keskiviikko 16. marraskuuta 2016

J.M.G. Le Clésio: Alkusoitto

Ethel. Hän seisoo puiston portin edessä. On ilta. Valo on lempeää, helmenväristä.

Ranskalaissyntyisen nobelistin (2008) Jean-Marie Gustave Le Clézion Alkusoitto kertoo nuoren tytön Ethelin kasvutarinan Pariisissa 1930-40-luvuilla, toisen maailmansodan lähestyessä kiivaana, mutta kuten nuoria henkilöitä suojellaan asioilta, sota tuli yhtä aikaa kuin perheen henkilökohtainen katastrofi, joka liittyi isän holtittomiin elintapoihin. Alkusoitto pohjautuu kirjailijan äidin tarinaan. Kirjailija kertoo kirjan lopussa, että kirjoitti tarinan muistoksi tytölle, josta tahtomattaan tuli kaksikymmenvuotiaana sankaritar.

Malvanvärinen talo kertoo vielä ajasta, kun taloutta hallitsi äidin setä. Isä oli pelkkä tyhjäntoimittaja, joka velkaantui koko ajan suunnattomia summia joka puolelle. Setä halusi säästää omaisuutensa ja testamenttasi kaiken Ethelille. Kirjan näkökulma on nuoren Ethelin, joten kirja kannattaa lukeakin niin, että olet nuori, alussa 12-vuotias. Sedän kuoleman jälkeen isä vei tyttärensä heti notaarille allekirjoittamaan paperit, joilla isä sai kaiken hallinnan perintöön. Hyvästi perintö, se ei kauan kestänyt ja perhe sai kokea alennustilan yhtä aikaa kuin muutkin sodan aikana, jotka joutuivat sotakoneiston rattaisiin.

Ethel oli aika yksinäinen ja hän ystävystyi Ksenjan kanssa, joka oli venäläinen aristokraattipakolainen. Ksenja inhosi köyhyyttä ja nälkää, he asuivat yhdessä huoneessa kreivitäräidin ja sisarusten kanssa. Isä oli vangittu ja teloitettu. Ethel ei osannut puhua omista ongelmistaan Ksenjalle, sillä Ksenjan ongelmat olivat niin suuret. Oman perheen omaisuuden menetys tuntui vähäpätöiseltä, kun molemmat vanhemmat olivat elossa, vaikka riitelivät koko ajan ja isällä oli suhteita. 

Sota vyöryi Pariisiin. Koulut suljettiin. Perhe joutui myymään kaiken mitä omistivat. He päättivät muuttaa Nizzaan, jossa olivat viettäneet aiemmin kaikki kesälomat. Äiti ja isä eivät oppineet elämään köyhyydessä, mutta Ethel yritti etsiä ruokaa vähillä rahoilla. Pommitukset ja sota olivat lähellä ja arkipäivää.

Alkusoitto on Ethelin tarina, kun hän joutui nuorena kokemaan suuria muutoksia sekä perhe-elämässä että yhteiskunnassa. Ethel eli kuin näyttämöllä, jossa hän esiintyi marionettina, muiden ohjaillessa hänen elämäänsä. Hyvin nuorena hän joutui ottamaan itse ohjakset käsiinsä ja ohjailemaan vanhempiaan. Nälästä tuli yksi pahimmista vihollisista, jota sota ja köyhyys pahensivat.

J.M.G. Le Clézio, Alkusoitto ***
suom. Annikki Suni
Otavan Kirjasto 2009
s. 178
Ritournelle de la faim 2008

Zephyrin bloggaus
Paulan bloggaus
Hennan bloggaus
Mian bloggaus




4 kommenttia:

  1. Kiva huomata, että Henna on tullut Kirjasähkökäyrän lukijaksi, tervetuloa :)

    VastaaPoista
  2. Luin tämän pari vuotta sitten, ja muistan, että teos vaati paljon ajatustyötä, koska teksti ei ollut niitä helpoimmin ymmärrettäviä. Ehkä uusintaluku auttaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli aika lyhyt, joten sen pituinen se. En ehtinyt miettiä juuta en jaata, kun kirja loppui kuin seinään. Se oli siis alkusoitto ja loput tulee varmaan jossakin muussa kirjassa.
      Sekava, ja aina ei oikein iät kulkeneet kronologisessa järjestyksessä. Aivan kuin Ethel olisi ajatellut asioita hyppelehtien muistamastaan asiasta toiseen.

      Poista
  3. Tuo on hyllyssä että joskus pitäisi lukea. Olen lyönyt siihen vaikea leiman mielessäni.

    VastaaPoista