Tove Jansson on tehnyt mielikuvitusrikkaita kuvakirjoja
lapsille ja lapsenmielisille. Olen aiemmin esitellyt kuvakirjan Kuka lohduttaisi Nyytiä? (1960) ja nyt
on vuorossa Kuinkas sitten kävikään?
kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä (1952). Kuinkas sitten kävikään? kirja alkaa siitä, kun Muumipeikko on
hakemassa maitoa Muumimammalle ja eksyy metsässä.
On kello
viis, kun varhaiseen
kaupasta
maitokannuineen
käy kotiin
Muumipeikko pien,
on pitkä
taival metsätien,
puut kolkon
korven kohisee,
kun tuuli ähkyy,
huokailee –
yö vaihtuu
aamun hämärään.
Vaan kuinkas
sitten kävikään?
Kustantaja on leikannut aukkoja kirjan jokaiselle sivulle,
joten tarina jatkuu sivulta toiselle myös kuvituksen avulla. Voi olla, että
kirjan sivut eivät kestä kauan pienimpien lukijoiden käsissä, sillä paperi ei
ole kovin paksua. Kuvitus on kuitenkin huikean kaunis ja tarina on hieno.
Eksyksissä oleva Muumipeikko seikkailee Mymmelin ja pikku Myyn kanssa ja
näyttää siltä, että heillä on hauskaa, vaikka matkan varrella on monta
pelottavaa asiaa.
Toisella
puolen pian he on
(se purkki
kun on pohjaton)
ei jälkeä he
Myystä nää.
Rannalla joen
pörröpää
vain istui
LOUSKA yksikseen,
kaloja onki
itselleen.
Murisi:
HÄIRITÄ EI SAA!
TUO JUOKSU
MITÄ TOIMITTAA?
Pian pois, se
puree! säikähtäin
huus Mymmeli,
ja luolaan näin
he ryömi ihan
pieninään.
Vaan kuinkas
sitten kävikään?
Molemmissa kuvakirjoissa näkyy Tove Janssonin lahjakkuus ja
moniosaaminen taiteiden ja kirjallisuuden saralla. Kirja on kirjoitettu
runomitassa ja mielestäni Kirsi Kunnaksen suomennos ja loruilu uppoaa ainakin
minuun paremmin kuin Hannes Korpi-Anttilan käännös Kuinka sitten kävikään? kirjassa. Molemmat kuvakirjat ovat hyvin opettavaisia.
Kuinkas sitten kävikään? kirja on
pelottava, mutta kehottaa luottamaan ystäviin. Ystävien avulla voidaan voittaa
pahimmatkin esteet. Minulle tuli mieleen, että Tove Janssonilla oli kirjan
sanomalla syvempikin merkitys, eli vaikka elämässä olisi synkkiä ja vaikeita
aikoja, niin luottamalla ystäviin, tai edes siihen yhteen ainoaan ystävään, voi
elämä alkaa näyttämään valoisammalta, kun jaksaa ponnistella läpi niiden
synkkien aikojen.
Tove Jansson, Kuinkas
sitten kävikään? *****
suom. Hannes Korpi – Anttila
WSOY
ensimmäinen suomennettu painos 1952
s. 22
Kuinkas sitten kävikään? toimii loistavien aukotusten ansiosta aivan huikean hienosti. Janssonin kuvakirjat ovat vieläkin moderneja ja sykähdyttäviä.
VastaaPoistaNämä kuvakirjat ovat loistavan iättömiä, kun ajattelee, että kirjan ensimmäinen painos on yli 60 vuotta vanha. Nämä kirjat ovat niin värikylläisiä ja kauniisti kuvitettuja, että niihin uppoutuu ihailemaan kuvitusta ja mielikuvitus saa vallan.
VastaaPoistaKiitos kirjaesittelystä, Mai:)
VastaaPoistaHieno kuvitus ja verraton riimittely, varmasti hauska myös...
Leppoisaa uuuden viikon alkua sinulle! ♥♥
Oikein kivaa ja kesäistä viikon alkua myös sinulle :)
PoistaTove Jansson oli ahkera taiteilija ja kirjailija ja saamme nauttia hänen töistään vielä kauan :)
Hienoa, että Suomessa on tällaisia taiteilijoita :)