Jääkukat peittävät lasin, ne ovat rumia, tekevät pilaa kesäniitystä, kuoleman kukkaset. Kuura levittäytyy kuin rikkaruoho ikkunanpuitteista hirsien saumoja pitkin seinälle. Pahin on ovi, sen raoista lumi työntyy sisään ja kehystää oviaukon kuin kalma, joka aikoo asettua torppaan asumaan.
Aki Ollikaisen esikoiskirjan nimi on Nälkävuosi. Kirjassa kerrotaan lokakuun 1867 ja huhtikuun 1868 välisestä ajasta Suomen suuriruhtinaskunnassa, katovuosien jälkeen, kun ihmiset kuolivat nälkään ja tauteihin. Taudit iskivät helposti nälän uuvuttamiin ihmisiin. Suomessa kuoli noin 150 000 ihmistä vuosina 1865-1868. Vuosi 1868 oli pahin. Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen ihmiset kulkivat Etelä-Suomeen, osa Venäjälle. Nälän heikentämät ihmiset kulkivat jonoissa teitä pitkin ja osa kuoli matkalla. Ollikaisen kirja kertoo raadollisella tavalla pienen perheen kohtalosta katotalvena. Kirjaan on otettu mukaan varakkaampia ihmisiä, jotta lukija voi verrata hyvinvoivien ihmisten ja kuolemaisillaan olevan kansan kohtaloita toisiinsa.
Kuuluu hiljainen sihahdus, kun päreen palava pää saavuttaa veden kiulussa. Vaimea valo jaksaa piirtää Juhanin varjon seinähirsiin, kun hän kohottautuu makuusijaltaan, nostaa Marjan mekkoa, laskee kätensä tämän polvelle ja työntää jalat erilleen.
Pienen torppariperheen isä Juhani jäi kuolinvuoteelleen, kun äiti-Marja päätti lähteä lastensa kanssa Pietariin. Toinen lapsista oli vielä kannettava lapsi. Pakkastalvessa eteneminen ilman rahaa oli vaikeaa, mutta isännät armahtivat häntä hänen lastensa vuoksi. Taloissa, joissa he yöpyivät, annettiin matkalaisille vesivelliä ja pelättiin heidän tuovan tauteja tullessaan.
Työtä ihmisille pitää järjestää. Jos heidän laariinsa aletaan viljaa vastikkeetta kaatamaan, sille ei pohjaa näy. Meidän päällimmäinen velvollisuutemme on työn järjestäminen niille, joilla ei ole tointa.
Ylläoleva lainaus on Nälkävuosi teoksen senaattorin apulaiskamreerin suusta. Tämä voisi olla tämän päivän hallituksen puhetta yhtä hyvin, mutta en sen kummemmin halua sohaista muurahaiskekoa politiikkaan sekoilemalla. Nälkävuosien aikana hallitus antoi kauppiaille tehtäväksi hankkia viljaa jaettavaksi ihmisille, mutta sitähän ne eivät tehneet.
- Mitään viljaa ei ehditty hankkia. Ja yhtä hyvin sinä voisit kehottaa pappia antamaan ihokkaansa lähimmäiselleen kuin pyytää kauppiasta ruokkimaan köyhiä, Teo sanoo.
Ylläoleva kirjan lainaus käy jälleen toteen, kun kauppiaat laittavat lukkoja roska-astioihin nykypäivänä, jotta ihmiset eivät voi hakea ylijäänyttä ruokaa roskista. En voi ymmärtää sitä miksi vanhenevaa ruokaa ei voi jakaa tarvitseville, vaan se ruoka pitää viedä kaatopaikoille. Onhan tietysti suuret määrät hienoja kauppiaita olemassa, jotka antavat järjestöille ruokaa, sillä Suomessa on tarve jakaa ruokaa ja se lisääntyy koko ajan, sillä työttömyys kasvaa ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Köyhien osuus lisääntyy tänä päivänä, sillä nyt ei leikata pieniä määriä tuesta pois, vaan nyt armoton karsintakone leikkaa suurella teholla.
- Niin. Olenko minä sitten ollut susien vai lampaiden ympäröimä, en tiedä. Todellisia vaihtoehtoja sille taloudenpidolle ei ollut. Ei kukaan pystynyt ennustamaan tällaista tuhoa. Jos nyt olisin samassa tilanteessa kuin vuosi sitten, en tekisi mitään toisin, senaattori sanoo.
Aki Ollikaisen Nälkävuosi, englanniksi White Hunger, on valittu ensimmäisenä suomalaisena kirjana Man Booker International Prize - ehdokkaaksi tänä vuonna. Ehdokkaita on 13 ja niistä valitaan 14.5.16 kuusi ehdokasta, josta valitaan voittaja. Nälkävuosi oli julkaisuvuonna Finlandiapalkintoehdokas. Blogistania valitsi kirjan vuoden parhaimmaksi suomalaiseksi kirjaksi 2012. Nälkävuodesta on myös valmisteilla elokuva.
Suosittelen tätä historiallista teosta kaikille lukijoille, kirja on klassikko.
Aki Ollikainen, Nälkävuosi ****
Siltala 2012 viides painos
s. 140
Ollikainen Aki: Musta satu
Osallistun kirjalla Marikan Seitsämännen taiteen tarinat-lukuhaasteeseen.
Kirjasta on postattu ahkerasti täällä bloggerissa mm. Sara, Elina, Booksy, Jonna, Laura, Katja, Omppu, Kaisa Reetta ja Katri.
