Paniikki nousee, liekkien tavoin pitkin hänen jalkojaan, pitkin selkää, saa posket hehkumaan. Ei, kaikella on aina hintansa.
Mari Lindqvistin psykologinen rikosromaani Hiilellä piirretty talo on ollut todella suosittu kirjastossa. Kun varasin kirjan, siinä oli minua ennen 140 varaajaa. Hyvää kannatti odottaa. Kirja alkoi menneisyyden tapahtumilla. Kirjan päähenkilö Mia oli silloin nuori tyttö ja näki kotitalonsa palavan. Hän oli nykyisyydessä Joonaksen yksinhuoltaja, sillä hänen miehensä oli kuollut. Joonas oli nepsynuori, joten Mian elämässä oli vaikeuksia ihan riittämiin, ja niitä hän yritti lievittää alkoholilla. Mian elämänhallintataidot olivat siis ihan kuutamolla.
Silmätipat. Niistä löytyi kesällä -98 vihdoin yksi keino hallita miehiä, pirulaisia.
Joonaksen ja Mian perheeseen ujuttautui todella salakavala henkilö. Tuo henkilö manipuloi ja teki kaikenlaista inhottavaa. Hän oli itsekin traumatisoitunut jo lapsuudessa. Turvallinen aikuinen oli ollut kaikkea muuta kuin turvallinen. Mia ei nähnyt tuossa ihmisessä mitään ikävää, mutta Joonas oli tarkkanäköinen havannoitsija, hän tiesi jo tuon ihmisen hajusta, että hän oli vaarallinen lisko.
Tuli, oranssiliekkinen, tanssiva viettelijätär nuoli, hiveli ja siveli lämpimänkeltaista taloa, sen valkoisia ikkunanpuitteita ja nurkkalautoja.
Myös nykyisyydessä sytytettiin tulipalo. Myös nykyisyyden sytytetyn talon sisällä oli ihminen. Miten hänelle kävi? Kovia kokeneet ihmiset voivat muuttua itsekin pahuutta tekeviksi hirviöiksi. Mari Lindqvistin Hiilellä piirretty talo piirsi kuvainnollisesti traumat auki.
Mari Lindqvist, Hiilellä piirretty talo
Enostone kustannus 2023
239
Psykologinen rikoskirja
Traumat
Nepsy-nuori
140 varausta! Ajatella 📚 Jouduit varmaan odottamaan kauan.
VastaaPoistaOdotin melkein vuoden tätä kirjaa. Varsinais-Suomessa on todella pitkät lainajonot. Nyt kun valtio leikkaa opetus-ja kulttuurialalta kymmeniä miljoonia, niin luulenpa, että kirjastoja vähennetään entisestään ja kirjoja ei hankita samalla tavalla kuin ennen. Mikä on sääli, sillä kirjastot pitävät yllä tasa-arvoista mahdollisuutta harrastaa lukemista ja pitää yllä lukutaitoa.
PoistaTurku on vähentänyt suurella kädellä kirjastojen määrää. Kun lähikirjastot on poistettu, ei koululaiset pääse hakemaan kirjastoista lukemista, joten päättäjät tappavat lasten ja nuorten lukuharrastuksen, jos vanhemmat eivät kykene sitä ylläpitämään ja käyttämään keskustan pääkirjastossa. Myös kirjastoautojen määrää on vähentynyt ja niiden valikoima on suppea.
Oma valintamme oli siirtyä Kaarinan pääkirjaston asiakkaiksi. Tommi Kinnusen kirjaa lainaten "Ei sanonut katuvansa"