Laure van Rensburg: Ei muita kuin me

 

Talo kertoo heille, mitä tapahtui. Kaikki täällä kertoo tarinaa. Sanotaan, että totuus vapauttaa. Ei se niin ole.

Vau! Mitä oikein tuli luettua? Mistä alkaisin, nyt tämän kertomuksen ja niin poispäin. Olipahan mahtava trilleri. Aloitin siis kehuilla. Laure van Rensburgin psykologinen trilleri Ei muita kuin me huijasi aivan mahtavasti minua, sillä kirjan henkilöhahmot valehtelivat toinen toisilleen sen kun kerkesivät ja valheet aukenivat tekstin mukana, mutta yllättävästi. Kirja alkoi syrjäisestä talosta, jossa oli tapahtunut aika karmeita tekoja, joita poliisit olivat selvittämässä. 

Tällaista eläimet tekevät toisilleen, syvällä metsän uumenissa, eivät tyylikkäässä talossa. Se, mitä täällä on tapahtunut, värjää kokolattiamaton ja seinät punaisiksi ja lemuaa. Hän sulkee silmänsä, mutta kuvastosta ei pääse eroon, se on tarttunut jo hänen silmäluomiensa taakse. Se seuraa häntä, kun hän suuntaa takaisin alakertaan. Hänen ympärillään talo levittäytyy kuin kioskikirjan kohtaus.

Ellie oli nuori kirjallisuudenopiskelija, joka teki jatko-opintojaan yliopistossa. Hän seurusteli yliopiston kirjallisuusprofessorin kanssa. Heillä oli iso ikäero, mutta sehän vain hiveli vanhemman miehen egoa, kun ikätoverit olivat kateellisia Ellien nähdessään. Ellie osasi söpöstellä ja käyttäytyä kuin nuoret tytöt. 

Kirjan alkusivujen jälkeen alkoi hieman puuduttava kertomus Ellien ja Stevenin rakkauselämästä, jossa Steven oli ärsyttävän dominoiva osapuoli. Mutta annas olla, kun pariskunta pääsi syrjäiselle talolle kuhertelemaan, siellä tarina pääsi oikein kunnolla vauhtiin.

Talo säilyttää salaisuutensa, tiilet ja laasti ovat paljon parempia pitämään salaisuuksia kuin ihmiset. Mitä ikinä sen seinien sisällä tapahtuukin, pysyy suojassa ulkomaailmalta, eikä ole oikeasti olemassa.

Laure van Rensburgin psykologinen trilleri Ei muita kuin me pureutui parisuhteen kiemuroihin. Tämän kun saisi nähdä elokuvissa, niin puolet ajasta olisi kädet silmien peitossa. Todella vahvaa draamaa ja runsaasti parisuhdeväkivaltaa. Mutta mikä oli totta ja mikä valhetta?

Laure van Rensburg, Ei muita kuin me *****

suom. Elina Koskelin

Otava 2022

s. 346

Nobody But Us 2022

Psykologinen trilleri

 

Orvokki Autio: Sininen kaappi

 

 

Jo pitkän aikaa Kerttuli oli suunnitellut, että hän maalaisi vanhat huonekalunsa sinisiksi ja nyt kun heistä tulisi aviopari, niin Kerttuli oli tullut siihen tulokseen, että huonekalujen olisi silloin oltava myös siniset. Hän oli lähtenyt maalikauppaan ja muistanut vasta illalla, että hän tarvitsisi uuden puvunkin.

Orvokki Aution novellikirjan nimi on Sininen kaappi. Niminovelli on kirjassa kolmantena ja sen henkilöhahmoina toimi Kerttuli ja Severi, jotka olivat menossa naimisiin maistraatissa sen vuoksi, että saisivat yhteisen asunnon. Kirja on julkaistu 1970-luvun alussa, joten siitä voi hyvin poimia tuon ajan  yhteiskunnallisia teemoja, kuten sen, että avoliitossa asuminen ei ollut hyväksytty juttu. Se oli kuitenkin jo aika yleistä, ja yleistyi koko ajan. Kirjassa on yhteensä seitsemän novellia.

- Mutta mitä me sanotaan kun se kysyy, että missä minä asun? muisti Vappu. Eihän me voida sanoa, että me asutaan yhdessä vai?

Yllä oleva lainaus on kirjan ensimmäisestä novellista, joka on nimeltään Äitienpäivä. Siinä Vappu ja Leo menivät käymään Leon äidin luona äitienpäivänä. Vappua pelotti ajatuskin, mitä Leon äiti ajattelee hänestä ja siitä, että he asuvat yhdessä avoparina. Eihän siinä vierailussa sitten hyvin käynyt. Äiti sai hepulit.

Orvokki Aution henkilöhahmot ovat hyvin arkisia ja jopa karkeita. Neljäs novelli oli nimeltään Kolmekymmentä penniä. Jaska ja Elli olivat eronneet ja Elli halusi lapsen huoltajuuden itselleen. Jaska meni kirjoittamaan sopimusta Ellin ja Mauritzin luokse, mutta eihän siitä sitten mitään tullut vai tuliko?

Orvokki Aution novellikirja Sininen kaappi sisältää kokoelman arkisia ihmistyyppejä arkisissa huolissa ja murheissaan. Heitä yhdisti erilaiset ongelmat sekä puhumisessa että puheen ymmärtämisessä. Luuloteltiin, hävettiin ja liioiteltiin kaikenlaista. 

Anssi ja Lassi olivat kaksoset, toistensa tapaiset, näköiset ja kokoiset. Kahden viikon kuluttua heidän piti mennä ripille ja äiti tiesi, ettei poikia kiinnostanut siinä ripillepääsyssä muuta kuin uusi puku, jolla sitten voisi lähteä kokeilemaan onneaan kesällä tanssilavoille.

Pidin eniten Sinisen kaapin viimeisestä novellista, joka oli nimeltään Rippipuvut. Siinä äiti ja kaksospojat lähtivät ostamaan kaupungista pojille rippipuvut. Kaikki ei mennyt kuitenkaan siten kuin äiti suunnitteli, joten hänellä meni hermot. Orvokki Autio kuvasi hyvin äidin käytöstä ja tunteiden osoitusta tilanteessa, jossa hän kuvitteli poikiensa häpäisseen hänet itsensä. 

