Elizabeth Acevedo: Kaikilla mausteilla

 

Mä vedän repunhihnat tiukemmalle. Pidän itselleni saman kannustuspuheen ja juoksen portaat alas: No niin, Emoni. Tänään? On aika käyttäytyä kuin iso tyttö.

Yhdysvaltalaisen Elizabeth Acevedon nuortenkirja Kaikilla mausteilla kertoi 17-vuotiaan Emonin viimeisestä high school-vuodesta. Emoni poikkesi muista samanikäisistä oppilaista siinä mielessä, että hänellä oli jo 2-vuotias lapsi. Heidät oli kasvattanut isoäiti, sillä isä oli liuennut heti kotimaahansa, kun Emoni oli syntynyt ja Emonin äiti oli kuollut. Isä kävi kesälomaisin kääntymässä, mutta isäsuhde oli jäänyt syntymättä. Emoni kutsui isäänsä Julioksi ja isoäitiään Buelaksi.

Itse luulen, että mä vain satun tietämään, että tietty yrtti ja tietty vihannes yhdistettynä tiettyyn lihaan plus ripaus luovaa eso ahia yksinkertaisesti toimii. Ja että vaikka kaikki muu menisi pieleen, niin pieni loraus limettimehua ja pullollinen chilikastiketta ei ole koskaan ollut pahitteeksi.

Emoni oli harrastanut ruoanlaittoa jo pienestä asti, ja hän oli taitava siinä työssä omastakin mielestään. Koululla oli alkamassa gastronomiakurssi, jonka lopuksi kurssilaiset matkasivat Espanjaan. Emonin piti vain oppia noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja lukemaan reseptejä. Se oli vaikeaa hänelle, koska hän piti enemmän omasta luovasta tyylistään. Jos kuitenkin halusi ammatin ruoanlaittoalalta, säännöt olivat numero ykkönen, lisäksi opettajaa kannatti kuunnella ja noudattaa ohjeita.

"Muinaiset asteekit yhdistivät suklaaseen chipotlea ja cayennepippuria ja muita mausteita, mutta nykyään sellainen ei ole tavallista. Miksi lisäsit paprikaa?"

"En mä tiedä. Näin sen komerossa ja musta tuntui, että maut sopisi yhteen." 

Kirjassa tehtiin ruokaa ja maustettiin runsaasti. Yllä olevien mausteiden lisäksi kirjassa mainittiin mm. korianteri, yerba bueno, sipuli, vanilja, fenkoli, sokeri, chipotle, sahrami, jeera, basilika, oregano, minttu, timjam, esoahi, suola, kaneli, kuivattu appelsiininkuori, chili, laakeri, kardemumma, persilja, pomeranssi, kamomilla, laventeli, inkivääri, salvia, hunaja, sitruunaverbena, valkosipuli, limetti ym. joilla maustettiin ruokaa.

En aio suoda sinulle erityiskohtelua, vaikka oletkin poikkeuksellisen lahjakas, mutta voimme molemmat todeta tässä ja nyt, että sinussa on ainesta vaikka mihin.

Opettajan antama positiivinen palaute ja kannustaminen on aina hyväksi. Emoni tarvitsi sitä, että hän uskalsi tavoitella unelmiaan. Hän haaveili, että hän johtaisi jonakin päivänä keittiötä, jossakin hienossa ravintolassa. Kirjan sivuilla hän sai harjoitella myös johtamista, mutta siitä voit lukea enemmän kirjan sivuilta. Jotta kirja ei olisi ollut pelkkää koulun käyntiä, läksyjä, lastenhoitoa ja jatko-opintojen suunnittelemista, Emonille oli tarjolla myös romantiikkaa.

Elizabeth Acevedon Kaikilla mausteilla oli runsas, värikäs ja mausteinen nuortenkirja suoraan Philadelphiasta.

Elizabeth Acevedo, Kaikilla mausteilla *****

Suom. Leena Ojalatva *****

Karisto 2022

s. 334

With the Fire on High 2019

Nuortenkirja

Queer

 

Mélissa Da Costa: Toivoa versovat päivät

 

"Kuten näkyy, edellinen omistaja  on laittanut tänne puutarhan. Nyt se on hoitamaton, mutta jos siltä tuntuu, niin eiköhän sen saa entiseen loistoonsa, kun vähän heiluttelee kuokkaa."

