sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Kirjat 2023

 

Adams Hope: Vaaralliset naiset

Airaksinen Heidi: Maa jota ei ole

Airaksinen Heidi: Vierge Moderne

Alsterdal Tove: Syväsatama

Armas Lois: Flora

Ballantyne Lisa: Riittävä epäilys

Barton Fiona: Yksi meistä katoaa

Benedict Alexandra: Joulun pikajunan arvoitus

Bennett Brit: Äidit 

Bennett Michael: Viattomien veri

Bergenstav Jeanette: Syntiuhrit

Beskow Elsa: Petterin ja Lotan Joulu

Blomqvist Anni: Tie Myrskyluodolle

Blomqvist Anni: Luoto meressä

Blomqvist Anni: Maija

Blomqvist Anni: Meren voimia vastaan

Blomqvist Anni: Hyvästi Myrskyluoto

Buchholz Simone: Revolverisydän

Buchholz Simone: Krokotiiliyö

Buchholz Simone: Verikuu

Byeong-Mo Gu: Nainen ja veitsi

Börjlind Cilla ja Rolf: Laupias samarialainen 

Carlson Kristina: Maan ääreen

Cedervall Marianne: Varjo yössä 

Chanfreau Sofia: Kirahvin sydän on tavattoman suuri 

Chase-Riboud Barbara: Orjatar 

Clarke Amy Suiter: Uhri, 11

Crippa Luca ja Maurizio Onnis: Tyttö Kiovasta

Collins Karin: Säilyt sydämessäin 

Dave Laura: Suojele häntä 

Dickens Charles: Saiturin joulu

Donoghue Emma: Ihme

Donoghue Emma: Tähtien tahto

Ekman Kerstin: Tapahtui veden äärellä

Ernaux Annie: Vuodet

Fletcher Susan: Irlantilainen tyttö 

French Nicci: Lauantain sielunmessu

Gerhardsen Carin: Piparkakkutalo

Griffiths Elly: Yöhaukat 

Griffiths Elly: Lukittu huone

Griffiths Kaarina: Meren syliin

Haapala Vesa: Alexis

Hai Magdalena: Sarvijumala

Harjanne Maikki: Mintun joulukirja

Haveri Hanna, Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen: Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa

Hoover Colleen: Se päättyy meihin

Horst  Jørn Lier: Hiljainen meri 

Horst  Jørn Lier: Pahan otteessa

Horst  Jørn Lier: Yksi ainoa 

Hunter Cara: Vimma 

Hunter Cara: Koko totuus

Hytti Sanna toim. ja Minna L. Immonen:  Lumi hiljaa leijailee

Hytti Sanna toim. ja Minna L. Immonen: Joulun lämpöä 

Hämäläinen Tuukka: Pakko

Härkönen Anna-Leena: Huomenna hän ei tule

Härkönen Rebekka: Prinsessamekko 

Isomäki Risto, Tolppanen Petri ja Kaakinen Jussi: Sarasvatin hiekkaa

Jensen Hanna: Äitini muistina - Toinen kierros

Jewell Lisa: Yöhön kadonnut

Joenpelto Eeva: Tuomari Müller, hieno mies

Jotuni Maria: Kun on tunteet ja Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja

Jónasson Ragnar: Lumisokea

Jónasson Ragnar: Tuhkayö

Katajavuori Maria: Valas lasimaljassa

Keegan Claire: Nämä pienet asiat

Kettunen Niko: Örisevä konnakala - Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista

Kivi Aleksis: Seitsemän veljestä

Kjellsdotter Nilla: Taivaankartano 

Kostet Jenna: Kuuden Katariinan jäljillä

Kujanpää Mari: Rumuuspäiväkirja

Kujanpää Mari: Minä ja Muro

Kummu Essi: Alaston lukupiiri

Kuznjetsova Jevhenija: Kysykää Mialta

Kvensler Ulf: Erämaa

Laaksonen Heli: Raparperisyrän

Laamanen Lamppu & Terese Bast: Herra Frakkikoira ja kumpparit: Kadonneen nuppineulan arvoitus 

Lahtinen Anu, Sini Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten kaupunki

Lappalainen Mirkka: Smittenin murha - Katoamistapaus 1600-luvulta 

Linna-Aho Anna-Kaisa: Myrskylasi

Lorenzo Lola ja Lybeck Baba: Lola

Lundberg Sofia: Punainen osoitekirja

Lunde Maja: Unelma puusta 

Lundgren Jennie ja Ulrika Lundgren Lindmark: Kun jää murtuu

Mackintosh Clare: Vuorten varjo

Maijala Minna: Pirkko Lahti - Kuuntelija

Malmstedt Tuire: Lyijysydän 

Mandel Emily St John: Lasihotelli

Marttinen Annamari: Elämä jota en odottanut

McCourt Frank: Amerikan ihmemaassa

McFadden Freida: Kotiapulainen

McFadden Freida: Eristysvanki

Mo Johanna: Metsämaa 

Musso Guillaume: Tyttö ja yö

Myllymäki Mia: Huomistarhuri 

Mäkinen Heidi: Kuura ja karkaileva isomummo 

Nesbo Jo: Verikuu

Niemelä Reetta: Parhaat ystävät - Koiralähtöinen tietokirja koko perheelle

Ng Celeste: Kadonneet sydämemme

Nutti Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana

Ohlsson Kristina: Jäänmurtaja

Ojala Anu: Kuolinsoitto 

Oksanen Sofi: Puhdistus

Osman Richard: Hutiluoti 

Palmroos Antti: Keveitä askelia ja kelmintöitä - Tarinoita 1600-luvun alun Viipurista