 

Orvokki Autio, Sininen kaappi

Kirjayhtymä 1972

s. 131

Novellikirja

Frida Skybäck: Lukupiiri maailman laidalta

 

Patricia hätkähtää. Onko hän saanut kirjeen Ruotsista? Nopeasti hän työntää veitsen kirjekuoren reunan alle ja repii kuoren auki. Sydän jyskyttää rinnassa, kun hän tuuppaa sormensa kuoreen, mutta suureksi yllätykseksi sisällä ei olekaan kirjettä. Kuori on tyhjä. Jotain siellä kuitenkin on, Patricia tuntee sen, ja kun hän kääntää kuoren ylösalaisin, se jokin putoaa ulos.

Viime vuonna ihastuin kovasti Frida Skybäckin teokseen  Kirjakauppa Thamesin varrella, joten Lukupiiri maailman laidalla oli heti lukulistallani, kun näin sen ilmestyvän tänä vuonna. Skybäckin tarinoissa on jotain vanhanaikaisen herttaista, vaikka kyllä niissä aina on myös jokin vakavampi teema. Molemmat kirjat kuuluvat feelgood-kirjallisuuteen ja molemmista kirjoista löytyy kissa sekä kansikuvasta että tarinasta. Kirjoja yhdistää myös sisaruus sekä 1980-luku.

"Pääsette Shakespeare-sviittiin, Mrs Sloane. Se on vähän pienempi kuin muut, mutta siitä on merinäköala."

Patricia matkusti Skåneen Ruotsiin, pieneen Ljuskärin rantakaupunkiin, etsimään vuonna 1987 kadonnutta pikkusiskoaan Madeleinea. Madeleine oli lähtenyt Yhdysvalloista nuorena tyttönä töihin Ljuskäriin, mutta kadonnut siellä jälkiä jättämättä. Patricia oli varma, että joku tiesi enemmän Madeleinen katoamisesta kuin mitä oli kertonut poliisille.

Kirjan jännitys kehittyi erään vapaakirkkoon kuuluvan lahkon ympärille. Kyseisen lahkon pastori vaimoineen vaikutti hyvin erikoisilta. Madeleine oli nuori ja kasvanut syrjäisellä maaseudulla, joten hän oli hyvin haavoittuvassa asemassa. Kirjan tarinat polveilivat vuoroin 1980-luvulla ja nykyisyydessä. Jännitys tiivistyi menneisyyden tapahtumien edetessä, mutta ripaus jännitystä löytyi myös nykyisyyden tapahtumista.

Mitä tapahtui nuorelle Madeleinelle? Löysikö Patricia vastaukset kysymyksiinsä? Suosittelen tätä kirjaa kesälomalle mukaan. Lue ja nautiskele tarinasta sekä viihdy idyllisen rantakaupungin rauhassa.

Frida Skybäckin Lukupiiri maailman laidalla on ihastuttava ja kesäinen mysteeritarina. 

 

Frida Skybäck, Lukupiiri maailman laidalla

suom. Annamari Typpö

Wsoy 2022

s. 387

Bokcirkeln vid världens ände 2019 

 

Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella

On aika juhannuksen!

 

 

Juhannus käynnistyy tänä vuonna rennon letkeän Suomen kesä-biisin tahtiin.

Olli Halonen: Suomen kesä

 

Suomen kesä kestää hetken aikaa vaan
Mut sen hetken maailma tarjoo parastaan
Me näistä öistä kovaa hintaa maksetaan
Ku lopun vuotta pimeydessä palellaan
 
Mut sit kun yö on valoisa
Me käydään rantaan istumaan
Ja Eput soittaa repullisen hittejään
Ja kanssa vesilintujen laulaa J. Karjalainen
Luulen, et paratiisi on just tälläinen
 
Me kesäyössä hiljaa istutaan
Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan
Valoisista öistä nautitaan
Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan
Kun Suomen kesä on hetken vaan
 
Koko talvi pitkää päivää ootetaan
Se lyhenee ennenkuin loma ees alkaa
Sit hiukan kateellisina me seurataan
Lööpeistä et mihin poutaa luvataan
 
Mut sit kun jälkeen löylyjen
Istutaan ääreen juomien
Ja kuunnellaan, kun Rauli laulaa laulujaan
Mä mökin rantaa tuijotan
Ja vaan niin paljon rakastan
Näitä öitä Playa del Finlandian
 
Me kesäyössä hiljaa istutaan
Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan
Valoisista öistä nautitaan
Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan
Kun Suomen kesä on hetken vaan
 
Nyt yhtäaikaa tuopit ilmaan nostetaan
Mökkien laitureilla ja kesän festareilla
Kun sitten koko pitkä talvi muistellaan
Playa del Finlandiaa
 
Me kesäyössä hiljaa istutaan
Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan
Valoisista öistä nautitaan
Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan
Kun Suomen kesä on hetken vaan
 
Me kesäyössä hiljaa istutaan
Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan
Valoisista öistä nautitaan
Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan
Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Suomen kesä

Suomen kesä kestää hetken aikaa vaan

Mut sen hetken maailma tarjoo parastaan

Me näistä öistä kovaa hintaa maksetaan

Ku lopun vuotta pimeydessä palellaan

 

Mut sit kun yö on valoisa

Me käydään rantaan istumaan

Ja Eput soittaa repullisen hittejään

Ja kanssa vesilintujen laulaa J. Karjalainen

Luulen, et paratiisi on just tälläinen

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Koko talvi pitkää päivää ootetaan

Se lyhenee ennenkuin loma ees alkaa

Sit hiukan kateellisina me seurataan

Lööpeistä et mihin poutaa luvataan

 

Mut sit kun jälkeen löylyjen

Istutaan ääreen juomien

Ja kuunnellaan, kun Rauli laulaa laulujaan

Mä mökin rantaa tuijotan

Ja vaan niin paljon rakastan

Näitä öitä Playa del Finlandian

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Nyt yhtäaikaa tuopit ilmaan nostetaan

Mökkien laitureilla ja kesän festareilla

Kun sitten koko pitkä talvi muistellaan

Playa del Finlandiaa

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

https://lyricstranslate.com

Sävel ja sanat Olli Halonen ja Mika Laakkonen

 

      💚 HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE 💚

Suomen kesä kestää hetken aikaa vaan

Mut sen hetken maailma tarjoo parastaan

Me näistä öistä kovaa hintaa maksetaan

Ku lopun vuotta pimeydessä palellaan

 