Ranskalaisen Mélissa Da Costan teos Toivoa versovat päivät on tulvillaan tunteita ja puutarhanhoitoa. Nuori Amanda oli yllättäen menettänyt perheensä, ja hautautui syrjäiselle kylälle yksinäisen tien varrella sijaitsevaan taloon suremaan. Kyynelhanani aukesivat kirjan alusta lähtien ja nenäliinoja kului useampia kirjan parissa. Kirja kertoi suuresta surusta ja miten Amanda alkoi toipua siitä. Suurena apuna oli aiemmin talossa asuneen omistajan päiväkirjamerkinnät siitä, miten hän hoiti puutarhaa. Amanda oli kaupunkilainen, eikä ollut koskaan aiemmin tehnyt puutarhatöitä, mutta jostakin oli aloitettava.

Unettomuus saa päivät tuntumaan loputtomilta. Aika on täytettävä jollakin, muuten ajatukseni kiertävät lakkaamatta kesäkuun 21. päivän illassa...

Ensimmäiset viikot ja kuukaudet kuluivat siivotessa ja ajaessa kulkukissaa kauemmaksi talon läheisyydestä. Kumpikaan ei antanut periksi. Amanda pelkäsi kissaa, mutta hän ei alkuun ymmärtänyt, että pelko oli molemminpuolista. Unettomuus helpotti, kun hän sai unilääkkeet ja pystyi välillä nukkumaan. Suru oli liian syvää. Amanda ei halunnut olla kehenkään ulkopuoliseen yhteyksissä. Mutta se oli vaikeaa, koska muut halusivat olla yhteyksissä häneen.

Kastele pavut. Peitä kesäkurpitsat. Lakaise kuisti. Enin osa on perin arkisia, mutta joukossa on muutama erikoisempi merkintä: muista juoda enemmän ja kysymysmerkillä varustettu papiljotit?

Amanda kiinnostui aiemmin talossa asuneen henkilön täyttämistä kalentereista. Kun hän kuuli, että  kyseinen henkilö oli myös menettänyt aviopuolisonsa, kiinnostus syveni entisestään. Vanhalla talolla ja sen puutarhalla oli heihin molempiin hoitava ja parantava yhteys. Kalenterimerkinnät auttoivat Amandaa, kun hän aloitti työnsä puutarhassa kitkemällä ja kääntämällä alkuun maata.

Toukokuussa poistun talosta useammin kuin koko edeltäneen vuoden aikana. Ravaan taimitarhalla hakemassa siemeniä ja kukkasipuleita. Käyn eläinlääkärillä tarkistuttamassa kissan voinnin, ja sen jälkeen haen apteekista matolääkettä ja kirppuja ehkäisevän kuurin. Myös puutarhatarvikeliikkeessä pitää käydä.

Luin viime vuonna kirjailijan Kaikki taivaan sini teoksen, jossa oli upeita maisemia, luontoa, tunnelmallisia pikkukyliä, mielenkiintoisia henkilöitä, iloa ja surua ja kyyneleiltäkään en voinut välttyä. Suorastaan rakastuin kirjan tunteisiin ja tapahtumiin, joissa kiehtova luonto oli läsnä.  Toivoa versovat päivät kertoi suuren suuresta menetyksestä ja miten Amanda alkoi toipua siitä. Suru kulki joka hetkessä mukana, mutta sen kanssa piti oppia elämään. Amanda sai tukea läheisiltään ja sai uusia ystäviä, mutta suurin tuki tuli puutarhasta ja luonnosta.

Mélissa Da Costan Toivoa versovat päivät lohdutti surevaa päähenkilöä luonnon parantavin keinoin. Ai, että minä rakastan näitä Mélissa Da Costan kirjoja.

 

Mélissa Da Costa, Toivoa versovat päivät *****

Suom. Saana Rusi *****

Tammi 2025

s. 281

Les Lendemains 2020 

Ranska

Feelgood

 

Mélissa Da Costa: Kaikki taivaan sini

 

ps. Vuonna 2024 Mélissa Da Costa oli Ranskan luetuin kirjailija.

 

 Oikein hyvää naistenpäivää ja lukuiloa 💛

 

 

Ida Simons: Tyhmä neitsyt

 

Pyhinä ja juhlapäivinä vanhempani tappelivat kuin kissa ja koira. Vaikka he muuten sietivät toisiaan kohtalaisesti, riitoja puhkesi yhtenään, sillä pyhäpäiviä lankeaa juutalaisten riesaksi kaksinkertainen annos.

