keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Sulavoi



Heli Laaksonen kirjoittaa herkullisia runoja lounaismurteella. Tällä kertaa esittelen Sulavoi runoteoksen. Runot ihastuttavat lukijoita ja kuulijoita, sillä niistä on tehty myös kuunneltavia versioita. Toisinaan ainakin itse ihmettelen, että mitähän tuokin sana tai lause tai riimi tarkoitti, mutta runoista pulppuaa sellainen elämänilo, että ei se pal hait, vaik ei ymmärrä kaik.

Sulavoin runot ovat mielestäni kasvaneet pituutta aikasempiin runoihin verrattuna, mutta kyllä sinne sekaan mahtus muutama lyhyempikin. Minua riemastutti varsinkin eläimet, jotka ovat kuin ihmisiä.

Leppäkertun murhe

Leppäkerttu ol täyttäny ristikost yhren kulma iha vääri.
Mistän paikka ei lähteny ratkema.

Olas ol oikke ja oona ja nata ja taara
mutko eläkevakuutusyhtiön sai sopima
tul paheest pyhe
hyveest puhe
ja nurinsat rämemaja
lumikolan kuva al luk windusikkunaliina.

VR:n asiakasleht ol pilal
ei tämmöst voi ikä ihmiste ilmoil jättä
kaik näke et joku iha viti o istun junas.

Olen käynyt kuuntelemassa, kun Heli Laaksonen esittelee runokirjojaan ja lukee niitä. Hän on tehnyt runokirjoista, runonlausunnasta ja omasta roolihahmostaan hersyvän runoilijattaren, jossa on katseltavaa ja kuunneltavaa. Yleensä Heli Laaksonen saa kuulijakunnan nauramaan komiikallaan, joten hän on ehkä runonlausujan ja stand up koomikon yhdistelmä. Yleensä hän huomioi omat tekemiset ja tekemättäjättämiset niin hauskasti, että suurin osa kuulijoista nauraa.

Avioehto

Ehto o ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka jos ossa koota kans.
1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik.
2. Jos mää lähren, otan sunt mukka.

Allekirjotus tähä...................................................................

Heli Laaksonen, Sulavoi
Otava 2006
s. 83



6 kommenttia:

  1. Tämä on minusta hyvä teos.

    Sulavoi on jo sanana hieno oivallus. Minusta Pulu uis -teos on mahtava, mutta Peippo vei ei minua sytyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se on kaunis sana. Ehkäpä se tarkoittaa sulanutta voita. Minulla on tuo Pulu uis, jota olen siteerannut täällä blogissa ahkerasti.
      Kyllä minä sen Peippo vei-kirjankin haluan ja Raparperisyrämen ja Jänes pussis-runokirjan.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niin on. Mies on kotoisin Turun saaristosta ja sain häneltä lahjaksi Pulu uis runokirjan. Runot olivat minulle täysin hepreaa, mutta kun olen ollut 10 vuotta tämän murteen kielikylvyssä päivittäin, on sanat alkaneet hieman avautua.
      Tuosta ensimmäisestä runosta en ymmärtänyt tuota nurinsat rämemaja-juttua. Kysyn Heliltä, kun käyn kuuntelemassa häntä.
      Yksi mikä minua on täällä ihmetyttänyt on ketä-sanan käyttö. Tai kui.
      Mutta ehkäpä minä opin hitaasti mutta varmasti.

      Poista
  3. Tämä postauksesi on mennyt minulta ohi. Luin Sulavoin juuri, aivan ihania runoja, vaikka haastetta karjalaiselle kieli tuottikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli Laaksosen runokirjat ovat olleet minulle oppikirjoja, kun olen yrittänyt oppia tätä Turun murretta. Olen asunut kielipesässä, kun mies puhui alussa koko ajan murretta, paitsi nykyään se on muuttunut enemmän yleiskieleksi ja alkuun hän halusi oppia Oulun murretta, josta ei tullut mitään. Paitsi nyt hän huomaa heti, kuka puhuu Oulun murretta telkkarissa.
      Jostakin syystä tuo murre on ujuttautunut omaankin puheeseen eli sanat lyhenevät, mutta kun lähestytään Oulua oma murre siirtyy puheeseen, sanat pitenevät.
      Toisinaan pyydän miehen sanomaan jonkun lauseen Turun murteella, en minä osaa nimittäin oikiasti tätä murretta vieläkään. Mutta hauskaa se on.
      Ja Heli on hauska ja tykkään hänen runoistaan.

      Poista