Paloniemi Hannu: Lumiluolapoika

Pearse Sarah: Parantola

Pekkarinen Heli: Kylässä Italiassa

Penner Sarah: Lontoon salatieteellinen seura 

Perrin Valérie: Vettä kukille

Peura Maria: Esikoinen

Porttila Jari ja Osmo Kärkkäinen: Äitee - Siiri Rantasen tarina 

Pruuki Heli: Sydänten piispa Irja Askola

Pölkki Anna: Kakkuja salaisesta puutarhasta

Rainio Sari & Juha Rautaheimo: Vainajat eivät vaikene

Rane Irja: Naurava neitsyt

Rannela Terhi: Niin kuin muutkin herrat

Rauma Iida: Hävitys

Read Shelley: Minne virta kuljettaa

Rintala Paavo: Pojat 

Rytisalo Minna ja Kinnunen Tommi: Huokauksia luokasta 

Rämö Satu: Rósa ja Björk 

Salama Hannu: Lokakuun päiviä 

Salmi Heta: Sininen kaunotar

Salminen Sally: Katrina

Salovaara Aija: Ihan pieniä lintuja

Sarenbrant Sofie: Sielunkumppanit

Schulman Alex: Kiirehdi rakkain

Shafak Elif: Kadotettujen puiden saari 

Shamsie Kamila: Ystävistä parhaat 

Sikurdardottir Yrsa: Hiljaisuus

Sikurdardóttir Lilja: Jääkylmä aurinko

Sikurdardóttir Lilja: Verenpunainen meri

Silvera Adam: Lopussa molemmat kuolevat

Sirén Mirjami: Kaupunki ilman koteja

Skybäck Frida: Kirjahyllyn salaisuus 

Smith Alex T.: Ärjyli ja kauhean kammottava joulu

Stehn Malin: Kun vuosi vaihtuu

Sterling Michelle Min: Nollaleiri

Strout Elizabeth: Lucy meren rannalla

Swan Anni: Kesätarina Joulu-ukosta 

Tabermann Tommy: Passionata

Telkänranta Helena: Millaista on olla koira? 

Timonen Karoliina: Laina 

Toiset 24 yötä jouluun 

Tola Joonatan: Hullut ihanat linnut  

Torikka Mirkka: Rakas katastrofini 

Tsarfati Einat: Mikä sotku - Opas sotkuiselle ihmiselle

Tuokko Kaisu: Kosto

Turpeinen Iida: Elolliset 

Tuuri Antti: Lakeuden kutsu

Tyler Anne: Hengitysharjoituksia

Valkama Johanna: Tervahovi 

Vasantola Satu: Kun isä osti Merenkurkun

Vitikainen Vesa ja  Tuomas Myllylä: Kalevala 3000

Vuori Kristiina: Tulppaaneja kuninkaalle

Vuori-Kemilä Anne: Maahan piirretty raja 

Vähäaho Anu: En voi sua unhoittaa poies

Väisänen Tuula: Houkka - Helgi Hansintyttären elämä

Wahldén Christina: Miehiltä kielletty

Waltari Mika: Komisario Palmun erehdys 

 

keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Magdalena Hai: Sarvijumala


Pitkä ihmismäinen hahmo resuisessa viitassa ja sarvet päässä. Peurankallo kasvojen paikalla. Ontot silmäkuopat hehkuu auringonnousun punaa.

Magdalena Hain Sarvijumala voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian vuonna 2023. Huikea kirja ja varmasti nuorten lukijoiden makuun. Itselleni tässä oli liikaa kauhua, mutta voin kuvitella itseni ahmimassa kirjaa 13-15-vuotiaana. Silloin rakastin kauhukirjallisuutta. Tosin silloin piti olla kaikki valot päällä, ja sängyn alusta piti tutkia, kun aloin nukkumaan.

Iskän huoneessa on hiljaista. Joku piippari piippaa. Käyrät piirtyy koneiden ruuduille. Koneet on tuttuja mun omasta sairaala-arjesta, mutta mua kylmää nähdä iskä kiinni niissä, tajuttomana. Niin kuin se olisi osa konetta eikä kunnolla olemassa ilman.

Kirjan päähenkilö, 16-vuotias Lauri, oli ollut autokolarissa. Lauri oli jo päässyt sairaalasta, mutta isän tilasta ei ollut vielä varmuutta. Lauri pääsi tätinsä perheen luokse maaseudulle, kun omat vanhemmat eivät pystyneet huolehtimaan hänestä. Kävely oli vielä huonoa, ja Lauri joutui käyttämään keppejä.

Laurin serkku oli samaa ikäluokkaa, ja otti hänet mukaansa lähistön nuorten juttuihin. Oli korona-aika, mutta kotibileitä ja muita tapaamisia oli riittämiin, joihin mentiin mopoautolla. Myös ihastumisia oli puolin ja toisin. Vilja-Maaria tuli jopa öisin Laurin uniin ja Lauri Vilja-Maarian uniin.

Voiko aave tappaa toisen aaveen?

Magdaleena Hain Sarvijumala on nuorten kauhukirjallisuuden aatelia. Onnittelut kirjailijalle. Extrahieno kansikuva 💜


Magdalena Hai, Sarvijumala *****

Kansikuva Karin Niemi *****

Otava 2023

s. 162

Nuortenkirja

Kauhuromaani

Finlandia Junior 2023 


Magdalena Hai: Susikuningatar

Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo


lauantai 23. joulukuuta 2023

Elsa Beskow: Petterin ja Lotan joulu

 


Kun Petteri ja Lotta olivat ensimmäistä vuotta asumassa Täti Vihreän, Täti Ruskean ja Täti Sinipunaisen luona, he ihmettelivät kovasti erästä asiaa. Mitähän salaisuuksia tädeillä mahtoi olla mielessä juuri ennen joulua? Sillä eiväthän lapset mistään joululahjoista tienneet.