Mut sit kun yö on valoisa

Me käydään rantaan istumaan

Ja Eput soittaa repullisen hittejään

Ja kanssa vesilintujen laulaa J. Karjalainen

Luulen, et paratiisi on just tälläinen

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Koko talvi pitkää päivää ootetaan

Se lyhenee ennenkuin loma ees alkaa

Sit hiukan kateellisina me seurataan

Lööpeistä et mihin poutaa luvataan

 

Mut sit kun jälkeen löylyjen

Istutaan ääreen juomien

Ja kuunnellaan, kun Rauli laulaa laulujaan

Mä mökin rantaa tuijotan

Ja vaan niin paljon rakastan

Näitä öitä Playa del Finlandian

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Nyt yhtäaikaa tuopit ilmaan nostetaan

Mökkien laitureilla ja kesän festareilla

Kun sitten koko pitkä talvi muistellaan

Playa del Finlandiaa

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

https://lyricstranslate.com

Suomen kesä

Suomen kesä kestää hetken aikaa vaan

Mut sen hetken maailma tarjoo parastaan

Me näistä öistä kovaa hintaa maksetaan

Ku lopun vuotta pimeydessä palellaan

 

Mut sit kun yö on valoisa

Me käydään rantaan istumaan

Ja Eput soittaa repullisen hittejään

Ja kanssa vesilintujen laulaa J. Karjalainen

Luulen, et paratiisi on just tälläinen

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Koko talvi pitkää päivää ootetaan

Se lyhenee ennenkuin loma ees alkaa

Sit hiukan kateellisina me seurataan

Lööpeistä et mihin poutaa luvataan

 

Mut sit kun jälkeen löylyjen

Istutaan ääreen juomien

Ja kuunnellaan, kun Rauli laulaa laulujaan

Mä mökin rantaa tuijotan

Ja vaan niin paljon rakastan

Näitä öitä Playa del Finlandian

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Nyt yhtäaikaa tuopit ilmaan nostetaan

Mökkien laitureilla ja kesän festareilla

Kun sitten koko pitkä talvi muistellaan

Playa del Finlandiaa

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

 

Me kesäyössä hiljaa istutaan

Ja aurinko taas värjää taivaan purppuraan

Valoisista öistä nautitaan

Eikä nyt oo aikaa mennä nukkumaan

Kun Suomen kesä on hetken vaan

https://lyricstranslate.co

Suvi Ermilä: Vastaanottokeskus

 

 

Suvi Ermilän sarjakuva-albumi Vastaanottokeskus voitti vuoden 2021 Sarjakuva-Finlandian. Voittajan valitsi kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Aihepiiri on erittäin ajankohtainen, sillä Venäjän hyökättyä Ukrainaan viisi miljoonaa ihmistä on lähtenyt pakosalle muihin maihin. Suomeen on tullut aika vähän Ukrainan pakolaisia, ja heille on järjestynyt nopeasti asunnot ja tukipalvelut. He eivät ole joutuneet viettämään vastaanottokeskuksissa vuosikausia, kuten osa Ermilän kirjan pakolaisista.

Suomeen tuli vuosina 2015-16 noin 23 000 turvapaikanhakijaa mm. Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Ermilän teos kuvasi tuota pakolaiskriisiaikaa vastaanottokeskuksessa, kun viranomaisten päätöksiä sai odottaa pitkään ja arki oli uuvuttavan tylsää. Ermilä kuvasi suomalaiset tavalla, jota ei tiedä itkisikö vai nauraisiko, mutta sellaisia me olemme; hiljaisia, apaattisia, uupuneita ja kaavoihin kangistuneita. Kohtaus, jossa vastaanottokeskuksen työntekijä kohtasi turvapaikanhakijan, joka istui käytävän lattialla, eikä puhunut mitään, oli kuin suoraan Mika Kaurismäen elokuvasta. Lopulta työntekijä sai kontaktin kyseiseen henkilöön tarjoamalla tupakan.

Vastaanottokeskus sisältää yli kaksikymmentä lyhyttä novellimaista lukua. Kirjan alussa vastaanottokeskukseen tuli uusi työntekijä, joka ei vielä osannut tehdä mitään. Kirjan lopussa työntekijä oli hyvin perehtynyt, mutta työt loppuivat kuin seinään.

Suvi Ermilän Vastaanottokeskus on mustaa huumoria tihkuva  sarjakuvateos turvapaikanhakijoiden maailmasta, jossa auttaja ja autettava eivät välttämättä kohtaa millään tasolla. Suvi Ermilä on sosionomi ja hänellä on vuosien työkokemus eri vastaanottokeskuksista.

 

Suvi Ermilä, Vastaanottokeskus

Suuri Kurpitsa 2021

s. 136

Sarjakuvakirja

Sarjakuva-Finlandia 2021

Laura Baldini: Uuden ajan opettaja

 

 

Miksi Maria ei voinut tyytyä elämän pieniin iloihin? Miksi hän oli saanut päähänsä todistaa maailmalle, että naisesta saattoi tulla aivan yhtä hyvä lääkäri kuin miehestäkin? Marian kädet puristuivat nyrkkiin: "Koska se on totta", hän sanoi itselleen uhmakkaasti.

Itävaltalaisen Laura Baldinin teos Uuden ajan opettaja kertoi maailmankuulusta italialaisesta Maria Montessorista (1870-1952), joka kehitti omaa nimeään kantavan montessori-pedagogiikan varhaiskasvatuksen pariin. Kirjan alku kertoi Montessorin vaikeuksista opiskelussa, sillä hän oli Italian ensimmäisiä naisia, joka suoritti lääketieteen opinnot. Kun hänen piti suorittaa ihmisruumiin leikkelyä, ne piti suorittaa iltaisin miesoppilaiden lähdettyä pois, vain vahtimestarin ollessa samassa talossa.

Maria katsoi psykiatrisen klinikan korutonta fasadia. Rakennus ei vaikuttanut järin kutsuvalta.

Maria Montessori oli päättänyt kirjoittaa lääketieteen loppututkintonsa harha-aistimuksista ja halusi havainnoida varsinkin potilaita vaivaavista näyistä. Hän sai opiskeluaikana jo kolmannen apulaislääkärin paikan psykiatrisesta sairaalasta, jossa hän työskenteli pari tuntia viikossa.

"Mikä näitä lapsiparkoja vaivaa?" Maria kuiskasi järkyttyneenä. "Miksi he eivät leiki?" 

