torstai 23. toukokuuta 2019

Alan Bradley: Kuolon kultaiset kiehkurat


Alan Bradleyn Kuolon kultaiset kiehkurat on Flavia de Luce-sarjan kymmenes osa. Ja tämä sangen suosittu dekkarisarja tulee jatkumaan varmaan eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, sen verran juonikkaasti Flavia tutkii murhia nuoresta iästä huolimatta. Kenties sarjasta tulee yhtä pitkäikäinen kuin Neiti Marplesta, sillä Flavia on vielä nuori, kymmenen kirjan aikana hän on vanhentunut vain vuoden verran ja selvittänyt kymmenen murhaa. Tällä kertaa tutkitaan muun muassa myrkytyskuolemaa. Nuoresta 12-vuoden iästä huolimatta, Flavia tekee tuosta noin vain itseoppineena laboratoriokokeita omassa Tar-enolta perityssä laboratoriossa. Suit sait sukkelaan selvisi mihin myrkkyyn kyseinen kuollut henkilö olikaan kuollut. Tämän jälkeen tulikin tarpeelliseksi selvittää kuka murhan oli tehnyt ja miksi? Mutta Flavia on nero ja näppärä tyttö ja selvittää tällaiset tehtävät nopsasti ja tarjoilee valmiit ratkaisut sitten poliiseille sievässä pienessä paketissa.

Työpöydän takana näkyi liikettä, ja tovin kuluttua tummien arkistokaappien keskeltä ilmestyi pienikokoinen mies. Hänellä oli yllään ahdas musta puku ja asuun kuuluva korkea ja kellastuneen valkoinen selluloidikaulus. Hän räpytteli silmiään hopeisten nenälasiensa takaa niin kuin olisimme aaveita. Mietin, oliko hän joutunut tappeluun vai oliko hänen musta silmänsä pelkkä koriste, ikään kuin ammatillinen ornamentti.

Yksi sarjan parhaimmista puolista on kirjoista nouseva musta huumori, joka saa välistä hymyn huulille, vaikka kyseessä olisi erittäin vakava asia.  Kirjojen tunnelma on aina viihteellinen, vaikka Flavia olisi tekemässä mitä tahansa tutkintaan liittyvää. Tässäkin kirjassa Flavia tekee useamman kuin yhden murron ja varastaa surutta ihmisten tavaroita. Flavian Undine –serkku asuu samassa kartanossa, ja liikkuu samanlaisissa hämäräpuuhissa kuin Flavia. Olen alkanut ihmetellä, että miksi tytöt eivät ole koulussa? Flavia kävi yhdessä sisäoppilaitoksessa Kanadassa pyörähtämässä muutaman kuukauden ajan, mutta tuli sieltä kipin kapin takaisin. Äiti on kuollut, isä on kuollut. Felicity-täti on huoltaja, mutta ei häntä näkynyt tässä kirjassa. Taloudenhoitaja ja autonkuljettaja ovat ainoat aikuiset, jotka jotenkuten huolehtivat tytöistä. Kartanossa asuu vielä tällä hetkellä keskimmäinen siskoista, vanhin lähti jo maailmalle.

Vaihdoin juhlavaatteeni liikemiesmäisempään asuun eli hameeseen ja paitapuseroon ja viimeistelin ne karmeilla kävelykengillä, jotka muistuttivat masentavalla tavallaan vankeusajastani Neiti Bodycoten tyttökoulussa, ja sitten laskin hitaasti sataankahdeksaankymmeneen ja lähdin hitaasti alakertaan.

Flavia on siis jo perustanut firman ja sen lisäksi hän omistaa kartanon. Kaikenlaista kimuranttia on mahdollista tapahtua vuoden aikana Bishop´s Lacyn kylässä Englannin maaseudulla, kun kirjoittajana on lahjakas Alan Bradley, ja päähenkilönä nuori tyttönen - salapoliisinero Flavia de Luce.

Alan Bradley, Kuolon kultaiset kiehkurat ***
Suom. Maija Heikinheimo
Bazar 2019
s. 363
Dekkari
The Golden Dresses of the Dead 2019

2 kommenttia:

  1. Tämä on minullakin lukulistalla. Tykkäsin sarjan edellisestä osasta tosi paljon, se vei sarjaa hyvään suuntaan parin vaisumman osan jälkeen. Flavian seikkailut ovat kyllä erinomaista kesälukemista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden dekkareiden huumori on niin viihdyttävää, että kirjat sopivat parhaiten kesälomalukemistoon. Sadesäällä kun on aikaa lukea ja nauttia rennosta tarinasta. Ehkä pientä notkahdusta jälleen tasossa, mutta uskon tämänkin kirjan vetovoimaan. Lukijoita riittää.

      Poista