Hollantilaisen Ida Simonsin (1911-1960) teos Tyhmä neitsyt kertoi 12-vuotiaasta Gittelistä, joka eli vanhempiensa kanssa Antwerpenissä Belgiassa. Perhe joutui muuttamaan välillä maasta toiseen isän  epäonnisten liiketoimien johdosta. Gittelin äidillä oli iso suku Antwerpenissä, joten Gittel oli äitinsä kanssa usein monta viikkoa kerrallaan vierailulla varsinkin isoäitinsä isossa talossa, kun riidat isän ja äidin välillä yltyivät kestämättömiksi.

Kun olin isoäidin luona, minun oli tultava mukaan synagogaan joka viikko. Hepreaa ei silloin vielä opetettu yleisesti elävänä kielenä, ja vaikka olinkin opetellut lukemaan sitä, en pystynyt seuraamaan jumalanpalvelusta vaan putosin heti kärryiltä.

Gittel rakasti pianonsoittoa, ja häntä pidettiin ihmelapsena soiton suhteen. Niinpä erään rikkaan antwerbiläisen perheen tytär halusi tutustua Gitteliin ja antaa hänelle mahdollisuuden parantaa soittotaitojaan heidän flyygelillä. Niinpä Gittel kävi aina Antwerpenissä ollessaan harjoittelemassa soittamista ja ystävystyi Lucienin ja hänen isänsä kanssa.

Mili oli oikeassa - oli vaikeaa olla vanhojen ihmisten ystävä. Kaiken, mitä sanoi, he ymmärsivät vain puoliksi tai väärin.

Kirjan teksti on todella nokkelaa jutustelua. Mili oli Gittelin hyvä ystävä, ja heilläkin oli välillä riitoja keskenään. Se on ihan normaalia. Kirjan kuvioissa oli likipitäen kaikilla henkilöillä jotain riitoja jonkun kanssa. Mutta aika hyvin ihmiset pärjäsivät loppujen lopuksi keskenään. Gittelin tuli ikävä Miliä, kun hänen perheensä muutti Berliiniin. Pian Gittelin perhe muutti heidän perässään samaan paikkaan, ja yhteinen koulunkäynti oli turvattu.

Ida Simons os. Rosenheimer syntyi Antwerpenissä. Isä oli saksalainen ja äiti hollantilainen, vaikka syntyi Englannissa. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, kaikkien saksalaisten oli poistuttava Belgiasta. Perhe muutti Hollantiin ja sai vuonna 1921 Alankomaiden kansalaisuuden. Ida Simonsista tuli suosittu konserttipianisti. Hän selviytyi toisen maailmansodan aikana keskitysleiriltä elossa ja piti siellä myös konsertteja. Hän lopetti uransa Amerikan-kiertueeseen 1951, jonka jälkeen hänestä tuli kirjailija.

Ida Simonsin teos Tyhmä neitsyt on nuoren tytön kasvukertomus 1920-luvulta.

Suom. Sanna van Leeuwen

Gummerus 2015

Een Dwaze maagd 1959

Juutalaisyhteisö

 

Katrine Engberg: Kunnes aika koittaa

 

Hän kumartuu noukkimaan kuihtuneen lehden, joka hohtaa punaisena sammaleella, ja pitelee sitä valoa vasten. Lehtisuonet näkyvät selvästi, kuin kuivan lehden ehtyneet, elämää virranneet verisuonet. Laske sielusi lepoon leiskuvalle lehdelle, hän ajattelee ja pudottaa lehden maahan.

Tanskalaisen Katrine Engbergin dekkari Kunnes aika koittaa aloitti uuden dekkarisarjan, jonka päähenkilö on Liv Jensen. Liv oli jättänyt työnsä Aalborgin poliisissa traumaattisten tapahtumien jälkeen, ja aloitti yksityisetsivän työt Kööpenhaminassa. Hän muutti asumaan isoisänsä ystävän kellariasuntoon, ja yllättäen hänen tutkimansa tapaus liittyi myös ystäväperheen miniän kuolemaan, josta mies oli saanut vankilatuomion. Mies oli mielestään syytön ja päätyi itsemurhaan kirjan alussa. 

Kesän aikana Mendel ja Ebba ovat olleet vakuuttuneita siitä, että sota lähenee loppuaan. Stalingrad on kaatunut, ja fasistit ovat menettämässä alueitaan Italiassa.

