tiistai 17. marraskuuta 2015

Rautaveri






Ne olivat vain sanoja. Ne eivät voineet vahingoittaa häntä. Jos ulinan sulki pois, oli mahdollista puhua, silloin ujellus ei merkinnyt mitään. Kun antoi minän tulla ympäröivää pimeyttä tiiviimmäksi, silloin jaksoi hengittää.

Liza Marklundin Annika Bengtzon-dekkarisarjan yhdestoista kirja Rautaveri on samalla sarjan viimeinen kirja. Sarja on julkaistu 33 kielellä ja kirjoja on myyty yli 17 miljoonaa kappaletta. Yksin Suomessa kirjoja on myyty yli miljoona kappaletta. Miksi kirjat ovat niin suosittuja? Mikä on myyvän ja luetun kirjan resepti? Kirjojen päähenkilö Kvällspressenin toimittaja Annika Bengtson sen tekee, hänelle itselle tapahtuu todella jännittäviä ja kauheita asioita, siinä samalla kun hän yrittää ratkoa rikoksia ja saada rikollisia vastuuseen omista teoistaan. Annika itse on tuomittu nuoruudessa poikaystävänsä taposta. Poikaystävän eristi, kontrolloi ja manipuloi Annikaa siinä samalla, kun hän hakkasi Annikaa. Tästäkin kerrottiin kirjasarjan alussa.

Josefin tuli liian lähelle, minusta tuli hän, hänestä tuli minä. Menin töihin klubille jolla hän oli työskennellyt, puin hänen bikininsä päälleni, käytin hänen bikinihousujaan.

Kvällspressenin lukijat olivat saaneet äänestää, mistä vanhoista rikoksista he halusivat lukea lisää ja lukijat halusivat lukea yhdeksäntoistavuotiaan Josefin Liljebergin elämästä, joka oli löydetty hautausmaalta alasti ja kuristettuna. Rikosjuttu oli Annikan ensimmäinen juttu. Annika paneutui tutkimukseen niin syvälle, että meni jopa klubille töihin saadakseen tietoja. Hän oli varma, että poikaystävä oli kuristanut Josefinin, mutta kaverit antoivat hänelle alibin. Tämä oli yksi jutuista mitä kirjassa ratkottiin.

- Entäs uhri?
Nina antoi katseensa kääntyä taas Ivar Berglundiin. Mies tarkkaili häntä, puntaroi hänen varmuuttaan.
- Ihmisen ripustaminen sillä tavalla polvitaipeiden varaan on klassinen kidutuskeino, siitä käytetään nimeä La Barra tai papukaijan orsi. Jalkojen verenkierto estyy, tuskat ovat hirvittävät. Jos uhri jää henkiin, vammoista seuraa usein kuolio ja amputointi. Ja uhrin siveleminen hunajalla ja vieminen muurahaispesään on vakiintunut menetelmä Afrikassa, etenkin Angolassa.

Toinen kirjan rikossarjan ratkominen oli oikeudenkäynti Ivar Berglundia vastaan. Liza Marklundin kirjat jatkuvat edellisestä, joten kirjasarja on parasta aloittaa alusta, eikä keskeltä, sillä kirjoissa muistellaan edellisiä tapahtumia. Sekä Josefinin murha että Ivar Berglundin tekemät rikokset ovat tuttuja aiemmista kirjoista. Uusin tapahtuma Rautaveressä oli Annikan siskon katoaminen. Annika itse kärsi paniikkihäiriöistä ja kulki terapeutilla. Jokaisella on oma katkeamispisteensä ja Annika oli joutunut kohtaamaan liian paljon väkivaltaa, jota ei aikaisemmin oltu käsitelty ja purettu auki. Liza Marklund on tehnyt päähenkilöstään hyvin inhimillisen omine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Joskus on vain annettava periksi ja ymmärrettävä, että liika on liikaa. Marklund jätti kirjansa tapahtumat jälleen auki, joten kirjasarjaa on helppo jatkaa, mutta kirjailijan mielestä Rautaveri on sarjan viimeinen dekkari.

Hän oli lukenut teoriaa ja opetellut ampumaan kartanon hirviradalla pyssynpiippu Koukun päällä, oikean käden etusormi kylmällä liipaisimella.
Keväällä.

Liza Marklund, Rautaveri
suom. Sirkka-Liisa Sjöblom
Otava 2015
s. 331
Järnblod 2015

Marklund Liza: Uhatut; Turvapaikka ; Panttivanki 
Marklund Liza: Ajojahti
Annika Bengtson-sarjan kirjat: Uutispommi, Studio sex, Paratiisi, Prime time, Punainen susi, Nobelin testamentti, Elinkautinen, Paikka auringossa, Panttivanki, Ajojahti ja Rautaveri 

Hennan bloggaus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti