Nimeni on Sarah
Tyttö sulki oven veljen pienten, kalpeiden kasvojen edestä ja väänsi avainta lukossa. Sitten hän sujautti avaimen taskuunsa.
"Tulen päästämään sinut sieltä. Lupaan sen."
Olen sanattoman ihastunut tähän Tatiana de Rosnayn Nimeni on Sarah
teokseen (julkaistu myös nimellä Avain 2008). Tätä olen odottanut ja kaivannut,
sydäntäkoskettavaa tarinaa, joka koskettaa kaikkia tunteitani ja jossa
on hieman romantiikkaakin mukana, ihan pikkiriikkisen. Minun on vaikea
aloittaa kirjan sisällön kertomista, sillä siinä on niin paljon
kerrottavaa. Lukekaa tämä ja kertokaa mitä piditte. Lupaan, että tämä kirja koskettaa. En
tiedä missä vaiheessa kyyneleet aloittivat polkunsa poskillani, mutta
kirjan tarina puhdisti kaikki tunnelukkoni auki. Nimeni on Sarah on huikea tarina pariisilaisesta juutalaistytöstä. Kirjasta on tehty elokuva.
Pariisissa asuva Tatiana de Rosnay on kirjoittanut Viimeinen kesä (suom. 2011 alkuteos A
Secret Kept 2009) teoksessaan perhesalaisuuksista. Kirjan päähenkilö pariisilainen
Antoine Rey on yli nelikymppinen arkkitehti, eronnut ja kolmen lapsen isä. Hän
vie siskonsa viettämään neljäkymmenvuotissyntymäpäivää saareen, jossa he ovat
viettäneet lapsuudessaan lomaviikkoja vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa.
Kirjasta tuli hieman erilainen loma kuin oli ajateltu, sillä matkaan liittyi kolari. Antoine jäi paikkakunnalle odottamaan siskonsa paranemista ja tutustui naiseen ja romantiikkaa ilmestyi kuvioihin.
Tämä David Foenkinoksen (2012) vastustamaton ja hauska Vaimoni eroottinen potentiaali alkaa aika vakavalla
aiheella, sillä kirjan kertoja on päättänyt tehdä itsemurhan metrossa, mutta
aikomus epäonnistuu ja hän joutuu joksikin aikaa hoitoon. Hector on tavaroiden
hamstraaja ja keräilijä, töissä veljensä firmassa, sunnuntaina syödään
vanhempien luona, kaverin miespuolinen asuinkumppani kopeloi Hectorin
jalkoväliä ym. Hänen elämäänsä tulee yllättävä käänne, kun Hector kohtaa naisen
ja menee tämän kanssa naimisiin. Sitä ennen on naisen veljen kunnioitus saavutettava
ja se tapahtuu erikoisella tavalla.
Hectorilla on siis kaikenlaisia erikoisia pikkujuttuja
elämässään, mutta elämää suuremmaksi kohokohdaksi hän kokee vaimonsa
eroottisuuden aivan tavallisessa kotityössä. Vaimo onnistuu kiusoittelemaan
Hectoria kyseisellä kiinnostuksen kohteella ja kirjassa tapahtuu aika erikoisia
kommelluksia eroottisuuden saralla.
Tätä kirjaa odotin ja odotus kannatti. Sain vaeltaa
kirjailijan mukana Meksikon rajalta Kanadan rajalle ulottuvaa vaellusreittiä
sadan päivän ajan. Vaellusreitti on nimeltään PCT eli The Pacific Crest Trail.
Kirjailija on nimeltään Cheryl Strayed ja hänen uskomattoman vaelluskirjansa nimi
on Villi vaellus (2013). Kirjaa odotin, koska kirjailijan kulkema
vaellusreitti
oli todella pitkä, 1770 km, josta tuli päivää kohden 17,7 km vaellusta
vuoristoisessa
maastossa, ylös ja alas vuorenrinteitä, lumen ja jään keskellä sekä
paahtavassa
helteessä. Luin jokaisen kirjan sivun ihaillen ja henkeä pidätellen.
Ihailin
nuoren naisen sisukkuutta ja pelottomuutta yksin erämaassa, jossa hän
kohtasi
karhuja, kalkkarokäärmeitä ja toisinaan pelottavia ihmisiä. Sen lisäksi
hän ei aina tiennyt oliko oikealla reitillä, koska hän ei osannut
käyttää kompassia. Pisin vaellus, jonka olen tehnyt on 80km, joten voin vain kuvitella matkan rasitukset. Kirjasta on tehty elokuva.
Tämä kirja kuuluu kesälukemistoon. Elämääni kuuluu muutama klassikkokirja, joita luen aina
uudestaan ja uudestaan. Erich Segalin Love
Story (1971) on sieltä rakkaimmasta päästä. Kirjan rakkaustarina on niin traaginen
ja kirja on niin taitavasti kirjoitettu, pidän jopa kirjan keskusteluista. Kirjan päähenkilö oli Oliver IV Barrett, syntyään
monimiljonääriperheestä. Hän rakastui leipurin tyttäreen Jenniferiin, joka
valmistui maisteriksi yliopistosta musiikki pääaineenaan. Kirja on tunteita herättävä ja siinä kerrotaan heti
ensimmäisessä lauseessa kirjan juoni. Teksti on aika räväkkää ja rakastunut
nuoripari puhuttelee toisiaan ronskilla kielellä, jopa humoristisesti. Silti
kirjan sisällöstä nousee pinnalle traagisuus ja se minkä kirjailija kertoi jo
ensimmäisessä lauseessa. Tämä kirja on syvien tunteiden kirja. Kirjasta on tehty elokuva ja sen tunnussävel on uskomattoman kaunis.
Piin perhe lähti vuonna 1977 japanilaisella rahtilaivalla
kohti Kanadaa, Pii oli 16-vuotias. Neljän päivän päästä laiva upposi ja Pii
huomasi olevansa yksin pelastusveneessä seuranaan hyeena, seepra, rotta ja
Bengalin tiikeri. Siitä alkoi Piin seikkailu Tyynellä valtamerellä, joka kesti
227 päivää. Pii rantautui lopulta Meksikon rannikolle. Hän oli pitänyt sekä
itsensä, että tiikerin hengissä koko matkan ajan, jota kutsuisin aikamoiseksi
selviytymistarinaksi.
Kirjan kohokohta on selkeästi kamppailu elämästä ja
kuolemasta Tyynellä valtamerellä. Miksi tiikeri ei syönyt poikaa suihinsa
kannattaa lukea kirjasta tai katsoa elokuvasta. Pii katseli kuolemaa
silmästä silmään 227 päivän ajan ja pelkäsi koko ajan. Kirjailija on kuvannut eri
tunnetilat todella taitavasti, aivan kuin lukija itse olisi veneessä
taistelemassa henkiinjäämisestä. Kirjan selviytymistarina on mielikuvitusrikas
ja suorastaan villi. Yann Martelin Piin elämä (2003) on upea. Kirjasta on tehty elokuva.
Tove Janssonin Kesäkirja (1973) on mukavaa luettavaa vaikka lapsille tai isovanhemmille, sillä tarinat ovat
mukavan lyhyitä. Kirjan lämpimät teemat ovat tietysti kesä, kesäloma, meri,
vanhus ja lapsi. Jansson tuo hienosti esille isoäidin ajatuksia siitä, että
hänestä pitää huolehtia ja vanhuus tuo kaikenlaisia harminaiheita esim.
liikkuminen vaikeutuu. Lapsenlapsi ja isoäiti leikkivät sekä välillä kiukuttelevat
toisilleen ja pitävät välillä mykkäkoulua, mutta lämpö ja läheisyys ovat aitoja
tunteita heidän välillään, joka nousee esille hellyttävästi kirjan sivuilta.
Ihana lukukirja.
Marjatta Kurenniemen (1918-2004) Onneli ja Anneli
kuuluivat lapsuuteni ensimmäisiin kirjoihin, joita luin, kirjoja on
kuusi. Ja sarjan kirjoja olen lukenut kymmenille lapsille ja aina ne
kiinnostavat kuuntelijoita. Kirja herättää ihania muistoja alkuperäisen
kuvituksen avulla, jonka teki graafikko Maija Karma (1914-1999). Onnelin ja Annelin talon (1966)
tyttöjen maailmaan on helppo samaistua, sillä tytöt ovat 7v. vanhoja ja
edessä on ensimmäinen kesäloma koulusta. Kumpikin tyttö tuntee itsensä
ulkopuoliseksi, sillä kummankaan vanhemmat eivät huomaa tyttöjen
olemassaoloa. Onnelin perheessä on niin paljon lapsia, että kukaan ei
huomaa, jos yksi puuttuu paikalta ja Annelin vanhemmat olivat eronneet
ja isä luuli, että Anneli oli äidin luona ja äiti luuli, että Anneli oli
isän luona. Onneksi kirjan sadunomaiseen maailmaan kuului, että
tytöistä piti huolen rouva Ruusupuu, joka myi tytöille sopivan talon,
jossa he viettivät koko kesäloman. Kirjasta on tehty elokuva.
Katja Kallion Säkenöivät hetket (2013) on historiallinen kirja. Kirjan päähenkilö Elly oli vuonna 1914 äitinsä kanssa
lomailemassa Hangon kylpylässä ja vietti siellä aikaansa ystävänsä Pepin
kanssa, joka oli venäläinen aristokraatti. Päivät olivat huolettomia,
aurinkoisia ja tunnelma oli leppoisa, kunnes saksalaiset hyökkäsivät
kaupunkiin. Sodan syttymispäivänä Ellyn äiti joutui sairaalaan ja kuoli siellä
kolmen päivän sisällä. Theo, johon Elly oli jo tutustunut aiemmin, vei Ellyn
kotiinsa ja heidän perheensä auttoi orpoa tyttöä selviytymään sodan aikana.
Elly ja Theo menivät naimisiin ja saivat neljä lasta, sodasta selvittiin, mutta
elämä oli taistelua nälkäkuolemaa vastaan. Kirja on erinomainen kuvaus hyvän muuttumisesta pahaksi sodan muuttaessa iloiset kesäpäivät taisteluksi elämän puolesta.
Rentouttavaa kesää kaikille lukijoille!
Mai
Piin elämä on kyllä loistava kirja ja sopii hyvin kesään :) Villi vaellus kuulostaa myös todella mielenkiintoiselta!
VastaaPoistaKiitos Kirjavaras :)
PoistaPiin elämä on hurja kertomus ja sopii hyvin kesään. Villi vaellus on todella huikea luontokirja ja luonnossa kulkijan kirja. Suosittelen myös elokuvaa.
Olipa tässä monta kiinnostavaa vinkkiä. Viimeinen kesä ja Vaimoni erootinen potentiaali menevät lukulistalle. Ehkäpä myös Love story pitäisi viimein lukea... kirja on mukavan lyhyt, sopisi hyvin syksyllä luettavaksi. :) Ihania kesäkuvia sinulla tässä jutussa :)
VastaaPoistaKiitos Marika :)
PoistaTykkäät varmasti vaimoni eroottisesta potentiaalista. Lue ihmeessä Love Story.
No nyt alkoi kiinnostaa tuo Tatiana de Rosnay. En ole häneltä mitään lukenut, mutta syntyi halu lukea. Villi vaellus alkoi myös kiinnostaa tällaista eräjormaa elu tutustunpa tarkemmin. Mielenkiintoisia vinkkejä kauniiden kesäisten kuvien kera!
VastaaPoistaKiitos Elegia :)
PoistaOlen lukenut de Rosnaylta nämä kaksi kirjaa, mutta lisääkin olisi suomennettuna.
Villi vaellus on hurja ja elokuva on kyllä katsomisen arvoinen :)
Listallasi oli monta minulle tuntemattomampaa kirjaa. Laitetaan korvan taakse muhimaan. Nyt luen Kallion Säkenöiviä hetkiä ja alkukankeuden jälkeen olen päässyt hyvin tarinaan sisään ja uskon, että tulen pitämään kirjasta kokonaisuudessaan. Villi vaellus on hyvä lukukokemus muutaman vuoden takaa, myös elokuva oli hyvä.
VastaaPoistaKiitos Sonja :)
PoistaMinullakin on korvan takana monta mielenkiintoista kirjaa, jotka haluaisin lukea.
Kallion säkenöivät hetket oli mielestäni hieno historiallinen kirja. Villi vaellus oli sellainen lukukokemus, että olisin halunnut heti pakata rinkan ja lähteä vaellukselle. Elokuva kulki hienosti kirjan seikkailun mukana. Rohkea nainen, kirjahan oli omaelämäkerrallinen teos.
Kiitos, hyviä lukuvinkkejä! Suuri osa on tuttuja, nro 1, 2 ja 4 eivät. Katja Kallion kirjat ovat hurmaavia, etenkin juuri tuo kertomasi. Ja nimeni on Sarah kuulostaa hienolta, laitan lukulistalle!
VastaaPoistaKiitos Arja :)
PoistaNimeni on Sarah oli heti mielessäni tälle listalle, vaikka häneltä ajattelin laittaa ensin tuon Viimeisen kesän. Hyviä valintoja lukulistalle molemmat. Tatiana de Rosnaylta löytyy suomennos nimeltään Mokka, jonka haluaisin lukea.
Säkenöivät hetket on mielestäni Kallion paras kirja.
Piin elämä ja Onnellinen ja Annelin talo ovat huippuja. Molemmat ovat suuria suosikkejani ja kestävät useammankin lukukerran.
VastaaPoistaTatiana de Rosnayn kirjoista juuri Avainta ja Viimeistä kesää on suositeltu. Pitäisi joskus lukea. Olen lukenut häneltä Mokan ja se oli mielestäni aika huono. Toivon enemmän noilta muilta ja uskonkin, että ne ovat hyviä.
Suosittelen, että luet Nimeni on Sarah teoksen ensin, koska se on minun lempparini. En ymmärrä miksi ei ole enempää suomennettu hänen kirjojaan.
PoistaHaluan lukea Mokan, sillä eri lukijat kokevat kirjat eri tavalla. :)