Kirjan tapahtumien taustat löytyivät kaukaa menneisyydestä. Toisen maailmansodan aikaan huhuttiin, että natsit suunnittelivat juutalaisoperaatiota Tanskassa. Kiinni saatuja  juutalaisia lähetettiin keskitysleireille, joista harva selvisi hengissä. Tanskasta siis löytyi henkilöitä, jotka olivat tuolloin valmiita lähettämään juutalaisia keskitysleireille.

Liv ymmärsi. Vihdoinkin hän ymmärsi, miten kaikki liittyi yhteen. Palaset asettuivat yksi toisensa jälkeen osaksi kuviota, joka aiheutti Liville heikotusta.

Kirjan rikollinen ei aikaillut ollenkaan, kun oli kyseessä salaisuus, joka ei saanut tulla julki. Hän ei tosin ymmärtänyt, että jälkiä tutki henkilö, joka osasi yhdistellä palasia toisiinsa, ja koota niistä selkeät kuviot. Mitä oli tapahtunut ja miksi ja kuka oli rikollinen? Niistä voit lukea tarkemmin kirjan sivuilta. Voit yllättyä.

Katrine Engbergin dekkari Kunnes aika koittaa syventyi ikäviin rikostapahtumiin sekä menneisyydessä että nykyisyydessä.

 

Katrine Engberg, Kunnes aika koittaa

Suom. Sirpa Alkunen

Otava 2024

s. 429

Det brandende blad 2022 

Dekkari

Liv Jensen - sarjan 1. osa

Tanska

Matti Rönkä: Onnen kaukoranta

 

"Laulettaan, Äiti, se Satumaa", pyydän.

"No laulettaan. Onhan se tanssikappale, mutta virrestä kävisi. Enkä rienaa yhtään. Niin minä uskon. Luoja on antanut kaikki sävelet", Äiti sanoo, soittaa varmasti.

Matti Röngän teos Onnen kaukoranta kertoi nuoresta miehestä, josta tuli suomalaisten tunteiden tulkki, iskelmälaulaja. Kirjan kuvioissa kerrotaan lähemmin, miten pienen savolaisen paikkakunnan musiikista kiinnostuneet, ja jo soittamista aloittaneet pikkukylän nuoret miehet perustivat orkesterin ja aloittivat keikkailun. Raimo Rissanen alias Rami Sarri toimi Salama-orkesterin laulajana.

Suksivaaran lava oli vähän hankalan matkan päässä. Soratiet mutkittelivat ja vesi oli rei´ittänyt ne syville kuopille. Palailimme Wartburgilla koko orkesteri. Soittimet ja vahvistimet oli pakattu peräkärryyn, ja niiden suojaksi oli viritetty pressu. Naruja ja liepeitä piti välillä korjailla, etteivät laitteet kastuisi ohuesti vihmovassa sateessa.

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Ramin ura lähti nopeaan nousuun levylaulajan uralla. Kirjan kuvioissa kävi ilmi, millä uraa pönkitettiin. Siiihen kuuluivat mm. juorulehtien jutut ja vihjailut. Tekiväthän ne tunnetuksi ja lisäsivät levymyyntiä ja keikkoja. Orkesterin muutkin jäsenet alkoivat löytää paikkansa musiikkialan kuvioissa. Viina, päihteet ja vieraat naiset tulivat mukaan kuvioihin. Kaikki halusivat osansa kuuluisista muusikoista ja varsinkin komeasta laulajasta.

Päivätanssiväki pyöri lattialla ensimmäisistä kappaleista lähtien. Vedimme kaksi kerrallaan tangoa, humppaa ja valssia, johonkin väliin pari foksina käveltävää hidasta iskelmää ja tvistattavaa.

Rami Sarrista kasvoi musiikkialan ammattilainen. Kaunis ääni sai myös koulutusta, mutta Sibelius-Akatemia-opinnot jäivät käymättä. Pari sataa keikkaa, jopa kolmesataa keikkaa vuodessa pitivät huolen siitä, että vapaa-aikaa halutti viettää kotona perheen parissa. 

Matti Röngän Onnen kaukoranta nosti esille muusikoiden elämää ja varsinkin laulajan, jonka karisma ja lauluääni lumosivat jokaisen kuuntelijan.

 

Matti Rönkä, Onnen kaukoranta

Gummerus 2024

s. 233

1966-2024

Musiikkiala