1800-luvun loppupuolella suljettiin eri laitoksiin erityislapsia, joilla oli oppimisvaikeuksia. Heidän piti maata hiljaa tai istua paikoillaan. Maria Montessori järkyttyi nähdessään mielisairaalassa lasten salin, sillä sellaista hiljaisuutta hän ei ollut tavannut missään. Jos lapset eivät olleet hiljaa tai totelleet, heitä uhkasi samanlainen sähköshokkihoito tai muu ikävä hoitomuoto kuin aikuisiakin mielisairaalapotilaita. 

Maria Montessori oli eri mieltä sen aikaisista hoitomuodoista. Hänen mielestään lapset tarvitsivat kaikenlaisia virikkeitä, jotta he oppisivat. Makaamalla sängyissä he eivät oppineet mitään uutta. Mielisairaalan lapsipotilaista kehkeytyi Maria Montessorille uraa uurtava kehitystyö. Hän kehitti erilaisia lapsilähtöisiä oppimistyökaluja, mitkä innostivat lapsia oppimaan uutta. Pian osa lapsista oppi jo lukemaan ja laskemaan ja kaikki kehittyivät huimaa vauhtia. Maria Montessorin tieteellinen työ lasten parissa kiinnitti valtavasti huomiota.

"Kunnianhimoiset miehet sietävät harvoin ajatusta, että heidän arvostamansa naiset voisivat menestyä vielä paremmin kuin he. Ongelmia on tiedossa viimeistään silloin, kun sinun nimesi on ihmisille tutumpi kuin hänen."

Oli huikeaa lukea tarinamuodossa kerrottu romaani Maria Montessorin urasta. Hän joutui taistelemaan opiskelupaikasta, jotta pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Jos hän olisi avioitunut, hän ei olisi voinut toimia lääkärinä. Kaikki tieteelliset julkaisut olisi nimetty hänen miehensä nimiin. Maria Montessori alkoi kuitenkin odottamaan lasta. Mitä sitten tapahtui? Sen voit lukea tästä viehättävästä 1800-1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvasta fiktiokirjasta. 

 

Laura Baldini, Uuden ajan opettaja

suom. Helinä Kangas ja Sari Ristolainen

Bazar 2022

s. 343

Fiktiokirja Maria Montessorista

Vuoden 2022 Helmet-haaste valmistui!

 

 

Vuoden 2022 Helmet-lukuhaaste on nyt luettuna, joten nyt on aika julkaista lukulistani ja päättää kirjojen vaihtelu eri kohteisiin. Aika hyvin lukemani kirjat upposivat eri kohteisiin. Novellikirja oli sellainen, että sitä piti miettiä ja luinkin Orvokki Aution novellikirjan, jonka postaus on tulossa lähiaikoina, mutta Nura Farahin Lumimaa kosketti eri kertomuksillaan sen verran kovasti, että laitoin siihen kohtaan Lumimaan. Listani kirjoista nostan parhaimpana esille kiinalaisen Chi Zijian loistavan teoksen Puolikuu, joka kertoi sukupolvitarinan paimentolaisten elämästä. Puolikuu oli oikea lukunautinto alusta loppuun saakka. 💖

1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota, Ville Hytönen: Johannes-Andreas

2. Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa, Satu Rämö: Talo maailman reunalla

3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana, Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut

4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana, Elina Ailio: Metsässä juoksee nainen

5. Kirjassa sairastutaan vakavasti, Venla Kuoppamäki: Sun poika kävi täällä

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija, Nita Prose: Huonesiivooja

7. Kirja kertoo ystävyydestä, Nicci French: Perjantai mielessä

8. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua, Natasha Lester: Ranskalainen valokuvaaja

9. Kirjan päähenkilö kuuluu etniseen vähemmistöön, Colson Whitehead: Harlem Suffle

10. Kirjan nimi on mielestäsi tylsä, Elly Griffiths: Kivikehä

11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä, Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin?

12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana, Anna-Mari Kaskinen: Kauneimmat haukkuni, Runoja koirille & Koirien ystäville

13. Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla, Virtanen Leena ja Sanna Pelliccioni: Fredrika!

14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta, Merja Mäki: Ennen lintuja

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää, Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat

16. Kirjan luvuilla on nimet: Rauno Lahtinen, Murhia ja hirmutekoja Turussa

17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua, Kale Puonti: Satu - Alamaailman rautarouva

18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja, Sayragul Sauytbay & Alexandra Cavelius: Avaintodistaja

19. Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa, Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä

20. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä, Kate Morton: Kellontekijän tytär

21. Kirja liittyy lapsuuteesi, Kirsi Kunnas: Hanhiemon iloinen lipas

22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä, Anna-Liisa Haavikko: Kaari

23. Pieni kirja, Hurme Vuokko ja Julia Savtchenko: Karmeat taruolennot 

24. Kirjan on kirjoittanut Lähi-idästä kotoisin oleva kirjailija, Susan Abulhawa: Jeninin aamut

25. Kirjan nimessä on ilmansuunta, Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen

26. Kirja liittyy kansalaisaktivismiin, Toni Morrison: Toiseuden synty

27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva, Karina Sainz Borgo: Kolmas maa

28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen: Jan-Phillipp Sendker, Sydäntemme kaihoisa syke

29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa, Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan, Heather Morris: Kolme sisarta

31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää, Torey Hayden: Näkymätön tyttö

32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja, Brit Bennett: Mikä meidät erottaa

33. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan, Gurnah Aboulrazak: Loppuelämät

34. Kirjailijan nimessä on luontosana, Anna-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään

35. Kirjassa on oikeudenkäynti, Teemu Keskisarja: Kyllikki Saari

36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää, Chi Zijian: Puolikuu

37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle, Annette Bjergfeldt: Palermotien taivaallinen laulu

38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave, Ann Patchett: Hollantilainen talo

39. Novellikokoelma, Nura Farah: Lumimaa

40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole, Kaisa Åkerman: Hajusteentekijän tytär

41. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista, Mikko Kamula: Kalevan pojat

42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä, Sari Vuoristo: Etäisyys linnuntietä

43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan, Richard Osman: Mies joka kuoli kahdesti

44. Kirjan nimessä on kaupungin nimi, Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan

45. Palkittu esikoisteos, Douglas Stuart: Shuggie Bain

46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen, Josh Malerman: Punainen piano

47. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun, Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia

48. Kaksi kirjaa, Jari Tervo: Kallellaan 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2022, Elizabeth Strout: Voi William!

