Jenni Linturi: Äärimmäisellä laidalla

 

Tämä ei ole tarina Janista vaan siitä, miten hän katosi. Tytöltä nimeltä Pauliina. Helsingin Äärimmäiseltä laidalla. Nuorena ja kauniina. Vuonna 1971.

Jenni Linturin Äärimmäisellä laidalla hurmasi minut pikkuvanhalla päähenkilöllä Mirkulla ja hänen ystävillään, jotka kirjan tarinassa olivat iältään ala-asteen ja yläasteen väliltä. Mirkun perhe muutti betonilähiön arava-asuntoon, huolimatta siitä, että lapset olisivat halunneet pysyä entisessä asunnossa. Ystävystyminen uusien lasten kanssa ei ole helppoa.

Hän vain katosi. Ilman Alibia. Niin kuin Helsingin Äärimmäisellä laidalla lapset välillä katoavat. Lähtevät perheidensä mukana Ruotsiin. Tai Ivaloon. Ja unohtavat soittaa. Kirjoittaa. 

Samassa kerrostalopihassa asuivat siis Jani, Pauliina eli Pate, Pete ja Mila jne. Mirkku teki melkein mitä vaan, että pääsi mukaan lasten leikkeihin, vaikka hän olisi halunnut olla vain Pauliinan kaveri. Hänelle Pauliina oli paras ystävä, mutta Pauliinan paras ystävä oli Jani.

Ja minä olen lapsi, joka on tönäisty. Ihan ilman syytä. Kuralammikkoon. Jos sellaisesta ei saa ikuista traumaa tai vähintään hyvää tarinaa, jolla aloittaa kertomus ystävyydestä. Tai yksinäisyydestä. Mistä sitten? Sitäkö minä mietin? Vai elämää? Sitä en osaa. Enää. Sanoa.

Kun on kotoisin perheestä, jossa puhutaan asiat läpi, kerrotaan päivän tapahtumat, sekä hyvät että huonot, niin on vaikea sopeutua lapsiyhteisöön, joka on etupäässä hiljaa, eikä puhu mitään. Mirkku puhui paljon, ja vielä enemmän hän puhui, kun oli hermostunut.  Hän oli myös älykäs, ja huomasi nopeasti, että sopeutuakseen kerrostalon lapsiyhteisöön, hänen piti sopeutua lasten omiin sääntöihin ja normeihin.

Ihastuin valtavasti kirjan huumoriin ja kokeilevaan tekstiin. Tätä kirjaa ei kannata lukea otsa rypyssä ja miettiä, että miten se oikeinkirjoitus pitäisi mennäkään. Unohda oikeinkirjoitus. Anna ajatusten lentää, ja hyppää tämän tarinan vietäväksi. 

Jenni Linturin teos Äärimmäisellä laidalla vei 1970-luvun betonilähiön tunnelmiin.

 

Jenni Linturi, Äärimmäisellä laidalla ****

Gummerus 2024

s. 222 

1970-luku

Betonilähiö

Ystävyys