Lapsuuteni rakkaimpiin kirjoihin kuuluu ruotsalaisen Elsa Beskowin (1874-1953) lastenkirja Petterin ja Lotan Joulu. Kirjan kansikuvassa tädit, lapset ja Setä Sininen pyörivät kuusen ympärillä ja pieni musta koira Piki pyörii mukana ja kissa Esmeralda katselee touhua ihmeissään. Kirja on viisiosaisen sarjan 4. osa, ja alkaa lasten ensimmäisestä joulusta tätien luona. 

Mutta kun oltiin menossa joulupöytään, kuului ovelta kolkutusta, ja huoneeseen tulla tömisti joulupukki, jolla oli säkki olalla. 

 

 

Mitä sitten tapahtui, sen voit lukea tämän ihastuttavan kirjan sivuilta. Minä olisin juossut vauhdikkaasti piiloon hurjan näköistä joulupukkia, jolla oli sarvet päässä.

Kirjan tarinassa eletään joulusta jouluun. Vuoden aikana ehti tapahtua kaikenlaista. Petteri ja Lotta olivat mm. pienten kaksosten hoitajia, kun heidän äidillään oli jalka poikki. Reippaita lapsia. Toisena jouluna olikin yllätystä kyllikseen, kun jouluaattona ilmestyi kaksi joulupukkia.

Elsa Beskowin lastenkirja Petterin ja Lotan joulu ihastuttaa joka vuosi.

 

Elsa Beskow, Petterin ja Lotan joulu

Kuvitus Elsa Beskow

Suom. Eila Kivikkaho

Gummerus 1987

s. 32

Petters och Lottas Jul 1947

 

                       Hyvää Joulua! t. Mai

 


 

torstai 21. joulukuuta 2023

Sanna Hytti toim. ja Minna L. Immonen: Joulun lämpöä

 


Amelia istui jouluhuoneen sohvalla ja etsi enkelikelloa. Hän nosti joulukoristeen toisensa jälkeen esille laatikosta. Koristeita oli joka puolella. Hopeapallot välkkyivät ja pörhönauhat kimmelsivät sohvalla, tuoleilla ja lattialla. Yhtäkkiä laatikko oli tyhjä, eikä enkelikello ollut koristeitten joukossa. 

Mysi Lahtinen: Taikurien talon joulu, 1994

 

Sanna Hytin toimittama ja Minna L. Immosen ihastuttavasti kuvittamaa Joulun lämpöä teosta on kiva katsella ja lueskella joulun aikaan. Kirjassa on jouluisia runoja ja kertomuksia eri runoilijoilta ja kirjailijoilta kymmeniltä eri vuosikymmeniltä. Voi että olisin halunnut lukea enemmänkin yllä olevaa tekstiä Ameliasta. Voi olla, että etsin kirjan kirjastosta ja luen sen vaikka ensi jouluksi. Kirjalla on ihana nimi - Taikurien talon joulu.

 

Ja sitten on aina ennen joulua joka ainoassa nurkassa salaperäistä puuhaa, paperien ratinaa ja paketteja ja kaikkea mahdollista roskaa. Pikkuveljen pöydällä käryää punainen lakkatanko, sillä hän pitää erikoista huolta koristeellisesta ja traditsionaalisesta puolesta.

Mika Waltari: Joulu, samettikoira ja minä, 1928 

 

Yllä oleva teksti on katkelma Mika Waltarin joulukirjasta. Kuulostaa todella kivalta jouluhyörinältä. Luulenpa, että monessa perheessä puhutaan, että tänä jouluna ei tule sitten lahjoja, mutta kyllähän niitä salaperäisiä paketteja alkaa ilmestyä joka puolelle. Minulle on ihan turha puhua, ettei laiteta joululahjoja. Minusta tulee joulun alla joulumuori, joka on vain joulun lumoissa ja lahjat mielessä. Annan siis paljon lahjoja läheisille jouluna ja muulloinkin.

 

Lapset eivät malta syödä jouluateriaa. Juoksevat ikkunasta toiseen. Kynttilät ovat vaarassa. Luulevat näkevänsä joulupukin. Taivaalla näkyy punainen valopiste - se on varmasti Petteri Punakuono.

Ullamaija Hänninen ja Päivi Musakka: Kauhalla & vasaralla 2004 

 

Kyllähän se joulu on lasten juhla verraton. Voi mikä ihana joulun aika yleensä onkaan. Tätä joulua kuitenkin varjostaa sodat. Sodat ovat lähellä. Suomi on varautunut turvallisuuteen tiukentamalla itärajaa. Ilmassa on synkkyyttä, kun pitäisi olla iloa ja odotusta. Uutisissa näytetään teltoissa asuvia naisia ja lapsia, sotien sijaiskärsijöitä. Toivon maailmalle rauhaa ja sopua. Jos voisin heiluttaisin tähtipölyä, joka saisi jokaisen sydämen rauhoittumaan. Meillä on joulu 💝

 

                Rauhallista joulua kaikille! 🌟

 


                                              Minna L. Immosen kuva kirjassa Joulun lämpöä.


