perjantai 11. heinäkuuta 2014

Peippo vei




Heli Laaksonen on sulattanut monen ihmisen sydämen Lounais – Suomen murteella kirjoitetuilla runoillaan. Voin sanoa, että runoissa on paljon sanoja joista en ymmärrä mitään, mutta ei se haittaa, sillä runojen tunnelma ja huumori kolahtaa niin, että tuntuu. Parasta on, kun pääsen kuuntelemaan Heli Laaksosta, kun hän lukee runojaan ja kertoo niiden taustoista. Runoista tulee silloin eläviä ja tuntevia. Tällä kertaa kerron viimeksi kotiini lentäneestä Heli Laaksosen runokirjasta ”Peippo vei”.

Ennustus

Talo ylitte lens
joutsen
see tiäs suve.
Kurki tiäs onne
korppi kotoikävä
kana kyntömurhei
sotka saret
peippo keitto
pirjosiappo poutapilvi.

Haahka tiäs vanhoipoikki
pulu pulla
tikka surma
naakka nauru.

Ja melkken kaikki saatti syksy mennes.
Luanto o viisas!

Jala juurest
men sorsa
ja morjenst.

Peippo vei runokirjassa on 50 runoa. Runojen aihepiiristä löytyy niin luontoa, eläimiä, lintuja, ystäviä ja elollisia esineitä mm. auto ja siirtolohkare. Aika mielenkiintoinen runo on Kakssuuntanen kummisetä, joka kertoo karhusta, joka on maanisdepressiivinen ja joka soittaa Kansanratiol ja sammalvuateitte iltavirkuil oravil, häppe puheitas seuraavan päivän.
Peippo vei runokirjan runot ovat iloisenrunsaita ja suorastaan meheviä. Kirjan kansikuva on todella ihana, sillä siinä on reikä, josta pilkistää karhu. Ehkä se on se Kaksuuntanen kummisetä (onne toivotta karhu aa) ja karhu pee). *****

Heli Laaksonen, Peippo vei
ulkoasu Tuuli Juusela
OTAVA 2011

Peippo vei osallistuu P.S. Rakastan kirjoja runohaasteeseen
Tästä voit tutustua Heli Laaksosen Sulavoi runoteokseen.

2 kommenttia:

  1. Hyvä bloggaus :)

    MInä en pitänyt tästä "Laaksose värssyirjast". Luin sen viime kesänä, toki se on hyvä, mutta ei yllä minusta aiempien tasolle, sen sijaan kannesta ja sen luukusta pidin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkäsin kovasti tästä runokirjasta ja sen luontoaiheista. Minusta on hauskaa, kun runot on kirjoitettu murteella. Onneksi minulla on elävä Lounais-Suomen sanakirja, jolta kysyä suomennosta. Mutta olen sitä mieltä, että minuun uppoaa runot, vaikka en ymmärtäisi niistä hönkäsen pöläystäkään. Ne ovat kuin musiikkia, jota en myöskään ymmärrä (nykymusiikin lajeja varsinkaan), mutta kuuntelen sujuvasti.

      Poista