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä, Ninni Schulman: Tyttölapsi nro 291 

 

 

Nura Farah: Lumimaa

 

 

Viime aikoina Amaal oli tehnyt paljon syntiä, hän oli katsellut nuoria miehiä, heidän vahvoja käsivarsiaan, unelmoinut miehen sylistä. Ennen naimisiinmenoa kaikki koskettaminen ja romanttiset tunteet olivat syntiä. Amaal kuuli korvissaan äidin äänen. Muista tuomiopäivää, silloin kaikki syntisi luetellaan ääneen.

Nura Farahin kertomuskokelma Lumimaa sisältää neljätoista novellia. Neljätoista nykyaikaan sijoittuvaa kertomusta, joissa jokaisessa toimi päähenkilönä nuori somalitaustainen henkilö. Kun haluat lukea maahanmuuttajataustaisten nuorten elämästä, tämä kirja avaa varmasti uusia ajatuksia, pohdintoja ja näkökulmia heidän elämäänsä Suomessa, ns. tasa-arvoisessa maassa, jossa arvostetaan demokratiaa, ihmisarvoja ja ihmisoikeuksia.

Yllä olevassa lainauksessa nuori lukioikäinen Amaal osallistui vanhojen tansseihin, vaikka tanssiminen ja toisen sukupuolen koskettaminen oli syntiä. Novellista nimeltään Tanssiva perhonen nousi vahvasti ylös kodin ja koulun erot, samoin kotoa tulevan uskonnon vahva ja armoton valta, mikä nuoresta voi olla todella kurjaa. Uskonto oli kuin vangin kahle, joka huuti turmiota ja syntiä.

Häntä nolotti pyytää apua. Kun Idil oli saapunut valkoisten maahan, hän oli luullut unelmiensa toteutuvan. Että hän saisi töitä ja pystyisi lähettämään rahaa äidilleen. Toisin oli käynyt.

Novellissa Leivänpala kerrottiin nuoresta somalitytöstä, jonka turvaverkot olivat pettäneet ja hän joutui ihmiskaupan uhriksi. Valitettavaa, mutta niin totta. Myös Suomessa on ihmiskaupan uhreja, joten silmiä ei kannata ummistaa ja olla kuin ei asiasta tiedettäisi mitään. Miehet käyttävät nuorten naisten kehoja hyväkseen, toisinaan väkivaltaa käyttäen. 

"Sinun pitää esittää, niin minäkin teen. Kun tottelet heidän sääntöjään, niin joku kaunis päivä pääset kotiin", Suad sanoi myöhemmin, kun he seisoivat ikkunan ääressä polttelemassa.

"Usko minua."

Ifrah veti kunnon henkoset. Hän tunsi miten vapauden kaipuu sykki hänen kehossaan.

Novellissa Tulitte kotiin nuori Ifrah vietiin Somaliaan sisäoppilaitokseen. Koulu oli tarkoitettu lapsille, jotka olivat häpäisseet vanhempansa, eivätkä olleet vanhempiensa mielestä kunnollisia nuoria. Tämä novelli oli mielestäni todella julmaa luettavaa. Novellista tuli heti mieleeni, että kyseisten nuorten vanhemmat olivat todella karmeita kasvattajia. Ensiksikin he itse olivat vieneet lapsensa länsimaihin ja antaneet heidän kasvaa siellä. Toiseksi he itse palasivat takaisin länsimaihin sen jälkeen, kun veivät lapsensa Somaliaan lukkojen taakse. Olisivat ennemmin itse menneet takaisin Somaliaan ja eläneet siellä omassa uskossaan. Minulla nousi todellakin hiukset päässä ja karvat käsivarsissa, kun luin tätä kertomusta.

Nura Farahin kertomuskokoelma Lumimaa herätti runsaasti ajateltavaa.

Nura Farah, Lumimaa

Otava 2022

s. 206

Kertomuskokoelma

 

Kirsi Kunnas: Hanhiemon iloinen lipas

 

Nuku, nuku lapsi kulta!

Isäs menee metsään,

hakee sieltä pupujussin,

pupun taskusta paperipussin,

ja pussiin pannaan surut sulta!

 

Suomen kansan lorukuningatar Kirsi Kunnas (1924-2021) ja hänen lorukirjansa Hanhiemon iloinen lipas ovat varmasti jokaisen suomalaisen tiedossa. Olen itsekin loruillut lapsilleni Kirsi Kunnaksen loruja ja Nuku, nuku lapsi kulta on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

 

Mistä on pienet pojat tehty?

Mistä on pienet pojat tehty?

Etanoista, sammakoista, 

koiran häntätupsukoista.

Niistä on pienet pojat tehty.

 

Mistä on pienet tytöt tehty?

Mistä on pienet tytöt tehty?

Sokerista, kukkasista,

inkivääristä, kanelista.

Niistä on pienet tytöt tehty. 

 

Hanhiemon iloisessa lippaassa on reilu sata lorua, joista 33 on Kirsi Kunnaksen omia loruja ja muut englanninkielestä mukaillen suomentamia ja riimittämiä. Kirjan kuvitus on vallan hurmaava, joka hellittelee jokaisen lapsen mielikuvitusta. Kaikki sivut on kuvitettu värikkäästi.

 

Tämä pieni possu meni

ostamaan ruokaa.

Tämä pieni possu sanoi:

Syökää ja juokaa.

Tämä pieni possu huusi:

Perunoita tuokaa!

Tämä pieni possu

nälissänsä huokaa.

Tämä pieni possu

itkee suruisasti:

ui ui ui 

koko matkan kotiin asti.

 

Kun Tämä pieni possu-loru luetaan, lasketaan samalla lapsen varpaita. Loruja on kiva lueskella ihan pienille vauvoille ja lapsille. Luulenpa, että Hanhiemon iloisessa lippaassa on myös vanhemmille ikäpolville muisteltavaa, sillä kirja on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1956. Loruissa näkyy hyvin ajankuva, sillä esim. Kenkätalon eukko piiskasi lapsensa kunkin vuorollaan, ennen kuin laittoi lapset nukkumaan. Kirjassa on myös opetusloruja viikonpäivistä, numeroista jne.