Sanna Hytti toim., Joulun lämpöä

Kuvitus Minna L. Immonen

Kirjapaja 2015

s. 48

 


tiistai 19. joulukuuta 2023

Charles Dickens: Saiturin joulu

 


Scrooge oli tavattoman saita mies, maineensa veroinen kitupiikki. Kitupiikki tosiaan! Synniksi saakka ahnas itarus, joka puristi, tiristi, kovisti, hamusi ja haali! Hän oli kova ja terävä kuin piikivi, josta ei millään ilveellä herunut anteliasta liekkiä. Hän oli salaileva ja eristäytynyt ja sulkeutunut kuin simpukka.

Englantilaisen Charles Dickensin (1812-1870) klassikko joulutarina Saiturin joulu vei 1800-luvun Lontooseen, jossa asusti vanha ja itsekäs Ebenezer Scrooge. Eräänä jouluyönä Scrooge sai vieraikseen menneen, nykyisen ja tulevan joulun henget. Mennessään kotiinsa hän sai vieraakseen entisen liikekumppaninsa Marleyn haamun, joka kertoi edessä olevien henkien vierailusta. Marley varoitti, että nyt olisi aika tehdä muutos omassa elämässä.

Scrooge ei osannut sanoa, sulivatko oliot usvaan vai peittyivätkö ne vain näkyvistä. Haamut ja aineeton valitus haipuivat yhtä kaikki pois ja yö palasi ennalleen. Ulkona näytti jälleen samalta kuin hänen kotiintulonsa aikoihin. 

Scrooge oli Marleyn vierailusta sitä mieltä, että se oli humpuukia. No seuraavana yönä, kun ensimmäinen henki tuli vierailulle, henki vei Scroogen menneisyyteen, alkaen koulusta, ja näytti miten entinen kihlattu vietti onnellista elämäänsä, Scrooge ei halunnut nähdä enää mitään. 

"Käy sisään!" jättiläinen huudahti sitten. "Käy sisään ja tule tutustumaan!"

Toinen henki näytti nykyisyyttä, ja sitä mistä Scrooge jäi paitsi eristyessään vain yksinäisyytensä, ja saituutensa vuoksi pitkiksi päiviksi töihinsä ja sitten kotiinsa. Eikä suonut mitään hyvää muille ihmisille.

Aave lähestyi Scroogea verkkaisena, vakavana ja äänettömänä. Kun se ehti hänen viereensä, hän polvistui, sillä henki tuntui silkalla liikehdinnällään kylvävän ilmaan synkkämielistä salaperäisyyttä.

Dickensin kirjat julkaistiin 1800-luvulla sarjoina aikakausilehdissä. Lisäksi Dickens kulki lukijamatkoilla lukemassa kirjojaan, mutta palkkio oli pieni. Hän oli opiskellut lakiopinoja, ja oli töissä lakitoimistossa jo 15-vuotiaana ja sen jälkeen siviilioikeudessa. Naimisiin hän meni 24-vuotiaana ja sai kymmenen lasta. Avioliitto päätyi eroon 22 vuoden päästä.

Dickensin tyyliin kuului kirjoittaa mieleenpainuvista henkilöhahmoista. 1800-luku oli julmaa aikakautta, varsinkin lapsille, ja niitä aikalaiskuvia Dickens toi esille tarinoissaan. Köyhyys, sairaudet, velkaantuminen, nälkä, siinä aihepiiriä, jotka nousivat esille myös Saiturin joulusta. Saiturille ei ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin muuttaa elämäntyyliään. Lopulta hän halusi tehdä sen.

Charles Dickensin Saiturin joulu on rakkauden sanoma joulumielestä ja lähimmäisten ajattelusta. Aika raaka kummituksineen ja henkineen, joten ei sovi pienille lapsille.

 

Charles Dickens, Saiturin joulu

suom. Antti Autio

kuvitus P.J.Lynch

Kirjalito 2007

s.159

A Christmas Carol, in Prose: Being A Ghost Story of Christmas 1843

Klassikko joulutarina

Ensimmäinen suomennos 1878

 

                                  HYVÄÄ JOULUA!

sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Claire Keegan: Nämä pienet asiat


 

Lokakuussa puut olivat keltaisia. Sitten kelloja siirrettiin tunnilla taaksepäin ja pitkän marraskuun tuulet alkoivat puhaltaa ja riipivät puut paljaiksi.

Irlantilaisen Claire Keeganin pieni teos on nimeltäänkin Nämä pienet asiat, mutta teos on kokoaan suurempi, ja sisältää koko Irlantia ravisuttaneen rikoksen ihmisyyttä vastaan. Kaiken pohjana on tietysti Irlannissa ollut aborttikielto, ja kirkon tekemät rikokset nuoria odottavia äitejä kohtaan sekä heidän saamiaan vauvoja kohtaan. Yllä oleva lause on kirjan ensimmäinen lause. Kirjassa mennään kohti joulun aikaa New Rossin kaupungissa. On vuosi 1985.

Furlong oli kotoisin ei mistään. Suorastaan tyhjän päältä, jotkut saattoivat sanoa. Hänen äitinsä oli tullut raskaaksi kuusitoistavuotiaana ollessaan piikana rouva Wilsonilla, protestanttisella leskellä, joka asui isossa talossa muutaman kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella.

Kirjan päähenkilö oli William Furlong. Ahkera yrittäjä, jolla oli yhtä ahkeria työntekijöitä. Ajat olivat ankeita, ja työttömyys korkea. Furlong oli kasvanut ilman isäänsä. Hänen äitinsä oli piikana koko ikänsä samassa talossa. Furlong sai kasvaa samassa talossa isättömänä, mutta aina hän toivoi joululahjaksi isää. Omien kokemustensa kasvattamana, hänestä oli kasvanut suvaitsevainen, empaattinen ja ymmärtäväinen ihminen. Hän ei pystynyt jättämään ihmistä kylmään ulkovarastoon paleltumaan, niin kuin jotkut niin sanotut hyvät ihmiset tekivät.