Tämä on minusta yksi kauneimpia kirjoja. Myös kirjan ulkoasu on kaunis. Olen hyvin iloinen siitä, että se on ehdolla noin hienoon palkintoon.
VastaaPoistaNälkävuosi oli muuten myös Helsingin Sanomien paras esikoiskirja -palkinnon saaja silloin ilmestymisvuonnaan.
Ihailin tätä kirjaa niin, että hankin sen paitsi itselleni, niin myös kaikille meidän kolmelle pojalle joululahjaksi.
Nälkävuosi itse asiassa sysäsi minut bloggaamaan. Se oli ensimmäinen kirja, josta kirjoitin.
Aika hyvän sysäyksen sait bloggaamiselle. Tätä kirjaa ei voi unohtaa, kun sen lukee.
PoistaOlen todella iloinen tämän kirjan palkintoehdokkuudesta, hieno kirja ja aihe on sellainen, että meidän kenekään ei pitäisi sitä unohtaa.
Aivan huikea juttu, että Nälkävuosi on ehdolla Man Booker -palkinnon saajaksi. Minulle Nälkävuosi on ollut yksi parhaista viime vuosien kotimaisista kirjoista, kieleltään niin kaunis ja sisällöltään koskettavan raadollinen.
VastaaPoistaKyllä tämä on hienoimpia suomalaisia kirjoja mitä olen lukenut ja oikealle kirjalle meni ehdokkuus :)
PoistaNälkävuosi on niin huippu ja ihan mahtavaa, että se on Man Booker Internationalin pitkälistalla! Toivottavasti pääsee lyhytlistallekin ja...
VastaaPoistaTätä pitää odottaa nyt kaksi kuukautta, että tiedämme voittajan. Olisi huikeaa, jos Nälkävuosi voittaisi :)
PoistaTämä on pitkään ollut lukulistallani, mutta en ole saanut kirjaa käsiini. Ilmeisesti täytynee lukea sen englanniksi, kun se kerran on käännetty. Saanee muuten varmaan huomiota laajasti, koska on eräs palkintoehdokkaista, mikä on tietenkin hyvä asia.
VastaaPoistaLue vain englanniksi, kun se on nyt käännetty. Aihe on niin raadollinen historiallinen tapahtuma, joka kesti monta vuotta.
PoistaHuippua, että on ehdokaslistalla :)
Tämä on vaikuttava teos. Ja samalla hyvin rankka, mutta ehkä juuri siksi niin hieno teos. Sopisi varmaan myös nuorille, jotka ei tykkää lukea. Ei ole paksu ja auttaisi historian hahmottamisessa.
VastaaPoistaJenni, olet oikeassa, tämä olisi varmaan hyvä lukukirjaehdokas varsinkin yläasteella ja lukiossa. Historia tulisi esiteltyä ihan eri tavalla, proosateoksena.
PoistaHyvin sanottu, että kirja on klassikko. Vaikka Ollikaisen romaani on suhteellisen tuore, uskon että se tulee kestämään aikaa ja sitä tullaan lukemaan kuin klassikkoa ikään. Yksi parhaimmista kotimaisista romaaneista vuosiin. Vaikuttava ja puhutteleva.
VastaaPoistaKirja on todellinen klassikko. Rakenne oli hieno ja tarina kestää aikaa. Tässä oli sitä voimaa ja rajuutta, aggressiotakin, mutta myös tappiontunnetta ja alistumista, luovuttamista.
PoistaTämä kyllä pitäisi lukea.
VastaaPoistaSuosittelen Jokke tämän lukemista. Todella ansiokas kirja.
PoistaHaluan lukea tämän blogiini. Luin tämän sen ilmestymisen aikoihin. Huikeaa tuo ehdokkuus. Ulkoasu on hieno. Olen sanaton.
VastaaPoistaMinä mmenin myös sanattomaksi, kun kuulin ehdokkuudesta uutisissa. Minun piti heti etsiä kaikki tiedot netistä ja sitten halusin postata sen tänne.
PoistaUlkoasu on karuton, mutta kaunis, siinä on kerrottu kirjan sanoma hyvin.
Minulle jäi tästä päällimmäiseksi seksuaalisuuskuvaukset, jotka olivat tavallaan yllättäviä suhteessa muuhun kerrontaympäristöön. Toivon, että Ollikainen yltää myös Kansainvälisen Man Bookerin lyhytlistalle.
VastaaPoistaMinä pidin Ollikaisen tavasta kertoa seksuaalisuudesta, siitä tuli kirjaan kontrastia. Elokuvaa ajatellen hyviä kohtauksia.
PoistaToivotaan kovasti onnea kirjalle, siinä on sitä jotain huikeaa.
Kyllä, tässä kirjassa on klassikkoainesta! On hienoa, että juuri tämä kirja ylsi Man Bookerin ehdokaslistalle!
VastaaPoistaEikös se ollut jo aika saada suomalainen kirja tälle listalle ja huippuhyvä kirja on nyt ehdolla. Kirja on erilainen kirja historiansa ansiosta, Suomi kuului Venäjään ja toisaalta katovuosien vuoksi hallituksen olisi pitänyt noteerata katovuosien seuraukset. Minusta tuo lainaus, missä senaattori kehuu, että ei olisi tehnyt mitään toisin, kuvaa poliitikkojen toimia. Köyhä joutaa kuolemaan pois. Kirjassa on myös raadollisia kuvauksia siitä mitä köyhät joutuivat kokemaan ja tekemään, että saivat edes hiukan ruokaa, mutta eihän silläkään enää ole merkitystä, jos ruokaa ei saa joka päivä. Tämä on nälkäkirja.
Poista