Lapsuuteni ykkösrunokirja on aina ollut Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu. Olen aina ihaillut Kunnaksen riimittelytaitoja ja kutkuttavia sanoja. Hanhiemo iloinen lipas tuli tutuksi jo ensimmäisellä luokalla Tiitiäisen satupuun ohella. Olen kiitollinen opettajalleni Saimi Kaipaiselle, joka tutustutti minut lastenlorujen maailmaan ja kirjastoon, josta sain lainata mielin määrin lapsille sopivia kirjoja.

 

Kirsi Kunnas, Hanhiemon iloinen lipas

Kirsi Kunnas riimitellyt suomeksi 

Julkaistu ensimmäisen kerran 1956

Kirjassani ei ole mainittu painosta eikä painovuotta

Wsoy

s. 120

The Tall Book of Mother Goose 1942

Lorukirja

 

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

Kirsi Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa

Leena Kirstinä: Kirsi Kunnas - Sateessa ja tuulessa

Päivi Alasalmi: Alamaailman kuningatar #Dekkariviikko

 

 

Asunnon jokaisessa huoneessa näkyi verijälkiä. Eteisessä, makuuhuoneessa ja olohuoneessa sitä oli tippoina tai tahroina, mutta keittiössä ja kylpyhuoneessa suurena lammikkona. Lisäksi eteisessä näkyi selkeä raahausjälki keittiöstä kohti kylpyhuonetta.

Päivi Alasalmen Alamaailman kuningatar aloitti uuden dekkarisarjan, jonka päähenkilönä toimii rikoskonstaapeli Hallavainen Tampereelta. Heti kirjan alussa päästiin tositoimiin, sillä eräässä asunnossa oli selvästi tapettu henkilö. Asunnossa asusti pariskunta, eikä kumpaakaan tavoitettu. Myös ruumis tai ruumiit olivat kateissa. Hirvittävä haju vain lemusi koko kerrostalossa.

- Saatanan raukka, mene vain, nainen kiljui. - Nyt sulla ei oo enää sitä muskelimiestä vierelläs. Sä et mahda mulle mitään, kun seuraavan kerran nähdään!

Anu Murtovuo muutti samoihin aikoihin Tampereelle, mutta vaikka hän piti kaupungista ja tulevasta työstään, niin tamperelaiset osasivat näyttää myös ikävämmät puolet itsestään. Aivan kuin häntä luultaisiin joksikin toiseksi henkilöksi. Jotkut laitapuolen henkilöt käyttäytyivät tosi ikävästi, mutta onneksi Anu oli harrastanut juoksemista eikä hän säikähtänyt vähästä.

- Olen ihmiskaupan uhri ja henkeni on vaarassa, Anu ilmoitti englanniksi. - Voisitteko viedä minut Suomen suurlähetystöön?

Jätän kirjan jännittävän tilanteen ylläolevaan lainaukseen. Uskon, että viihdyt kirjan parissa, jos tykkäät menosta ja meiningistä sekä koukuttavista tilanteista. Päivi Alasalmen Alamaailman kuningattaren teemoina olivat sukusalaisuudet ja väkivaltaiset naiset, joihin sekaan sekoitettiin mausteeksi huumeita.   Rikollismaailman soppa liemineen oli valmis nautittavaksi.

 

Päivi Alasalmi, Alamaailman kuningatar

Gummerus 2022

s. 346

Dekkari

Hallavainen-kirjasarja 1 

 

Päivi Alasalmi: Sudenraudat

Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu

Päivi Alasalmi: Pajulinnun huuto

Päivi Alasalmi: Siipirikon kuiskaus

 

 

Ville Hytönen: Johannes-Andreas #Dekkariviikko

 

Jostain syystä kokeilin uunin takaa kädellä ja siellä se oli, siperialaisveitsen viiltämä jälki. Säpsähdin ja istuin sängylle. Oli parempi antaa sinun olla kuolleena. Sinun pitäisi olla menneisyyttä, sinun pitäisi olla auringonlasku. Mitä minä teen kanssasi?

Ville Hytösen teos Johannes-Andreas pureutui neuvosto-Viron viimeisiin vuosikymmeniin ja 1980-luvun sarjamurhaajan Johannes-Andreas Hannin esittelyyn. Kirjan kertojina toimivat itse Johannes-Andreas ja hänen vaimonsa Pille. Mikä teki babtistipapin pojasta rikollisen? Syvästi uskovaiset vanhemmat pesivät kätensä poikansa rikosten tullessa esille. Heissä ei ollut mitään syytä, huolimatta väkivaltaisista kasvatusmenetelmistä. Kirja on fiktiota, mutta se perustuu tositapahtumiin.

Isäni oli varma syyllisestä: "Minusta kukaan tavallinen varas ei voi olla niin tyhmä", hän jylisi sukulaisille. "Asialla oli oltava Perkele, joka oli mennyt poikaan." 

Pille tunsi vetoa Johannes-Andreasta kohtaan jo teini-ikäisestä lähtien. Komea ja sulavakäytöksinen poika. Myös Pillen perhe oli uskovainen ja kuului samaan babtistien seurakuntaan kuin Hannin perhe. Perheet olivat enemmän ja vähemmän tekemisissä keskenään. Nuoren Johannes-Andreaksen ollessa nuorisovankilassa, Pilleä pyydettiin käymään siellä vierailulla, kun hänen oma perhe ei halunnut käydä siellä. Pille oli tottunut tottelemaan ja oli hyvin avulias. Hän oli myös kirjeenvaihdossa Johannes-Andreaksen kanssa.

Pilleä oli aina helppo ohjata. Hän alkoi kerjätä suosiotani. Hetken aikaa tunsin itsekin, että maailma oli järjestyksessä. Vankila oli mennyttä aikaa. Nyt rakentaisimme täysin uuden maailman.

Johannes-Andreaksen ja Pillen yhteiselo muuttui pian, sillä Johannes-Andreas oli viehättynyt liikaa rikollisesta elämäntyylistä. Kenties hänellä oli myös mielenterveysongelmia. Pillen lisäksi hän tarvitsi myös muita naisia. Ehkä hän oli narsisti, jolla oli psykopaattisia piirteitä. Väkivaltainen lapsuus oli selkeä riskitekijä. Rikollispiirit. Aseet. Nuorisovankila ja aikuisten vankila. Runsas päihteiden käyttö.