Ei unohdeta mitä ihmisyys tarkoittaa. Myös hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät virheitä. Ihmisyys on sitä, että tehdään virheitä ja niistä opitaan. Irlannin katolisen kirkon helmoissa tapettiin kymmenien vuosien aikana  tuhansia vauvoja, jopa kymmeniä tuhansia. Vauvojen tappaminen oli järjestelmällistä puuhaa ja siihen osallistui Irlannin valtio. Tämä surullinen kertomus on fiktiivinen osa tuota surullista tapahtumaketjua. Ihmiset ummistivat silmänsä pahuudelta ja väkivallalta, joka kohdistui nuoria tyttöjä ja naisia sekä heidän vauvojaan kohtaan. Järkyttävää, mutta totta.

Sama se mitä hän joutuisi kärsimään, se ei vastannut lähellekään sitä mitä tyttö oli joutunut kokemaan ja mitä tällä vielä olisi edessään.

Claire Keeganin teoksessa Nämä pienet asiat tunnelma tiheni päätöksiä kohti.

 

Claire Keegan, Nämä pienet asiat *****

suom. Kristiina Rikman

Keltainen Kirjasto 2023

s. 114

Small Things Like These 2021

 

perjantai 15. joulukuuta 2023

Kirjabloggareiden joulukalenteri Luukku 15

 


On valkoisia pisaroita

ilma tulvillaan.

Kimaltava lumimatto

peittää koko maan.

osa Piia Perkiön runosta Lumisade 1978


Joulun aikaan olisi ihanaa, jos olisi lunta. Lumi tuo joulumielen. Koska asumme Turussa, lumen tulo jouluisin voi olla epävarmaa, ja olenkin kokenut kurjia ja märkiä vesisadejouluja täällä asuessamme. Siksi nautin jokaisesta lumipäivästä, joita täällä onkaan. Olen syntynyt Pohjois-Suomessa, joten minua ei pakkaset palelluta ihan helposti. Koirien kanssa on ihana vaellella lumisessa maastossa. Muistan lapsuudesta, että eräänä jouluna sain lahjaksi sinisen potkurin ja mustan pehmokoiran, joka kyydissä potkuttelin pitkin teitä.

 

Tunturi tähyää järven jäätä,

pakkasen parta hilisee,

salaisessa hämärässä

tonttujen kellot kilisee.

osa Hannele Huovin runosta Aamulaulu ennen joulua 1985 


Sanna Hytin toimittamassa ja Minna L. Immosen kauniisti kuvittamassa joulukirjassa Lumi hiljaa leijailee on lumirunoja ja tarinoita eri vuosikymmeniltä, sanoja jouluisiin hetkiin. Kirjan kansikuvassa tyttöenkeli potkuttelee innokkaasti punaisella potkurillaan ja musta kissa istuu kyydissä. Onkohan kenelläkään enää potkuria?

 

Pehmeästi hiuteet katuun putoo,

joulu saapuu hiljaa kaupunkiin,

lukin lailla hämy mielen kutoo

seitin - utuisihin unelmiin.

Vanha katulyhty nukkuu nurkassaan,

iltatähdet syttyy palamaan.

Nyt soi joulukellot kauas yli kaiken maan.

osa Larin-Kyöstin runosta Joululaulu 1923


Kirjan sivuilta voi lukea vaikka Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen joulusta, Mysi Lahtisen lapsuuden joulusta ja muita kivoja jouluun liittyviä juttuja.

 

Räystäällä

pakkasen papiljotit,

kuurassa taivas ja maa.

 

Naapurin karvaisen

koiran jäljet

katoaa nurkan taa.

 

Lunta on maassa

ja lunta on puussa,

on kirkas talvisää.

Jukka Itkosen osa runosta Joulupäivä 2011 

 

                                                Minna L. Immosen kuvitus on ihana.
 


Toivotan ja toivon lumista joulukuuta ja joulua kaikille!

 

Sanna Hytti toim., Lumi hiljaa leijailee

Kuvitus Minna L. Immonen

Kirjapaja 2012

s. 47 


Kirjabloggaajien joulukalenteri 2023 avautui eilen Kirjaluotsi-blogissa  ja huomenna se avautuu Kulttuuri kukoistaa-blogissa. Ihana olla mukana tässä jouluisessa kalenterissa, jonka joka päivä avaa eri blogi.


 Kuvan on tehnyt Niina Yöpöydän kirjat - blogista. Kiitokset Niinalle 💖


 

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Maikki Harjanne: Mintun Joulukirja

 


Rakas Joulupukki!

Toivottavasti sinä olet terve. Minulla ei ole nuhaa eikä yskää. Me asumme vielä samassa talossa. Osaat varmasti tulla tänne. Joululahjaksi toivon luistimia ja kirjan. Ville on ollut ahkera ja toivoo kitaraa. 

Terveisin Minttu ja Ville

 

Maikki Harjanteen (1944-2023) ihanat lastenkirjat, joiden päähenkilönä oli pieni tyttö nimeltään  Minttu, ovat tulleet jo klassikkoikäisiksi, sillä ensimmäinen Minttu-kirja, Minä olen Minttu, ilmestyi jo vuonna 1978. Minttu on siis seikkaillut lastenkirjoissa lasten ja aikuisten ilona jo yli 40 vuotta.

 


 

Mintun Joulukirja ilmestyi vuonna 1989. Sitä sopii hyvin lueskella ennen joulua. Mintun perheeseen kuuluvat tietysti äiti ja isä. Sitten perheeseen kuuluvat isoveli Ville ja pikkuveli Santtu sekä koira nimeltään Pilkku. Kirjan sivuilla lapset leipovat piparkakkuja isän kanssa. Muutenkin lapset ahkeroivat kovasti, jotta aika kuluu nopeammin. Äiti saa loikoilla rauhassa, kun lapset ovat niin ahkeria. Äidistä se oli paras lahja.

 


 

Kivaa joulua Mintun perheelle ja kaikille muillekin!

 

Maikki Harjanne, Mintun Joulukirja

Kuvitus Maikki Harjanne

Otava 1989

s. 32

Lasten kuvakirja

maanantai 11. joulukuuta 2023

Toiset 24 yötä jouluun

 


Mutta jouluhan on unelmien aikaa! Doris ajatteli väsyneenä.- Se oli hänen tämänkertaisen elokuvansa mainoslause. Elokuva toisi jouluksi 1947 kansalaisten mieleen sotakorvausten  ja jälleenrakennuksen sijaan uskon omiin unelmiin. Sitä he kuulemma nyt kaipasivat.

Viime vuonna luin jännittävän kalenterikirjan nimeltään 24 yötä jouluun, jossa oli 24 eri dekkaristin jouluun liittyviä rikosnovelleja. Idea oli niin hyvä, että tietysti halusin lukea myös tänä vuonna ilmestyneen Toiset 24 yötä jouluun. Jännitystä ilmassa. 24 novellia on sopiva määrä rikoksia näin joulun alla. Tosin kyllä sitten pitää lukea lempeämpääkin kirjallisuutta vastapainoksi. 

Kirjan aloittaa Laura Anderssonin vuoteen 1947 sopiva novelli nimeltään Unelmien aika. Ai että minä tykkään historiasta ja tämän novellin ajankuva sopi mitä mainioimmin tähän joulukalenteriin. Novellissa tehtiin uutta jouluista elokuvaa, jossa yksi näyttelijöistä oli nuori Doris Ursula Laine. Töihin mennessä hän tapasi työkaverinsa erään kuolleen näyttelijän ympäriltä. 

Ravintola oli toivonut, että tämäniltaiset esitykset olisivat joululauluja, mutta kovin lähelle joulua ei päästy. Sitä paitsi juhlapyhiin oli vielä 24 yötä.

Matti Remeksen novellissa Pelkkää toiveunta, ei tullut onneksi ruumiita, mutta huijarit olivat liikkeellä ja huijasivat toinen toisiaan sen kuin kerkesivät. Antiikkia ja humpuukkia.

Vedän henkeä. Nojatuolissa istuu joulupukki. Tai ei se mikään oikea joulupukki ole, mutta joku joulupukiksi pukeutunut kumminkin. Puku näyttää laadukkaalta. Se on täydellinen punainen ja puvun reunoja koristaa pehmeän valkoinen karva. Kasvot ovat pyöreät ja nenän päällä on pienet silmälasit. Valkoinen, pitkä parta näyttää yllättävän aidolta.

Helena Immosen novellissa Petterin jäljillä poliisi Markus Oskari Kettunen oli joululomalla Rovaniemellä, kun sai itse joulupukilta tehtävän etsiä eräs tärkeä jouluhahmo, joka oli siepattu. Hyvin sekoitettu fantasiaa ja rikoskirjallisuutta keskenään. Tykkäsin.

Candy oli tehnyt tulet, jotta kota varmasti olisi lämmin, arvioinut oikein sen, milloin he saapuisivat paikalle. Hän lisäsi nopeasti puita, että lämpötila pysyisi vielä hetken yllä. Toppatakkeihin pukeutunut viisikko ihasteli taivasta, joka kiitos luojan oli kirkas ja kuulas kuin immen otsa. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan.

Kymmenes novelli oli Silja-Elisa Laitosen kirjoittama, ja nimelään Candy Candyn kosto. Viisihenkinen porukka oli voittanut Lapin lumoissa joululoman ja Candy Candy aikoi huolehtia siitä, että jokaiselle heille jäisi lomasta muistoja mieleen, ennemmin pahoja kuin hyviä. Ei kannattaisi uskoa arpaonnea.

Ruumis makasi selällään työhuoneen lattialla korkeaselkäisen nojatuolin ja sammuneen takan välissä. Eilis-iltana oli vietetty jouluaattoa, ja lordi Melrose oli pukeutunut sen mukaisesti.

11. novelli oli Terhi Tarkiaisen kirjoittama kartanonmysteeri nimeltään Ajatus on tärkein. Lordi Melrose oli löytynyt kuolleena ja sittenpä pitikin päätellä, että mitä ihmettä oli oikein joulun rauhassa tapahtunut, ja miten se kuolema oli loppujen lopuksi tullut. Pitihän sitä komisario Wentworthin pähkäillä, että kuka paikalla olijoista pidätetään, kun paikalla oli kuitenkin aika tavalla porukkaa. Hauska ja nokkela historiallinen joulunovelli.

Taksi oli haettu, tai siis varastettu, huoltovarikolta aamulla. Sitä ei kaivattaisi ennen iltaa. Kaikki eteni suunnitellusti, siis että tuiki tavallinen taksi odotti jouluisena torstai-iltapäivänä asiakasta kadulla.

Heikki Valkaman novellissa Vanhan liiton konna oli japanilaisia varkaita, joiden jouluryöstö meni mönkään. Siihen liittyi mm. kissa ja pieni tyttö. Mitenkäs heille kävi ryöstön yhteydessä, siitä kannattaa lukea tästä loppujen lopuksi joulumieltä tuovasta novellista. Kannattaisi lopettaa jo ryöstelyt, jos sillä rikospolulla on koko ikänsä ollut ja vankilassakin viettänyt aikaansa.

