Hän vakuutti itselleen, että tämä olisi viimeinen kerta. Aivan vihoviimeinen kerta. Sitten kaikki olisi ohi. Hän ei tekisi sitä enää koskaan. Ei koskaan.
Nilla Kjellsdotterin kolmas dekkari Jo joutuvi yö jatkoi hyytävissä tunnelmissa Murhia Pohjanmaalla-dekkarisarjaa huolimatta siitä, että oli elokuu. Vaasan poliisin etsivä Mija Wadö ratkoi murhamysteeriä Ronnien ja muiden tiimiläisten kanssa. Pian tiimi huomasi olevansa tekemisissä sarjamurhaajan kanssa. Mutta mikä yhdisti uhrit toisiinsa? Mistä lähteä ratkomaan yhä kinkkisemmäksi käyvää murhamysteeriä?
Kirja olisi pian valmis. Hän ei kuitenkaan aikonut jättää asiaa siihen. Hän aikoi viedä sen vähän pidemmälle. Hän tekisi kirjansa tapahtumista todellisuutta.
Kirjassa oli siis henkilöhahmo, joka suunnitteli kirjaa. Hän oli lähettänyt kustannustoimittajalle Oravaisissa kesää viettävän kirjailijan nimissä sähköpostiviestin kirjan tapahtumista. Kirjailijan huomatessa, että paikkakunnan murhat alkoivat muistuttaa ikävällä tavalla tuota kustannustoimittajan saamaa sähköpostiviestiä, oli aika kertoa yhteydestä poliisille.
Kuistin portailla odottava näky oli ollut niin hirveä, että hän oli tuskin pystynyt käsittämään sitä.
Eräs henkilö olisi voinut kertoa poliisille, kuka murhaaja oli. Jostakin syystä hän ei sitä tehnyt.
Nilla Kjellsdotterin Jo joutuvi yö dekkarissa oli monta traumatisoitunutta henkilöä. Jos traumat periytyvät jo lapsuudesta, niillä voi olla vaikutusta myöhäisempään elämään. Jo joutuvi yö on vauhdikkaasti etenevä murhamysteeri Pohjanmaalta.
Nilla Kjellsdotter, Jo joutuvi yö
Gummerus 2024
s. 424
Dekkari
Murhia Pohjanmaalla-sarjan 3. osa
Nilla Kjellsdotter: Kivipuiston tyttö
Nilla Kjellsdotter: Taivaankartano
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti