Tällaisena päivänä ei tarvinnut pitää kiirettä. Tällaisena päivänä ei tarvinnut miettiä, pitäisikö genuaa ehkä skuutata tai pitäisikö levankia siirtää hiukan luuvarttiin. Tällaisena päivänä sai istua hiljaa paikallaan sormi peräsinpinnalla ja ajatella ajatuksia, joita ajatellaan syksyllä, kevyen lounaistuulen hivellessä purjeita ja veden liplattaessa hiljaa keulassa.
Olof ja Harald ovat vanhoja tuttavia keskenään, voisi sanoa, että hyvänpäiväntuttuja. Heitä yhdisti se, että he olivat olleet saman naisen kanssa naimisissa. Elin oli ensin naimisissa Haraldin kanssa ja sen jälkeen Olofin kanssa. Elin oli kuollut. Johan Bargumin lyhytproosateos Syyspurjehdus kertoo näiden kahden eläkeläisen yhteisestä purjehdusretkestä, jolta toinen miehistä vain palasi takaisin.
Päivä oli lämmin, aurinko paistoi, oli tilaa ja valoa ja melkein armottoman kirkas näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Suomenruotsalaisen kirjailijan Johan Bargumin Syyspurjehdus on mielenkiintoinen lyhytprooosateos. Ensimmäisessä osassa maihin palannut mies kertoo tarinaansa poliisille, joka laajenee koskemaan myös menneisyyttä. Hän kuulee, että kadonneen miehen repusta on löytynyt ase ja kirje. Kirjan toinen osa on tämä kirje. Kaksi eri versiota samasta tarinasta. Kirjan lopussa kirjailija jättää lukijan pääteltäväksi mikä voisi olla totta ja mikä ei. Kumman tarina olisi luotettavampi? Aika mielenkiintoinen ratkaisu.
Sesongin lyhyyteen ei totu koskaan. Sitä tallustelee rantaan ja katselee poijuun kiinnitettyä venettään, joka näyttää alakuloiselta vastarannan metsänreunassa kellastuvien lehtipuiden taustaa vasten. Syyspurjehdus, ajattelen.
Syyspurjehdus on Bargumin 10. proosateos, lisäksi hän on kirjoittanut viisi novellikokoelmaa, näytelmiä, kuunnelmia ja lastenkirjan Ensilumi. Syyspurjehdus on haikea kirja, joka jo nimensä puolesta viittaa muistoihin, menneisyyteen ja kuolemaan.
Johan Bargum, Syyspurjehdus ****
suom. Marja Kyrö
Tammi 2012
s. 120
alkuteos: Seglats i september 2011
Kirja on ollut todella suosittu täällä bloggerissa ja postauksia löytyy useampia.
Mai, hienoa, että löysit Bargumin. Laita Bargumin Syyskesä sinun lukupinoon. Pidän siitä vielä enemmän. Se on ohut myös.
VastaaPoistaKiitos Ulla :) Huomasin, että sinun lukuhaasteesi on loppusuoralla ja minulta puuttui vielä syksyinen kirja. Bargum oli hyvä uusi kirjailijatuttavuus. Toisinaan on hyvä lukea tällainen ajatuksia herättelevä lyhytproosateos. Aina ei tarvita monta sataa sivua tarinan juonen kannalta.
PoistaPidän Syyskesän mielessä, jos jatkat haastetta ensi syksynä :)
Mai, tämä on niin ihana, ihana...Vuonna 2012 tämä oli ainoa kotimainen, joka mahtui kuumaan ryhmääni. Pidin paljon, paljon myös Bargumin Syyskesästä.
VastaaPoistaDora, Dora olisi ollut 2012 kympin kärjessä, jos olisin sen silloin lukentu, mutta Bargumin Syspurjehdus olisi silti pysynyt mukana.
<3
Tässä oli sellaista viipyilevää haikeutta. Kaikki lopun enteet; syksy, vene, vanhuus, muistot, kuolema...
PoistaDora Dora odottaa vielä lukemista. Sitä on niin paljon hehkuteltu täällä blogistaniassa, että ostin sen itselle sen jälkeen, kun luin Hertan. Hertta pamautti kyllä sellaisen pamauksen Köngäksen tarinan kirjoittamiskyvyistä, että ihan pakko lukea lisää.
Vuoden 2012 suomalainen huippukirja oli minulle Itärannan Teemestarin kirja :)
...ja ne kaksi asiaa, joista sanotaan, että kannattaa kirjoittaa: rikos ja rakkaus!
PoistaHienoa, että sait Doran omaksi!
Itärantaan en ole valitettavasti ehtinyt. Kohta elän ja uneksin Jongin tyyliin...
<3
...ja kun ne rikos ja rakkaus ovat samojen kansien välissä...
PoistaVielä on aikaa lukea Itärantaa, älä vain missaa hänen teoksiaan :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBargumista tuli viime syksynä yksi suosikeistani. Rakastan hänen lausettaan! <3
VastaaPoistaUskon, että luen lisää hänen teoksiaan. Syyspurjehdus oli niin kepeä ja kevyt kuin syksyn kuivuneet lehdet laskeutuessaan maahan.
PoistaKiitos, "Syyspurjehdus" lähti tällä lukemisella varaukseen! Itsellä oli Bargumin mentävä aukko, kunnes marraskuussa luin "Novelleja 1965 - 2015. Teoksen laaja-alaisuus antoi väljyyttä ja runsaasti sytykkeitä omien mielikuvien luomiselle. Noheva setti, jonka myötä syntyi yksi Bargumin innokas lukija lisää.
VastaaPoistaSama juttu minulla oli, Bargumin mentävä aukko, joka onneksi on nyt paikattu ja paikka hyväksi todettu. Tästä kirjasta voin vielä mainita, että lyhyestä virsi kaunis, joillakin on taito kertoa lyhyttä tarinaa. Yksi lyhyen tarinan mestari on mielestäni Rosa Liksom, jota fanitan, reipasta ja rempseää pohjoissuomalaista kirjailijaa.
PoistaBargumin kipparoimalla syyspurjehduksella Olofin, Haraldin ja Elinin kanssa meri tuoksui, - Elämältä. Kiitos Mai:)
PoistaOle hyvä Takkutukka :)
PoistaNyt on hienot hiihtolomapäivät menossa, mutta silti kaipaan sinne merelle, meren keskelle ja saaren rauhaan.
Olihan veikeitä miehiä, kumpi huijasi ja ketä... en ainakaan tunnusta ;)