Joulu tulee rikosnovellit helkkyen!

 

Toiset 24 yötä jouluun

Tammi 2023

s. 361 + kirjoittajat

Tarinat:

1. Laura Andersson: Unelmien aika

2. Matti Remes: Pelkkää toiveunta

3. Satu Rämö: Torsoksi jäänyt rakkaus

4. Helena Immonen: Petterin jäljillä

5. Anne Ilves: Naapurin pukki 

6. JP Koskinen: Itämaan tietäjät

7. Vera Vala: Taas kaikki kauniit muistot

8. Eeva Louko: Joulunpunainen tupa

9. Anniina Tarasova: Huijarin kallo

10. Silja-Elisa Laitonen: Candy Candyn kosto

11. Terhi Tarkiainen: Ajatus on tärkein

12. Saija Kuusela: Muistin varassa

13. Marko Kilpi: Arkihuolesi kaikki heitä

14. Heikki Valkama: Vanhan liiton konna

15. Anu Patrakka: Aattoilta anoppilassa

16. Arttu Tominen: Ad astra

17. Virpi Hämeen-Anttila Viimeinen keikka

18. Tuire Malmstedt: Valkoinen ihmemaa

19. Miina Supinen: Verta, hikeä ja keksinmuruja

20. Tiina Raevaara: Häikäisy

21. Leena Lehtolainen: Yhden naisen tonttuarmeija

22. Markku Ropponen: Peetlehemin perinteinen joulumaraton

23. Tapani Bagge: Musta aatto

24. Seppo Jokinen: Jouluaaton lunnaat


24 yötä jouluun


 

 

lauantai 9. joulukuuta 2023

Alex T. Smith: Ärjyli ja kauhean kammottava Joulu

 


Eräänä talviaamuna Ärjyli seisoi talonsa ovella ja rapsutti kainaloaan - HETKINEN.

Tiedätkö sinä Ärjylin?

Joulun erikoisin, hauskin, kivoin ja koskettavin  lastenkirja on ehdottomasti brittiläisen Alex T. Smithin Ärjyli ja kauhean kammottava Joulu, jonka pääosassa on tietysti Ärjyli - kukapas muu. Kansikuvassa pilkistelee myös pirtsakka pieni kani korvat pystyssä. Tuo kani sai elämänsä ensimmäistä kertaa oikean nimen itselleen ja hänestä tuli... Enpäs kerrokaan enempää, että voit lukea sen tästä ihanan pelottavan kutkuttavasta ja vähän jännittävästäkin kirjasta, sillä Ärjyli on suuri ja vihainen ja vähän kamalakin omalla tyylillään.

Ärjyli piti tasan kolmesta asiasta. Ensinnäkin ruusukaaleista. Vihreistä ja löyhkäävistä, vetisiksi keitetyistä ruusukaaleista. Ärjyli söi ruusukaaleja joka päivä, joka aterialla, aamuin, illoin ja lounaaksi. Ja juuri nyt hän aikoi syödä aamupalaksi ison höyryävän kulhollisen ruusukaalia. 

Ärjyli oli aika hurja tapaus, kun hän vihastui. Tuona päivänä hän vihastui sangen suunnattomasti, kun hän huomasi, että komero, missä hän säilytti ruusukaalinsa, oli typötyhjä. Oli pakko lähteä kauppaan nälkäisenä. Mutta oliko kaupassa ruusukaalia? 

Kauppareissun jälkeen Ärjyli oli entistä vihaisempi ja nälkäisempi. Mitäs silloin tapahtuu, kun sinä olet nälkäinen, etkä voi syödä pitkään aikaan mitään? Ärjylin sappi kiehahti ja kotikylässä tapahtui kaikenlaista ikävää, kunnes Ärjyli suuntasi askeleensa kohti Korvatunturia. Mitäs sitten tapahtuikaan?

Ärjyli tapasi matkallaan ainakin valtavan lauman kaneja, Nallemuorin, Aunen ja hänen lampaansa, Helmin, Lumilintuja ja Korvatunturin asukkaita. Sanoinko Korvatunturin? Kukas siellä oikein asuukaan?

Alex T. Smithin lastenkirja Ärjyli ja kauhean kammottava Joulu on kertomus joulusta, mikä melkein epäonnistui, melkein, se oli niin vähällä. Suosittelen kaikille hurjan isoista ja ärjyvistä Ärjyleistä tykkääville lukijoille.

 

Alex T. Smith, Ärjyli ja kauhean kammottava Joulu *****

Kuvitus Alex T. Smith *****

Suom. Maria Lyytinen *****

Otava 2023

s. 172

The Grumpus and His Dasdardly, Dreadful Christmas Plan 2022

Lastenkirja


 


                                            Kiitos Alex T. Smith näistä hauskoista kuvista 💖

torstai 7. joulukuuta 2023

Joululahjakirjoja 2023

 


Joulukuu on pitkällä, ja on aika miettiä joululahjojen hankintaa, ettei se jää viime tippaan. Kirjat ovat hyviä joululahjoja, ainakin minun mielestäni. Joulupäivinä on ihana rentoutua peiton alle lämpimään ja nauttia tarinoiden maailmasta. Ilmassa on silloin ripaus taikaa.

 


 

Iida Turpeisen Elolliset on upea kertomus mystisestä merilehmästä, joka on kuollut sukupuuttoon. Osassa tarinoissa stellerinmerilehmä eli vielä mukana. Kaikille historiaa ja luontoa rakastaville ihmisille sopiva kirjalahja.

