perjantai 15. maaliskuuta 2013

Harlan Coben: Viaton





Harlan Coben on amerikkalainen bestseller-kirjailija, jonka kirjat ovat jääneet minulta lukematta yksinkertaisesti siksi, että kirjaston hyllyissä ne eivät pölyty, vaan ne viedään suoraan käsistä. Viaton (The Innocent 2006, suom. 2006, 2.painos) sattui silmääni kirjastossa, joten nappasin sen heti käteeni, nyt oli tullut aika tutustua tähän huippukirjailijaan, joka on voittanut useita palkintoja kirjoistaan. Cobenin Ei sanaakaan -kirjasta on tehty samanniminen elokuva. Kirjailijan meriitteihin vielä lisätäkseni, kirjoja on julkaistu yli 40 maassa. 

Viaton kertoo Mattista, joka osallistui nuorena joukkotappeluun ja tappoi siinä nuorukaisen itsepuolustuksena. Nuoren yliopistoa käyvän miehen tie suuntautui seuraavaksi vankilaan, joka koulutti liiat luulot pois ja opetti myös vankilamaailman salaisuudet. Kun Matt vapautui vankilasta, portilla odotti velipoika, joka otti veljensä hoiviinsa, palkkasi lakiasiantoimistoon töihin Mattin suoritettua kesken jääneet lakiopinnot ja oli tukena ja turvana. Matt kohtasi myös tulevan vaimonsa Olivian ja he olivat juuri saaneet kuulla raskaudesta, kun koko maailma näytti menevän sirpaleiksi, menneisyys iski silmille täysillä.

Mikään ei heidän elämässä ollut sitä, mitä se ennen oli ollut. Pian Matt oli etsintäkuulutettu murhista ja Olivia oli etsintäkuulutettu vanhan murhan salailusta. Kirjan tapahtumat olivat yltäkylläisen värittyneitä ja uskottavuus meni siinä kohtaan, kun tehokoulutettu FBI-agentti juoksi Olivian perässä, mutta ei saanut tätä kiinni, mutta ampui sitten kiukuspäissään kapakoitsijan. FBI-agentitkin muuttuivat kirjan sisällä pahiksiksi. Tarinan juonessa ei menty suoraa tietä, vaan jokaiselle osallistujalle oli annettu joku kieroilutehtävä, jonka lankoja veteli henkilö, jonka Matt ja Olivia tapasivat kirjan lopussa. Matt antoi pahikselle varoituksen, että jos vielä kosket perheeseeni, tapan sinut. Jotenkin niin perusamerikkalaista, jokaisella on omat pyssyt ja niitä myös käytetään. Ei ihme, että vankilat pullistelevat tappajista.

Viaton ei saa minulta viattomuuspisteitä, sillä loppupeleissä hänen toimintaan sisältyi vähemmän viattomia puuhia, autonryöstöjä, rekkareidenvaihtoja, väärillä nimillä esiintyminen, tappelut, karkaamiset, uhkailut ym. Amerikkalainen oikeusjärjestelmä on ihmeellinen ja korruptoitunut järjestelmä salailuineen, jossa viaton voi muuttua pahikseksi ja pahis viattomaksi ja uskoisin, että Harlan Coben toi kirjallaan juuri sitä esille, muuten en kirjan tarinaa ymmärrä. ***

3 kommenttia:

  1. Kirjan kuvan liittämisessä ilmestyi ongelmia, valitan. Toivottavasti se ei ole virus.

    VastaaPoista
  2. Minulla on (ollut jo kauan) joku Cobenin kirja hyllyssä, Shleter nimeltään. En ole saanut sitä luettua, koska havaitsin sen aloittavan kirjasarjan ja mietin haluanko juuri nyt aloittaa uutta sarjaa.

    Oliko tämä Viaton ihan itsenäinen kirja? Olen ymmärtänyt, että Coben on julkaissut melkoisen läjän kirjoja ja ainakin pari kirjasarjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viaton oli ihan itsenäinen kirja. Huomasin itsekin, että mies tehtailee kirjoja. Kuutar oli ilmeisesti lukenut jonkun muunkin kirjan. Minulle tuli Cobenista mieleen, että kirjat olisivat sopivaa mökkiluettavaa kesällä, jos ei tule uni.
      Minullakin on noita kirjoja, jotka odottavat aikaa parempaa, tai sitten vien ne kirpparille. Kirjan nimi ja tiivistelmät eivät aina anna kuvaa siitä mitä kirja sisältää.
      Nyt aloitin tanskalaisen Sara Blӕdelin kirjasarjan, joista jokainen on itsenäinen, mutta päähenkilö pysyy samana.

      Poista