Tässä
haasteessa kerrotaan mitä halutaan lukea. Vastauksista näkee, että tykkään
rönsyillä ja kertoa laveasti kaikesta. Tämä haaste kertoo siis jotakin myös minusta
ja kirjallisuusmaustani. Se on luova ja rönsyilevä ja riippuu omista
fiiliksistä.
Klassikko,
jonka aiot lukea.
Luen
nobelistien kirjoittamia kirjoja. Viimeksi luin Paul Heysen Kaksi vankia.
Kirjailija sai Nobelin vuonna 1910. Muutama nobelistien kirja odottaa lukemista
kirjahyllyssäni. Aika harva nainen on saanut Nobelin, vain 14. Toivottavasti heillä
on jatkossa parempi mahdollisuus saada tämä arvostettu kirjallisuuspalkinto.
Toni Morrison on yksi suosikkikirjailijoistani. Hän oli nainen ja ensimmäinen musta
henkilö, joka sai Nobelin vuonna 1993. Nobeleja on jaettu 116 vuodesta 1901
lähtien, joista ainakin kaksi on kieltäytynyt vastaanottamasta sitä.
Kirja,
jonka arvot koet itsellesi läheisinä
Minulle
ovat tärkeitä kirjat, joissa nostetaan esille yhteiskunnallisia epäkohtia tai
ihmisten kokemaa huonoa kohtelua. Tänä vuonna olen lukenut toiseen
maailmansotaan liittyviä kirjoja. Noissa kirjoissa nostetaan esille sodan
kauheuksia ja ihmisten kokemuksia noista julmuuksista. Nuo kirjat kertovat sen,
miten kammottavia sodat ovat. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta toisen
maailmansodan loppumisesta. Nostan tähän esille Tommi Kinnusen upeasti
kirjoitetun ja tärkeän kirja Ei kertonut katuvansa. Kirja kuvaa naisia, jotka syyllistettiin
siitä, että rakastivat saksalaisia sodan aikana. Kirja kuvaa sodan
loppukuvioita ja rauhan alkamista.
Sopivan
pituinen kirja
Olen
selvästi rehevämpien kirjojen ystävä. Rakastan Harry Pottereita ja varsinkin
Victor Hugon teosta Kurjat (970 sivua). Näissä kirjoissa on runsaasti sivuja ja
rönsyjä ja draamaa. Jos on hyvä tarina meneillään, niin minua harmittaa, jos kirja loppuu
johonkin 300 sivuun. Olen huomannut, että luen aika usein 500-600-sivuisia
kirjoja. Fantasiakirjoissa ja tapahtumarikkaissa draamakirjoissa ei haittaa
pitemmätkään sivumäärät. Osaan myös luovuttaa, jos tarina ei miellytä eikä
tunnu minulle sopivalta juuri sillä hetkellä. Usein tiedän sen jo ensimmäisillä
sivuilla.
Kirja
sellaisesta genrestä, jota tykkäät lukea
Luen
usein kirjoja lapsiin kohdistuvasta huonosta kohtelusta. Näitä kirjoja riittää
elämänkerroissa, historiassa, psykologiassa, jännityskirjoissa, fantasiassa,
scifissä, lasten ja nuortenkirjoissa. Koen empatiaa näitä lapsia kohtaan ja
tietysti aina toivon, että kaikki käy hyvin. Tykkään paljon Thorey Haydenin
omaelämäkerrallisista kirjoista, joissa hän kertoo työstään lasten parissa.
Tänä vuonna olen lukenut teoksen Satutettu lapsi.
Suosittu
kirja, josta olet kiinnostunut
Edelliseen
kohtaan viitaten, luin Delia Owenin esikoisteoksen Suon villi
laulu, joka on ollut hyvin suosittu myös blogistaniassa. Päätin lopulta ostaa kirjan itselleni, vaikka olen yrittänyt olla kirjojenostolakossa,
sillä luen oman kirjahyllyn lukemattomia kirjoja. Kirja oli ihana. Jo ensi
sivujen jälkeen minulle tuli hätä, että kirjan ihanuus loppuu pian. Vuoden paras
käännöskirja, jossa oli sivuja 414.
Kirja,
jonka aiot lukea loppuun asti (vaikka se olisi kertaallen jäänyt kesken)
Apua,
mikähän kirja se olisi? Aika monta kirjaa on jäänyt kesken, ja toivottavasti
ymmärtäisin, että uusintaluku ei yleensä auta siihen, että tykkäisin kirjasta.
