perjantai 28. lokakuuta 2016

Halloween-lukuhaasteen kirjat

Yöpöydän kirjat-blogin Niina laittoi lukuhermoja kutkuttavan haasteen lokakuun ajaksi: Halloween lukuhaaste. Halloweenin ystävänä halusin tietysti lukea aiheeseen liittyviä kirjoja hieman terävämmällä haarukalla ja veitsellä. Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy aina teemaan sopivia kirjoja, aaveita, mörköjä, vampyyreja ym, mutta hiukan harmaiden aivosolujen (omien) pyörittelyn jälkeen, atshii mikä täällä pölisee, löysin halloween-teemaa aikuistenkin kirjoista. Hämähäkinverkot pois silmiltä, täältä tulee:

1. Henkien talo

Isabel Allenden kirjassa asutaan oikeasti Henkien talossa, seurustellaan niiden kanssa, lennätellään huonekaluja ym. eli kirjassa on klassisia Halloween-aiheita.

2. Haltijaelämää

Muriel Barberryn Haltijaelämää kirjan nimi kertoo keitä kirjan henkilöt ovat: haltijoita, joilla oli kaikenlaisia taikavoimia ja kykyjä ja taitoja, joita ei tavallisilla kuolevaisilla ole.

3. Loppusoinnun kaiku kalmistossa

Alan Bradleyn Loppusoinnun kaiku kalmistossa kirjassa viihdytään ruumiiden seurassa ja haudoissa tietysti öiseen aikaan hautausmaalla ja kirkossa. Kummallista porukkaa, en minä vaan uskaltaisi.

4. Torajyvät

Torajyviä ovat noidat käyttäneet vuosisatoja hoitokeinoina ja myrkytykseen tai tuottamaan hallusinaatioita. Ei ihme, että kauhukirjailija Marko Hautalan kirjan nimi on Torajyvät. Kirjan kuvioissa harrastetaan noituutta ja kulttimaista uskontoa.

5. Kirkkaus

Riitta Jalosen Kirkkaus on sopiva kirja Halloween-teemaan, sillä siinä päähenkilö joutuu olemaan 12 vuotta lukittuna mielisairaalaan ja saa siellä yli 200 sähköshokkihoitoa, vaikka ei ole mielisairas. Suoranaista kauhua elävästä elämästä.

6. Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset

Mauri Kunnas on päässyt satukirjassaan Halloween-teeman ytimeen: kummituksiin. Kummitukset ovat Halloweenin aikana yleisiä ja niitä riittää tässä Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset kirjassa.

7. Pahanilmanlintu

Camilla Läckbergin kirjan pahis on saanut lapsuudessa lempinimen Pahanilmanlintu. Pahuus ei jäänyt lapsuuteen. Kuolleiden käsistä löytyi sivuja Hannu ja Kerttu-sadusta. Muistutan, että noita-akka teki metsään piparkakkutalon, jolla hän houkutteli Hannun ja Kertun luoksensa syödäkseen heidät.

8. Mion Blues

Kristina Ohlssonin Mion Blues dekkarissa pahis kutsuu itseään manalan valtijan nimellä. Aikamoisen pahuuden verkoston kyseinen henkilö loi, aivan kuin suuri hämähäkki kutoo verkon ja siihen joutuvat eivät pääse koskaan irti ja hämähäkki lähestyy, näyttää ilkeät hampaansa...

9. Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille

Ransom Riggsin kirjassa mikään ei ole tavallista, ei edes päähenkilö, joka halusi saarelle, jossa isoisä oli viettänyt joitakin vuosia nuorena. Kirjassa on aikamatkailua, eriskummallisia lapsia, kauhuolento, eläimeksi muuttumista, näkymättömyyttä ym. klassista Halloween tarinaa.

10. Lumi

 Seita Vuorelan Lumi teoksessa on Lumikuningatar, joka taikoo lapsia jääpatsaiksi. Selvää noituutta ja noidathan ovat Halloweenin kuuluvia ilkimyksiä. Halloweenia kutsutaan myös noitien yöksi tai kuolleiden yöksi.





6 kommenttia:

  1. Voi vitsit! Sait luettua paljon! Miulla vasta 1 kokonainen kirja luettuna.. Koska tahkoan Harry Potteria ja Feeniksin kiltaa läpi :D en yhtään lyhyempää kirjaa viitsinyt valita :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinähän on ainakin tuhat sivua. Aloin lukemaan Pottereita, kun niitä oli ilmestynyt viisi. Tiesin, että nyt lennetään, kun aloin lukemaan ensimmäistä ostamaani kirjaa ja kävin ostamassa heti loput ja luin kaikki yhtä soittoa. Sitten piti kärvistellä ja odottaa seuraavia.
      Minä olen samaistunut Minerva McGarmivaan. Onko sinulla joku samaistuskohde Pottereissa?

      Poista
  2. Ihan ylisuperfantastico-postaus linkkeineen 👻

    Jännä miten jotkut sanat virittävät kauhutunnelmaan: "kalmisto", "majatalo", "henget" ... 💀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Rita 👻
      Ehkä tämä lokakuun loppu on sopivaa aikaa "hullu"tella ja naamioitua... Juttelin yhden tytön kanssa, joka oli syönyt juhlissa yhden silmän. Hän kuvaili todella herkullisesti kokemaansa tapahtumaa. Joku oli tehnyt tavallisista kekseistä hämähäkkikeksejä kahdesta suklaarusinasta ja lakritsirullasta jalat. Minusta mielikuvitusta voi käyttää myös ruoassa. Tyttöni oli tosi huono syömään ja houkuttelin syömään tekemällä vaikka leiville kasvoja tai leikkaamalla juustosta pienillä piparimuoteilla kuvioita tmv. Tuolla koulumaailmassa olen saanut houkuteltua monta lasta syömään mielikuvituksen voimin.

      Poista
    2. Ihanaa ❤️Minä sain aikanaan italialaisen hoitotyttöni syömään omenan
      kun piirsin sille ensin naaman tussilla ja annoin nimeksi Maurizio.
      Siitä leikkelin palasia: "Älkää syökö korvaani" jne. :D Vieläkin ajattelen
      Maurizio kun saan käsiini ison keltaisen omenan.

      Poista
    3. Vau, hauska tarina. Syöminen on kyllä sellainen juttu, että siitä olisi jokaisella joku kauhujuttu tai hyvä muisto mielessä.

      Poista