En voi muistaa tytön ruumista tai mitään muutakaan hänestä, sillä elämäni alkaa oikeastaan vasta siitä hetkestä kun minut tuhotaan.
Susanna Hastin esikoisteos Ruumis / Huoneet on hyvin omakohtainen teos. Kirjailija yrittää ymmärtää miksi häntä hyväksikäytettiin 11-12-vuotiaana lapsena. Tämän kirjan tekstiä oli valtavan vaikea lukea, sillä pelkäsin, että kirjassa paljastettaisiin mitä milloinkin oli tapahtunut, mutta paljastukset jäivät paljastamatta. Itse kukin hyväksikäyttäjä tietää mitä on tehnyt ja omat syynsä sille, että kajosi lapseen. Hyväksikäyttäjiä oli useita.
Miksi hän ei kertonut vanhemmilleen tapahtuneista hyväksikäytöistä? Valtava häpeä sulki kaiken mitä voisi kertoa. Kun lapsille tapahtuu traumoja lapsuudessa, käytös muuttuu aina. Siitä voit lukea enemmän kirjasta. Susannan isällä oli alkoholiongelma, joten perhe-elämä pyöri alkoholisti-isän ja vanhempien eron ympärillä. Luulenpa, että vanhemmat huomasivat käytöshäiriöt, mutta panivat ne eron piikkiin, sillä silloinkin lapset oireilevat.
Susanna Hast sulki tapahtuneet sisimpäänsä, eikä puhunut niistä kenellekään, kunnes vaikea työuupumus iski päälle. Silloin myös lapsuuden aikaiset tapahtumat alkoivat vaatia veronsa. Hänelle tuli tarve puhua tapahtuneista ja saada työkaluja elämänhallintaan. Alkoi terapeutin etsintä. Kirjasta huokuu, miten valtavan tärkeätä on löytää terapeutti, joka ymmärtää ja joka ei tuomitse.
Tunne- ja turvataitojen opetus aloitetaan nykyään jo varhaiskasvatuksessa, ja niiden on koettu olevan kaikista tärkeimpiä asioita, mitä käydään läpi lasten kanssa joka viikko. Niiden opetusta jatketaaan esikoulussa ja koulun puolella. Niihin kuuluu omien rajojen ja muiden lasten rajojen opettelu. Niitä pitää opetella aina vaan uudestaan, sillä ne tuppaavat unohtumaan hyvin herkästi. On kiva kosketella toista lasta, kun hän kiljuu tai alkaa itkemään. Lapsia opetetaan kertomaan aikuiselle, sillä se on hyvin tärkeää, että asiasta puhutaan ja se selvitetään. Sillä jos vaikeat asiat jäävät tunnetasolle vaivaamaan, ne voivat aiheuttaa mm. mielenterveysongelmia tai käytösongelmia. Lapset ja nuoret voivat olla hyvin ilkeitä toinen toisilleen, valitettavasti.
Susanna Hastin esikoisteos Ruumis / Huoneet toi traumaattisen raskaita asioita esille kirjailijan varhaisnuoruudesta ja murrosiästä.
Olen palannut raunioille. Tässä paikassa tunnen muistokirjoituksen kulkevan ruumiini lävitse, kun taistelen unohdusta vastaan.
Susanna Hast, Ruumis / Huoneet
S & S 2022
s. 268
Muistelmat
Hyväksikäyttö
Mielenterveys
HS-esikoiskirjapalkinto 2022
Hienoa että sinäkin luit tämän! Todella ravisuttava teos, vaikutuksen tekevät lauseet.
VastaaPoistaKirjan aihepiiri on järkyttävä. Lapsen hyväksikäyttö on suorastaan oksettavan kamala kirjan aiheena, varsinkin kun aihe on omakohtainen ja kirjoittaja on ollut uhri, joka ei ole saanut koskaan mitään hyvityksiä noista häneen kohdistuvista teoista. Kukaan ei ole edes pyytänyt anteeksi.
