lauantai 7. syyskuuta 2024

Kaari Utrio: Uhritulet

 


He etenivät vaivalloisesti Luostarin Yläkadulle, humalainen soturi, ruttoinen pormestari ja järkytyksestä tärisevä nuori tyttö. Ihmiset väistivät surullista ryhmää talojen porteista pihoille ikään kuin ruttoinen olisi spitaalisten tavoin kolistanut kalikkaa lähestyessään.

Kaari Utrion historiallinen romaani Uhritulet sijoittui 1300-luvun loppupuolelle. Kirjan päähenkilöt tapasivat toisensa hyvin ikävissä merkeissä, kun Judit  Mikhofin isä Turun pormestari Mikhof sairastui ruttoon. Kuusiston piispanlinnan päällikkö Sten Balk auttoi Juditia viemään pormestarin Pyhän Hengen huoneelle, jossa hoidettiin sairaita. Rutto ei tarttunut heihin, mutta kaikki sairastuneet kuolivat pormestarin lisäksi.

Vai ei herra Sten aikonut avioliittoon? Siinä oli varmasti piispan vaikutusta. Ehkä mies piti itseään jonkinlaisena ristiritarina. Ennen pitkää hän kuitenkin alkaisi ajatella tilojaan ja talojaan, ja sen jälkeen tarvittiinkin jo perillinen.

Judit ei kelvannut rälssiin kuuluvalle Sten Balkille vaimoksi. Niinpä nuori Judit naitettiin melkein kolme kertaa vanhemmalle porvari Gozmarille, joka vei Juditin Viipuriin. Gozmarille kävi huonosti, kun eräs Juditiin rakastunut mies tappoi hänet. Tuo mies piinasi Juditia useamman vuoden ajan, mutta noista vuosista voit lukea lähemmin kirjan sivuilta.

Kun kerran olet pannut avioliiton täytäntöön, minun lienee paras siunata häävuode edes jälkikäteen, piispa sanoi happamesti veljelleen.

Uskon, että viihdyt tämän koukuttavan tarinan mukana, jossa Juditin matka kulki Viipurista jälleen Turkuun ja Turusta Gotlantiin. Gotlannissa hän joutui elämään merirosvojen vankina, merirosvojen, jotka kulkivat ryöstämässä ympäristöä. Gotlannissa oli kuitenkin pappeja, jotka saivat kuunnella Juditin rippejä, joissa hän selosti syntejään. Miten Juditille kävi? Löytyikö hänelle onnea? Entäs kirjan toinen päähenkilö, ritari Sten Balk?

Kaari Utrion Uhritulet kertoi myrskyisän tarinan 1300-luvun turkulaisesta  porvarisneidosta, jossa neidolla ei ollut omaa päätäntävaltaa ajatuksiinsa, kehoonsa eikä tekoihinsa. Kaari Utrio on tuonut kirjassaan esille naisen kokemaa historiallista elämää hyvin kiinnostavalla ja mielikuvituksellisella tavalla.


Kaari Utrio, Uhritulet *****

Kannen kuva: Matti Kota

Tammi 1995  3. painos

s. 451

Ensimmäinen julkaisu 1993

1386-1398

Historiallinen romaani

Oma kirjahylly


 

Kävimme heinäkuussa opastetulla kierroksella, jolloin otin yllä olevan kuvan piispanlinnan raunioista Kaarinassa. Kirjan toinen päähenkilö oli Kuusiston piispanlinnan päällikkö. Kuusiston linna oli suuri linna ja meren ympäröimä. Meri oli tuolloin 3 metriä korkeammalla kuin tänä päivänä. Kustaa Vaasa alkoi noudattaa Martti Lutherin oppeja ja hajotutti piispanlinnan vuonna 1528, ja otti rikkaudet itselleen.

 


Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin havainnekuva Kuusiston piispanlinnasta 1500-luvulta.

 

4 kommenttia:

  1. Kiva, että tykkäsit :) Tässä painoksessasi on kyllä ihanan retro kansi! Tässä teoksessa oli kiinnostavaa aikalaiskuvaa kun Kalmarin unioni oli muodostumassa ja useampi taho havitteli kruunua. Enkä ollut edes tiennyt ennen noista Itämeren merirosvoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaari Utrio on kyllä mahtava historioitsija. Hän osaa tarinoida ja tuoda esille historiaa hyvin elävästi. Merirosvouttahan on ollut aina. Luin Vaasa-kirjasta, että yksi Kustaa Vaasan tyttäristä harrasti merirosvoutta. Itämerellä on ollut vipinää ja vilskettä!
      Tykkään tosi paljon Matti Kodan kirjankansista. Ne ovat taidetta <3

      Poista
  2. Tätä kirjaa lukiessani muistan välillä miettineensä, ett missä ne uhritulet ovat🤔🤔🤔 Minusta joku muu nimi olisi sopinut teokselle paremmin.
    Oma arvioni on, että tämä on pätevää ja takuuvarmaa Kaari Utriota; lukija voi luottavaisin mielin heittäytyä tarinan vietäväksi, tietäen että taustatyö on huolella tehty ja ajankuva tarkka.
    Mutta olisin ehkä kaivannut henkilöhahmojen vähän enemmän moniuloitteisuutta...Juditin hahmo jäi jotenkin vaisuksi ja värittömäksi. Tai ehkä se oli tarkoituskin? Mutta olisi hän minusta voinut olla persoonana kiinnostavampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että Utriolla itsellään olisi ollut parempi nimi, mutta kustantaja laittaa kirjoille nimet. Toisinaan kirjojen nimet ovat ihan muuta, mitä tekstistä löytyy.
      Utrion kirjoista olen samaa mieltä. Niistä tietää jo etukäteen, että tarina vie mennessään ja voi uppoutua tekstin lumoihin.

      Poista