Ville Hytönen tarkasteli Johannes-Andreaksen käytöstä ja tekoja koukuttavalla tavalla. Oli todella hyytävää lukea, miten hän piti vaimoaan tiukassa otteessaan ja kertoi tekemistään murhista. Oli myös lähellä, että vaimokin kuolee hänen väkivaltansa jäljiltä. Pillellä ei ollut mahdollisuuksia kertoa lääkärille eikä hoitajille totuutta, kun mies valehteli sulavasti vieressä. Johannes-Andreas oli myös mestarivalehtelija.

Ville Hytösen teos Johannes-Andreas kertoi hyytävän tarinan neuvosto-Viroon sijoittuvasta painajaismaisesta avioliitosta, johon punoutui mukaan väkivalta ja murhat. Kirja perustuu tositapahtumiin.

 

Ville Hytönen, Johannes-Andreas *****

Like 2022

s. 329

Rikosromaani 

 

Kiitokset Leena Lumille kirjavinkistä!

 

 

Anna-Leena Härkönen: Rikospaikka #Dekkariviikko

 

Ei ollut tarkoitus tappaa. Sen todistaa sekin, että valitsin puukotuskohdaksi vatsan. Jos siinä tilanteessa pystyi jotain valitsemaan.

Anna-Leena Härkösen Rikospaikka alkoi todella herkullisesti, sillä kirjan päähenkilö Irina oli päätynyt putkaan puukotettuaan erästä henkilöä. Jätän kertomatta, kuka puukotuksen kohde oli ja muut asiaan liittyvät esim. motiivin, jotka lukijat saavat itsekin selville luettuaan kirjan.

Hänestä ei tullut verta, mikä tuntui kummalliselta. Mutta veitsi oli veressä. Seisoin verinen veitsi kädessäni keskellä keittiötä ja tunsin olevani joku muu.

Tällä kertaa kirjailija oli kirjoittanut kirjan, joka viihdytti ja vei rikosmaailman arkisiin ja sattumanvaraisiin rikoksiin. Kyseinen puukotus voisi melkein sattua kenelle tahansa, kuka ottaa puukon käteensä silloin, kun tilanteessa on riitaa, riitelyä, alkoholia, ahdistelua ja uhkaavia henkilöitä.

En muistanut, että morkkis tuntui tältä. Edellisestä kännikerrasta oli pari vuotta. Silloinkin näytin rintani tuntemattomalle miehelle. Heräsin aamulla leobardimekko päällä, pikkuhousut pissassa. Sen jälkeen päätin, että tämä oli tässä. Ja nyt kävi näin.

Rikospaikan päähenkilö Irina on mainio tyyppi, jolle näyttää sattuvan kaikenlaista kummallista. Ystävätkin ovat aika erikoisia tapauksia. Irina oli eronnut, mutta Kirsi sinnitteli kammottavassa avioliitossaan, kun ei halunnut elää yksin. Mitä siitä, vaikka mies alisti ja kohteli huonosti, sillä Irinan luona oli aina paikka vapaana. Tosin Irina oli kypsynyt olemaan olkapäänä.

Kirsi, Leea ja minä. Olin ajatellut, että vaikka kaikki muu ympärillä hajoaisi, me pysyisimme. Väärin ajateltu.

Anna-Leena Härkösen Rikospaikka pureutui ystävyyteen. Mikä voi panna lapsuudesta asti kestäneen ystävyyden poikki? Aika monikin asia loppujen lopuksi. Ystävyyden lisäksi Rikospaikassa pureuduttiin keski-ikään ja sen tuomiin haasteisiin. Sitten oli kuin kukkona tunkiolla se yllättävä isku veitsellä mahaan, mikä teki tästä kirjasta yllättäen rikoskirjan.

Anna-Leena Härkönen, Rikospaikka ****

Otava 2022

s. 224

Rikosromaani

Anna-Leena Härkönen: Valomerkki

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Anna-Leena Härkönen: Onnentunti
Anna-Leena Härkönen: Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia 

Anna-Leena Härkönen: Olis niin kiva ja muita kirjoituksia
Anna-Leena Härkönen: Kenraaliharjoitus

 

 

 

 

Jonas Moström: Kameleontti #Dekkariviikko

 

Tuijotan pimeyteen. Siellä ei ole ketään. Ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan. Vai olenko sittenkin väärässä? Olisin kovin mielelläni väärässä. Seitsemän helvetillisen vuoden jälkeen olen valmis nostamaan esiripun vielä kerran.

Ruotsalaisen Jonas  Moströmin Kameleontti jatkoi psykiatri Nathalie Svenssonista kertovaa dekkarisarjaa. Aiemmin sarjasta on suomennettu Korkea taivas, Dominokuolemat ja Keskiyön uhrit. Svensson toimii rikostutkijoiden ryhmässä profiloijana, ja tällä kertaa yritettiin saada kiinni Ruotsin taidokkain murhaaja, Kameleontti eli KM, joka oli taitava näyttelemään eri ihmishahmoja.

Näyttämö on tyhjä. Yksinäinen valonheitin luo mustille lattialankuille valokeilan. Tunnen arpakuution taskussa. On aika.

Aika astua näyttämölle.

Tällä kertaa tuhatkasvoinen sarjamurhaaja jätti ensimmäisenä arpanoppansa kauneushoitolan asiakkaalle. Tietysti oli aluksi  varmistettava se, että kyseessä oli sama sarjamurhaaja, joka oli vuosia aiemminkin työllistänyt rikostutkijoita, mutta päässyt pakoon. 

Vastaanottohuoneen tutkimuspöydältä löydettiin vartti sitten potilas kuolleena. Hänet on todennäköisesti kuristettu, ja navassa oli kuutosta näyttävä arpakuutio.

Rikostutkijoilla alkoi olla kiire, sillä ruumiita tuli tiheään tahtiin. Kameleontilla oli kuitenkin päämäärä rikosten edetessä. Hän piti kiikarissaan Nathalie Svenssonia, joka epäili Kameleontin olevan hänen entisen potilaansa. 

Tervetuloa peliin! Arpa on niin sanotusti heitetty. Pian pikku ryhmänne pienenee yhdellä.

Jonas Moströmin Kameleontti oli pelottavan taitava näyttelijä ja koreografi, joka vei rikostutkijat sinne minne halusi.

 

Jonas Moström, Kameleontti

suom. Laura Kulmala

Gummerus 2021

s. 452

Kameleonten 2020

Nathalie Svensson -dekkarisarja 4 

 

 

Dekkariviikon vetäjänä toimii Kirsin Kirjanurkka-kirjablogi. Kuvan on tehnyt Niina Yöpöydän kirjat-kirjablogista.

