosittu kirjailija.
VastaaPoistaMinä en ole vielä kyllästynyt Ericaan, hänestä ja hänen sukulaisistaan on tullut jo todella tuttuja. Olin iloinen, että Läckberg oli kokeillut tällaista pienoisromaania ja eri päähenkilöä, vaikka kyllä hän muutamaan otteeseen olisi toivonut, että Patrik olisi ollut auttamassa.
PoistaLäckberg on todella suosittu ja viimeisin Leijonankesyttäjä ol jälleen oikea lukunautinto.
Minäkin olen lukenut useamman Läckbergin dekkarin (en kaikkia, tosin), ja pakko sanoa että tämä pienoisromaani on jättänyt kaikkein elävimmän ja perinteisyydestään huolimatta raikkaimman lukumuiston. Kiva pikkudekkari, tykkäsin paljon! :) Hienoa että luit tämän, nyt sinulla on koko sarja siis luettuna!
VastaaPoistaTässä oli käytetty hauskasti Sherlock Holmesin tarinaa taustalla. Aika monesti muuten kirjoissa mainitaan toisia kirjoja nimeltä, henkilöt ovat lukemassa jotakin kirjaa, ottavat mukaansa jonkin kirjan, muistelevat kirjoja jne.
PoistaTunnustan, että nyt on kaikki kasassa, jos jostakin ei putkahda jotakin vastaavaa pienoisromaania.
Kirjastonhoitaja pyysi lukemaan kirjaa todella varovaisesti, sillä se ei ollut oikein priimakunnossa enää. Lupasin lukea kuin silkkihansikkaat kädessä :)
Mai, miten ihmeessä nyt tämä tapahtuikaan eli telepatiaa: Etsin kirjoja joululomalle ja nyt vihdoinkin on tämän kirjan vuoro. Olen aikonut tätä tosi kauan ja kiva kuulla, että minua ärsyttävä, kaikkeen nenänsä pistävä Erica ei ole tässä pääroolissa;) Tämä menee nyt kirastolistalleni! Kiitos <3
VastaaPoistaHuomioi Leena, että kirja on vain 100-sivuinen, joten tämän lukee todella nopeasti. Tämä kirja oli sellainen vanhanajan pienoisdekkari, jossa mentiin päiväunille kaikessa rauhassa, vaikka oletuksena oli, että joku henkilöistä oli murhaaja. Aivan kuin Agatha Christien dekkareissa kyläillään ja eletään ihan normaalisti, ei paniikkia, kupponen teetä ja asiat selviävät.
PoistaMuista nyt varata muutakin lukemista, ettei joululoma mene pilalle.
Voisitko harkita myydä minulle ko. kirjaa? En löydä tätä mistään :(
VastaaPoistaVarasin tämän kirjastosta Turusta, joten voit kysyä Vaskin kautta, jos kirja on vielä elossa. Se oli kyllä hajoamispisteessä, kun luin sitä.
PoistaYksi keino olisi kysyä Schildtsin kustantamolta, jos niillä on vielä kirjaa varastossa. Onnea etsintään.