maanantai 11. elokuuta 2014

Palava perhonen


Loppujen lopuksi kyseessä oli yhden huoneen rakkaus, johon heidät kaikki vedettiin mukaan, eikä tilanteessa tai sen ristiriitaisissa yllätyksissä ollut mitään minkä kukaan heistä voisi uskotella olevan uutta tai tuskatonta.

Yvonne Vera (1964 - 2005) oli yksi Zimbabwen tunnetuimmista kirjailijoista. Palava perhonen oli Veran ensimmäinen suomennettu teos. Vera kuoli, kun oli kirjoittamassa kuudetta romaaniaan. Hänen artikkeleitaan löytyy monista tiedekirjoista mm. aidsista kertovia artikkeleita, taudista, joka koitui hänen kohtaloksekseen.

Hän sukelsi takaisin veteen ennen kuin mies ehti sanoa mitään muuta. Hän oli poissa vain vähän aikaa. Mutta aika oli pysähtynyt hänen saapuessaan. Oliko mies kuvitellut hänen läsnäolonsa ja koko heidän keskustelunsa? Tyttö oli antilooppi. Ei. Hän oli kokonaan vedenelävä vaikka muistuttikin antilooppia. Eikä joki ollut niin ahne kuin mies oli sanonut. Se oli antanut hänelle tämän naisen, sylkäissyt hänet kivelle kuin unen. Hän odotti. Peloissaan että heräisi ja nainen olisi poissa.

Palava perhonen kertoi rakkaustarinan, jonka toinen osapuoli oli zimbabwelaisessa slummissa syntynyt nuori tyttö, Phephelaphi. Phephelaphi haaveili sairaanhoitajan ammatista ja vihdoin oli tullut aika, että musta nainen pääsee sairaanhoitajakouluun. Hänen tielleen alkoi kasaantua esteitä ja yksi, joka harasi vastaan, oli hänen paljon vanhempi miehensä, Fumbatha. Kirjassa elettiin 40-lukua, jolloin valkoiset siirtomaavalloittajat määräsivät mitä mustat saivat tehdä, missä asua ja mitä kouluja käydä. Kirjassa oli joitakin ajankuvausvirheitä, esim. en usko, että 40-luvulla oli muovisäkkejä tai roll-on-deodorantteja.

Ihmiset kulkevat kaupungissa tunkeutumatta jalkakäytäville, jotka on kielletty heiltä. Vaikeaahan se on, mutta he onnistuivat ryömimään määränpäähänsä piilossa sateenvarjojen ja aurinkohattujen alla, jotka heille on jaettu juuri tätä tarkoitusta varten tai jotka he löytävät hylättyinä linja-autoasemilta.

Palavan perhosen tarina oli selviytymistaistelu köyhyydessä, jossa pilkistelee mahdollista valoa tulevaisuudessa, parempi elämä kuin se nyt oli paperilla tilkityssä huoneessa. Phephelaphi halusi koko nuoruuden voimalla ja optimismilla erilaisen tulevaisuuden huolimatta siitä, että rakasti miestään. Sairaanhoitajakouluun ei otettu naimisissa olevia eikä raskaana olevia naisia. Yvonne Vera ei päästänyt Phephelaphia helpolla, sillä nuori, kaunis nainen ja joka paikassa rehottava miesten ja naisten välinen seksuaalinen jännite, ei voinut olla vaikuttamatta kuuman ja polttavan auringon alla. Ei ollut helppoa olla nuori musta nainen 40-luvulla.

Perhoslaaksot suippenevat pehmeästi kukinnan erämaahan, jossa kaikki viivähtää, kasvaa ja imee vettä kasteesta jossa joukko lehtiä lehahtaa pehmeine ruoteineen tuulta vasten ja lintujen kuoro uppoaa painuvan auringon horisonttiin. Suurenmoiset, siniset siivet kuin taivaansininen aamu, siivenlyönti pois, pois. Aikaa ei voi kuulla.

Tämän kirjan kauneus, köyhyys ja raakuus ei voi olla koskettamatta lukijaa. Kirjan teksti on intensiivistä ja todella kaunista. Phephelaphi oli kirjan perhonen, Palava perhonen. *****

Yvonne Vera, Palava perhonen
suom. Terhi Kuusisto
Kääntöpiiri 2001
Butterfly Burning 1998
s. 176


6 kommenttia:

  1. Enpä ollut tästä kirjasta aiemmin kuullutkaan. Kiinnostavalta vaikuttaa, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etsin Lukuiloa Perhoslaaksossa-lukuhaasteeseeni kirjoja kirjaston sivuilta ja tämä löytyi etsintöjen aikana. Itse tykästyin kirjaan, mutta Suketuksen mielestä kirja oli hieman liian runollinen. Tykkään runoista, joten runollisuus oli vain plussaa tässä kirjassa :)

      Poista
  2. Voi ihanaa Mai, olet lukenut tämän. Itse kun aloitin suuremmassa määrin tutustumaan afrikkalaiseen kirjallisuuteen, tämä oli ensimmäisiä kirjoja, jonka luin. Hieno tarina, jonka kirjoituksesi jälkeen muistan hieman paremmin.

    En tiennytkään Yvonne Veran kuolleen. Surullista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti Vera elää vielä näissä kauniissa teksteissään. Niin kauan kuin hänen kirjoja ja tiedeartikkeleita luetaan, niin kauan hän on elämässä mukana.
      Olin saada sydärin kun luin tuon Perhoslaaksossa lainauksen. Koin jonkin intuition tai yhteyden ja olin äärimmäisen onnellinen kun löysin tämän kirjan ja luin sen. Perhoset ovat aina olleet jossakin muodossa minun elämässä mukana.
      Vaikka tässä kirjassa on myös raakuutta, niin silti kokonaisuus on upea.

      Poista
  3. Kuulostaa kiinnostavalta!
    No, nyt löysin sinun blogisi. Ajattelin, että miksi se ei aukea, mutta näkyy olevan pieni "kansainvälistyminen" osoitteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka vaan ja kiva kun löysit tänne :)
      Osoitteen vaihdossa oli julmettu työ, mutta huh huh sainpahan sen tehtyä. Olisi pitänyt etukäteen ilmoittaa muutoksista, mutta sama pää kesät talvet.
      blogger on ilmeisesti niin kansainvälinen, että se ei hyväksy ääkkösiä osoitteessa.
      Suosittelen kirjaa hienon tekstin vuoksi ja rakkaustarinan vuoksi, joka tietysti sisältää myös vaikeuksia.

      Poista