Jari Tervo: Kallellaan

 

 

Kuudelta aamulla vaihdan elämäni ensimmäiset viralliset vaipat. Epäviralliset vaihdoin kolme tuntia aiemmin, mutta kätilö autteli silloin. Kannusti kuin hiihtäjää, väitti minua vanhaksi tekijäksi. Niin se sanoo kaikille.

Jari Tervon Kallellaan on isän päiväkirja.  Kirja on päiväkirjamaisesti kirjoitettu vuoden ajalta siitä, kun Jarin ja Katin vauva syntyi. Kirjasta nousi esille, miten vauva kehittyi vuoden aikana. Kirjasta nousi myös vauvaperheen kehitys ja sekin, miten vauvan syntyminen muutti isän omaa elämää.

Eilisilta repi hermoa. Kalle ei nukkunut millään. Kitinää, kätinää, vingerrystä ja vouhotusta kuin diivalla.

Vauvan nimeksi tuli Kalle. Kalle on nykyisin jo yli kaksikymppinen omillaan asuva aikamies, mutta olipa kiva lukea, miten Tervon perheen elämä sujui Kallen ensimmäisen vuoden aikana. Aika paljon tuli vaipan täydettä, mutta myös kuolaa ja pulautteluja ihan kiitettävästi, mikä on ihan normaalia. Vauvan kehitystä oli mahtavaa seurata. Ensimmäisen vuoden aikana vauva oppi valtavasti uusia asioita. Myös vanhemmat oppivat uusia vanhemmuuteen liittyviä asioita, joista Tervo kirjoitti omaan tervomaiseen tyyliinsä ilkikurisesti.

Olen vaihtanut tänään sadannen vaippani. Kalle täytti kaksikymmentäkuusi päivää ja hänelle vaihdetaan vaippa noin viidesti päivässä. Minä vaihdan niistä neljä. Olen vaihtanut sata vaippaa.

Kalle-vauva  täystyöllisti vanhempansa. Jari Tervo oli vauvanhoidossa ihan kiitettävästi mukana. Tosin työnteko kirjailijana, kommentoijana jne. väheni merkittävästi, sillä vauvanhoito oli myös uuvuttavaa, sillä yöunet jäivät välistä vähiin koko perheeltä. Jari Tervo on kirjannut mainiosti ylös kaikenlaiset elämään kuuluvat vauvaperheen asiat ja teemat. Myös sen valtavan rakkauden omaa lasta kohtaan. Jari Tervo osasi olla myös hellä ja rakastava isä omalle vauvalleen.

 

Jari Tervo, Kallellaan - Isän päiväkirja

Wsoy 2000

s. 210

Päiväkirja

 

Jari Tervo: Esikoinen

Jari Tervo: Revontultentie

Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät

 

Khalifa ja Asha menivät naimisiin alkuvuodesta 1907. Majimaji-kapinan raakuudet korahtelivat päätökseensä ja niiden tyrehdyttäminen maksoi lukemattomien afrikkalaisten hengen ja toimeentulon.

Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah kertoi kirjassaan Loppuelämät 1900-luvun alun Saksan Itä-Afrikasta, kun Saksa ja afrikkalaiset taistelivat alueesta.  Noin 75 000 afrikkalaista kuoli Maji-maji-nimisessä kapinassa etupäässä nälkään ja tauteihiin. Khalifa ja Asha menivät naimisiin, mutta heille ei syntynyt lapsia. He olivat tyytyväisiä, kun saivat kasvatettavakseen orvon Afiyan.

"Ketä vastaan me taistelemme?"

"Koetapa arvata. Etkö kuullut heidän sanovan, että sodasta tulee laaja? Luulin, että olet saksan kielen nero?", Julius puuskahti halveksuvasti. "Vihollinen saattaa olla Belgia tai Portugali, mutta Britannia ei anna muiden maiden ryhtyä taisteluun omin päin, joten ilmeisesti ne kaikki ovat meitä vastassa."

Hamza oli paennut perhettä, jossa oli kasvanut pienestä asti. Isä oli antanut hänet maksuksi veloistaan. Hamza valehteli ikänsä ja pääsi sotimaan siirtomaavaltojen sotiin. Eräs upseeri valitsi Hamzan henkilökohtaiseksi palvelijakseen, joten Hamza välttyi pahimmalta rääkkäykseltä ja hakkaamiselta, jota muut saksalaisupseerit harrastivat afrikkalaissotilaita kohtaan. Tulossa olisi arvaamaton Ensimmäinen maailmansota, joka kestäisi vuosikausia, ja jonka jälkeen Iso-Britannia hallitsi Itä-Afrikkaa.

Useimpina öinä hän nukahti helposti, mutta toisinaan hän näki unissaan runneltuja ja silvottuja ruumiita, ja vihaa uhkuvat kovat äänet ärhentelivät hänelle ja läpikuultavat kiiluvat silmät tuijottivat häntä.

Sodan loppupuolella Hamza loukkaantui vakavasti. Toipuminen oli hidasta. Vielä ollessaan huonokuntoinen, Hamza matkasi kotikaupunkiinsa, jossa päätyi asumaan Kalifan pihalla olevaan varastoon.  Pahoin loukkaantuneessa Hamzassa oli jotain, joka vetosi ihmisiin ja sai heidät luottamaan häneen, vaikka hän oli hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Myös Afiya pani merkille varastossa asuvan miehen.

Elämä on täynnä murheita, ja sinun täytyy tunnistaa hyvät hetket, olla niistä kiitollinen ja toimia määrätietoisesti.

Nobelisti Abdulrazak Gurnahin Loppuelämät syventyi Tansanian historiaan 1900-luvulla. Historia tuli näkyväksi yhden päähenkilön sotakokemusten mukana. Oudointa oli, että eurooppalaiset veivät sotansa Afrikkaan ja sotajoukkoina käytettiin afrikkalaisia sotilaita. Elämä jatkui sodista huolimatta ja hyvät hetket kannatti tunnistaa ja olla niistä kiitollinen.

Abdulrazak Gurnah, Loppuelämät

suom. Einari Aaltonen

Tammen Keltainen kirjasto 2022

s. 339

Afterlives 2020

Nobel 2021

Nykyisen Tansanian historia 1900-luvun alussa