PoistaMulla on tää varattuna. Aihe kiinnostaa, koska omat kokemukset ja tää kirja ei oo ees mikään hirveen pitkäkään.
VastaaPoistaVoi Laura. Tuo on tosi kurja kuulla, että sinäkin olet hyväksikäytön uhri. Olen niin pahoillani, että olet joutunut kokemaan sellaista pahuutta. Kirjailija on tosi rohkea, kun uskaltaa julkaista kirjan kokemuksistaan.
PoistaHuh onpas raskasaiheinen kirja. Sitä ei haluaisi uskoa, että mitään tuollaista oikeasti tapahtuu. Ja toipumisen on pitkä, mutta onneksi on olemassa hyviä terapioita.
VastaaPoistaPedofiilien kieroutunut mieli ei aukene ymmärrykselle.
Mutta olen näistä sen verran lukenut, että monet heistä ovat olleet itse myös uhreja lapsena ja siten sairastuneet noin pahasti.
Minulta ei tule ymmärrystä pedofiileille eikä raiskaajille. Onneksi Suomen lakeja muutettiin heidän tekojensa suhteen tiukempaan suuntaan. Yleensähän he selvisivät ennen melkeinpä ehdollisilla tuomioilla, eikä lasten raiskaaminen edes ollut raiskaamista, kun lapsi ei osannut sanoa ei. Lapsi ei kykene sanomaan sellaisessa tilanteessa juuri mitään. Tilanteet ovat kauheita, hirveitä ja aiheuttavat vuosikausien, jopa loppuelämän mielenterveysongelmat ja valtavan häpeän.
PoistaAikuiset ihmiset tietävät mitä tekevät ja tietävät myös, että pedofilia ja hyväksikäyttö on rikollista puuhaa, joka aiheuttaa uhreille sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita, sekä ikäviä traumoja.
Kaikki sympatiani toivotan kirjan kirjoittajalle ja muille hyväksikäyttäjien uhreille.
Haluaisin tässä muistuttaa, ettei Hastin kirja käsittele lainkaan pedofiliaa, vaan seksuaalisen väkivallan tekijät ovat tässä tapauksessa myös alaikäisiä. Se ei toki tee asiasta yhtään vähemmän traumatisoivaa, mutta tämä on minusta tärkeä tuoda esiin, sillä nuorten välisestä seksuaalisesta väkivallasta ei juurikaan kirjoiteta ja puhuta. Haluaisin myös nostaa esiin romaanin kaunokirjallisia ansioita, ettei mene vaan teeman kauhisteluksi. Hast käsittelee vaikeaa aihetta taidokkaasti, tutkivasti ja koskettavan kauniisti.
PoistaKiitos Tiina kommentistasi tämän tärkeän teoksen sisällöstä. Vaikka tekijöinä oli nuoria, he käyttivät hyväksi vuosia nuorempaa lasta. Se on mielestäni myös pedofiliaa, raiskaamista ja hyväksikäyttöä. Niiden vuoksi tapahtui myöhemmin myös ne ikävät tapahtumat, jotka viittaavat vahvasti pedofiliaan ja hyväksikäyttämiseen, mutta en lähde spoilaamaan enempää tätä teosta.
PoistaKirjan ansiot on nähty ja kirja on valittu ehdokkaaksi HS-esikoiskirjapalkinnnosta.
Tämä on varmasti aika hurja kirja. Itse en nykyään pienten lasten äitinä saa oikein luettua kirjoja, joissa kohdistuu lapsiin paljon väkivaltaa tai muuta ikävää :(
VastaaPoistaYmmärrän Tuulia, että suojelet itseäsi lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja hyväksikäyttämisestä kirjojen sivuilla. Lasten ollessa pieniä ja sitten nuoria, ajattelin koko ajan mitä kauheuksia heihin voi kohdistua.
Poista