Metsästä on löytynyt kuollut poika. Myllyn luota. Paikka on vilissyt poliiseja aamusta lähtien. Sen täytyy olla Soaresin poika, sillä heidän talonsa edessä nähtiin vähän aikaa sitten kansalliskaartin auto.
Anu Patrakan dekkarisarjan kakkososa nimeltään Kiusaaja sijoittuu Portugalin Portoon. Rikostutkija Nelson Monteiro toimii sarjan päähenkilönä. Hänen alaisiaan ovat mm. Ana Torres ja Kiame Pinheiro. Tiimi oli varma, että heillä oli jo tekijä tiedossa, eräs nuori yliopisto-opiskelija Lucas, mutta harvoinpa dekkaririkolliset saadaan ihan alkulehdillä selville. Selvää kuitenkin oli, että uhri oli kiusannut Lucasta lapsuudesta asti erittäin ikävällä tavalla.
Hän tuijotti tyhjyyteen ja yritti muistaa jotain, joka välkkyi aivoissa hermoratojen laidoilla. Hetki hetkeltä hän oli varmempi, että hän oli jossain kohtaa tehnyt pahan virheen. Mutta minkä?
Yleensä kiusaaja ei toimi yksin, vaan hänellä on kaveripiiri myötäilemässä ympärillä. Ja he kiusaavat siinä ohessa. Kirjan tarinassa oli hyvä, että kiusattu ei kuollut. Kiusaajalle nyt oli sama, vaikka kuolikin. Hänhän olisi jatkanut toimiaan loputtomiin. Hieno juttu, että Anu Patrakka on nostanut näin tärkeän aiheen esille. Mielestäni kiusaamisilmiölle on tehtävä jotain. Kiusaaminen pilaa aina varhaiskasvatuksen ja koulujen ilmapiirin, ja voi pahetessaan johtaa jopa kuolemaan, kuten Suomessakin on käynyt.
Nelson ja Emilia laskeutuivat kadetraalin vierestä lähteviä portaita, jotka muuttuivat pian jyrkästi alasviettäväksi kujaksi. He saapuivat viehättävälle aukiolle, sen laidalla oli pari ravintolaa ulkopöytineen.
Nelson tapasi suomalaisen Emilian sarjan ensimmäisessä kirjassa. Emilia työskenteli suomalaisessa tele-firmassa. Palkka oli pienempi kuin Suomessa, mutta hän nautti täysin rinnoin Portugalin ilmastosta ja nähtävyyksistä. Nelson oli eronnut, ja mielestäni aika vanhanaikaisen oloinen mies. Hänestä nousi esille se, että naisten ei kannattanut olla kovin aktiivisia ja itsenäisiä, esim. naispuolisten alaisten. Saa nähdä miten Nelsonin ja Emilian suhteelle käy jatkossa. Emilia on sentään 10 vuotta nuorempi. Heidän ensimmäinen pusukin tuli vaihdettua vasta kirjan lopussa.
Anu Patrakan Kiusaaja dekkarissa viihdyttiin Portugalin lämmössä.
Anu Patrakka, Kiusaaja
Otava 2024
s. 278
Dekkari
Nelson Monteiro-sarjan 2. osa
Anu Patrakka: Arvoton
Kyllä kiinnostaa. Patrakan ekasta kirjasta nautin, mutta en ole tullut enempää lukeneeksi. Portugali on nautinnollinen ulottuvuus tarinassa. 👗
VastaaPoistaTämä taitaa olla jo Patrakan toinen sarja Portugalista. Mielenkiinnolla luen, sillä hän kirjoittaa kiinnostavasti Portugalista, ympäristöstä, ihmisistä jne.
PoistaLämpimän kukkaisa Portugal sekä Nelsonin ja Emilian kehittyvä suhde kuulostavat kiinnostavilta.
VastaaPoistaKiusaaminen on aihe, josta ei voi puhua liikaa. Koulun lisäksihän sitä on paljon esimerkiksi työelämässä. Jossain sanottiin, että Suomessa erityisen paljon...
(Viime aikoina olen huomannut useita kommentteja siitä, kuinka Facebookissa saadaan "sota" aikaiseksi melkein mistä aiheesta vain, sukkien neulomisesta, kissoista, talojen entisöinnistä. Kuulostaa aika käsittämättömältä. Sekin voi olla jonkinlaista kiusaamista.)
Tuollaisissa tarinoissa sympatiat ovat aika lailla kiusatun puolella.
Tunnelmallista elokuun jatkoa! <3
Olen huomannut saman asian, että somessa kiustaan aika suruttomasti. Varsinkin naispuoliset somevaikuttajat saavat kuraa päälleen koko ajan jopa tappouhkauksia. Kirjaihmiset ovat suht rauhallisia, mutta kyllä niidenkin ryhmissä on "sotaa" lietsovaa porukkaa. Aina sympatiat ovat kiusatun puollella. Kiusaaminen jättää kurjat jäljet.
PoistaTunnelmallista elokuun jatkoa myös sinulle <3
Porto on kyllä kaunis kaupunki ja hieno miljöö tarinoille, suomalaisestakin näkökulmasta kerrotuille, mutta minua kyllä epäilyttää kirjailija, joka kirjoittaa "jotain, joka".
VastaaPoistaKiitos kommentista Observer. Ei kannata tarttua pieniin yksityiskohtiin, vaan antaa Porton miljöön lumota. Tarinan kokonaisuus on erittäin hyvä.
Poista