Kirja,
jonka toivoisit jo lukeneesi
Tykkään
todella paljon Sarah J. Maasin Valtakunta-fantasiakirjasarjasta. Olen lukenut
Okaruusujen valtakunnan ja Usvatuulen valtakunnan. Kolmatta kirjaa ei vielä ole
suomennettu. Pitkä aika edessä kirjaa odottaessa. Jospa ensi vuonna, PLEASE!!!
Kirja,
joka on ollut lukulistallasi/hyllyssäsi vuosia, ja jonka aiot pian lukea
Tähän
vastaan, että se kirja olisi Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Kirja on siirtynyt
lukupinosta toiseen sujuvasti joka vuosi. Aina sen aion lukea, ainakin aloittaa
ja katsoa tykkäänkö siitä. Kirjassa on 586 sivua.
Toivottavasti
nappaat kiinni tästä hauskasta haasteesta!
Suon villi laulu kiinnostaa. Sillä on kaunis nimi myös alkukielellä Where the Crawdads Sing.
VastaaPoistaSuon villi laulu lumosi minut luonto-, lintu- ja eläinkuvauksilla. Kirja on myös yhteiskunnallinen teos, sillä siitä nousi 60-70-lukujen rasismi ja kiusaaminen sekä naisiin ja lapsiin kohdistuva ikävä väkivalta esille.
PoistaTämä on kyllä mukava haaste. Vastauksiasi oli kiinnostavaa lukea. Se Ei kertonut katuvansa vaikuttaa hyvältä, ja aionkin lukea sen kunhan ehdin. Tuo on totta, että jos kirja on jäänyt kesken, ei uusintaluku sitä yleensä paranna. Paitsi jos on tykännyt kirjasta, mutta se on jostain muusta syystä jäänyt kesken. Minulla on lukusuunnitelmissa pari sellaista ihanaa kirjaa, jotka ovat joskus jääneet kesken vain paksuutensa takia. Niissä on onneksi kuitenkin vain noin 500 sivua. En ikinä selviäisi tuollaisista Kurjien paksuisista järkäleistä! Ehkä 600 sivua on minulla maksimi, ja sellaisiakin luen hyvin harvoin.
VastaaPoistaKiitos kommentista :)
PoistaTätä haastetta oli tosi kiva tehdä. Suosittele Kinnusen kirjaa. Jo kirjan miljöö eli Pohjois-Suomi, vieläpä sodassa tuhoutunut, tekee kirjan lukemisesta uskomattoman, paikoin jopa hurjan.
Onneksi kirjoja löytyy jokaisen lukumakuun.
Hurjan hieno idea kirjabloggarin postaukseksi, ja myös kirjaihmiselle luettavaksi. Hauska ajatella erilaisia kirjoja... Victor Hugon Kurjat on minuakin pitänyt otteessaan 🖤 Tuo on hyvä näkökohta että kannattaa lopettaa jos kirja ei miellytä. 🌿
VastaaPoistaKiitos Rita kommentista :)
PoistaOlen lukenut Kurjat kaksi kertaa ja aion ottaa kirjan mukaan autiolle saarelle, jos saa ottaa vain yhden kirjan.
Sinun pohdiskelujasi oli mukava lukea. Minäkin luen mielelläni paksuja kirjoja. Esimerkiksi Kurjat olen lukenut kaksi kertaa. Yhteiskunnallisia epäkohtia käsittelevät kirjat ovat suosikkejani. Dekkareissakin epäkohtia nostetaan usein esiin.
VastaaPoistaKiitos Margit :)
PoistaOllaan siis samiksia, nobelit ja yhteiskunnalliset kirjat kiinnostavat meitä kumpaakin. Samoin dekkarit. Varsinkin Gamilla Greben uusin dekkari Varjokuvat sisälsi erittäin paljon yhteiskunnallisia teemoja naispoliisien työstä historian varjossa.
Edelleen Suomessakin on naisten vaikeampi edetä joissakin työpaikoissa. Lisäksi on paljon aloja joissa suurin enemmistö on joko naisia tai miehiä.
Rönsyily sopii näihin haasteisiin mainiosti! Minullekin kirjallisuuden yhteiskunnallisuus ja epäkohtien esiin tuominen on tärkeää. Kurjat on edelleen kesken, mutta huikea kirja se on. Tekisi mieli aloittaa heti uudestaan alusta.
VastaaPoistaSuosittelen Kurjat teosta kaikille, vaikka sitten pätkissä luettuna. Se on yhteiskunnallinen teos, jos mikä.
PoistaRönsyillään ;)