 


 

Vesa Haapalan Alexis kertoi hienon tarinan Alexis Stenvallista ts. Aleksis Kivestä, joka oli suomen kielisten kirjailijoiden edelläkävijä, ja jonka teokset tunnetaan tänäkin päivänä. Historiasta pitäville lukijoille vahva lahjasuositus.

 

 

Niko Kettusen hauska kirja Örisevä konnakala sisältää lyhyitä ja humoristisen ytimekkäitä kertomuksia luonnon kummajaisista. Uskon, että lukijoiden kiinnostus on taattu. Suositus siis koko perheen lahjakirjaksi.




Maja Lunden ilmastokvartetin neljäs kirja Unelma puusta sijoittui kauas tulevaisuuteen. Kirjan mukaan tarvitaan ymmärrystä siitä, että omat teot nykyisessä elämässä vaikuttavat tulevaisuuden ihmisten, eläinten ja luonnon elämään. Kaikille luonnon ystäville upea lahjakirja.




Huisin hauska koko perheen koirakirja Parhaat ystävät valloittaa kaikki perheenjäsenet ikään ja kokoon katsomatta. Tämän kirjan parissa viihdytään varmasti monet monituiset lukukerrat. Joululahjakirja koko perheelle.



 

Hannu Paloniemen teos koskettaa lapsuus- ja nuoruuskuvauksillaan. Kirjan väliin hyvinkin vallaton teksti nauratti minua. Oli kuin olisin mennyt kotiin pohjoiseen kirjaa lukiessa, sillä murre kuulosti niin tutulta. Hieno esikoisteos sopii lahjaksi lukijoille, jotka haluavat muistella omaa nuoruuttaan.




Kaikille kukkien kasvattajille ja puutarhaelämästä nauttiville/haaveileville romantikoille suosittelen joululahjaksi tämän Valerie Perrinin Vettä kukille teoksen. Ai että minä tykkäsin tästä kirjasta.



 

Uskon, että nuoret lukijat viihtyvät Adam Silveran teoksen Lopussa molemmat kuolevat seurassa. Kirjassa on nuorten mieleistä mystiikkaa, ja se kertoo sympaattisesti nuorten elämästä. Vahva suositus nuorison lahjakirjaksi.




Tässäpä olisi Heli Pekkarisen matkakirja Kylässä Italiassa lahjaksi jokaiselle, joka suunnittelee matkaa Italiaan. Hyvin yksityiskohtainen ja mutkaton kirja. Matkailu avartaa ja hyvä matkakirja tekee matkasta vielä nautinnollisemman.  Kiva lahjakirja myös nojatuolimatkailun ystäville.

 


 

Lahjakirjalistan viimeisin, mutta ei suinkaan vähäisin, vaan kerrassaan erinomaisin lahjasuositus on Anna Pölkin Kakkuja salaisesta puutarhasta. Vesi herahtaa kielelle jo kirjan kuvia katsoessa. 

 

💝 Lukuiloa ja tunnelmallisia lukuhetkiä kirjojen parissa Jouluna 2023 💝

keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Heidi Mäkinen: Kuura ja karkaileva isomummo

 


Tänään Kuura kävelee yksin koulusta mummin luo. Sen hän osaa, sillä se on vain kävelemistä, ja kaikki osaavat kävellä paitsi vauvat.

Heidi Mäkisen Kuura ja karkaileva isomummo kertoo tarinan ekaluokkalaisesta tytöstä, jonka nimi on Kuura, ja eriskummallisesta tapahtumasta, johon hän joutui isomummonsa seurassa. Isomummo oli mummin äiti. Kirjan alussa Kuura meni mumminsa luokse suoraan koulusta.

Isomummo löytyy lähihaupan hyllyjen välistä. Mummi tuntee naisen, joka istuu kaupan kassalla. Kassanainen soitti mummille.

Isomummin muisti oli huonontunut, mutta hän asui vielä kotona. Onneksi tutut soittivat mummille, jos näkivät isomummon jossakin harhailemassa. Hän saattoi käydä vaikka kauppaostoksilla vanhasta muistista. Niinpä jääkaapissa oli useampi purkki maitoa, kun isomummi ei muistanut, että hän oli ostanut jo maitoa. Sitäpaitsi mummi oli tilannut hänelle kauppakuljetuksen, joten ostokset tulivat suoraan kotiin. 

Taksikuski avaa oven ja isomummo istuu etupenkille. Kuuralle kuski avaa takaoven, Kuura asettuu istumaan ja kiinnittää turvavyön. Rollaattori heitetään takakonttiin.

Ja siitä se seikkailu alkoi. Kirjan parissa on varmasti kivaa lapsilukijoiden kanssa. Kirjan parissa voidaan keskustella mm. karkaamisesta, isovanhemmuudesta, muistisairaudesta ja sairaalasta sekä palvelutalosta. Myös tupakoimisen vaaroista voidaan puhua. Aika monipuolinen lastenkirja. Kuvat ovat kivoja, ja värikkäinä ne olisivat vielä paljon hauskempia. Kuura on ekaluokkalainen, joten kirja sopii hyvin 5-8-vuotiaille lapsille. Sen ikäisille sopivat värikuvat paremmin. Kun kirja olisi isokokoinen ja teksti suurempaa, silloin lukemaan opettelevat pystyisivät itse harjoittelemaan kirjan lukemista.

Heidi Mäkisen lastenkirja Kuura ja karkaileva isomummo on hellyttävä tarina isovanhemmuudesta.

 

Heidi Mäkinen, Kuura ja karkaileva isomummo

Kuvitus Marja Siira

Karisto 2023

s. 80

Lastenkirja

Isovanhemmuus

                                      Marja Siiran kuvitus