Hienoin kesä sodan jälkeen!
Sitä lehdet olivat toitottaneet jo monta viikkoa, kun aurinkoiset kesäpäivät olivat seuranneet toisiaan eikä helleaallolle ollut näkynyt loppua.
Etelä-Afrikassa syntyneen Rennie Airthin esikoisrikosromaanissa Pimeyden virta elettiin aurinkoista elokuuta ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1921. Tapahtumapaikkana oli maalaiskartano Highfieldissä Englannissa. Paikalle oli kutsuttu Scotland Yard, sillä kyseessä oli oikeaa teurastusta muistuttava joukkomurha. Rikosta alkoi ratkaista sodassa mielensä vaurioittanut komisario John Madden alaistensa kanssa.
Kirja alkaa siis pysäyttävästi, johon koukutuin välittömästi. Tarinan rakenne on niin koukuttava, että olen lukenut sen ainakin kolme kertaa. Muistin aiemmilta lukukerroilta tietysti murhaajan, joka tuli esille aika pian. Kirja keskittyi rikollisen kiinniottoon, ja rikollisellahan oli vaikka kuinka paljon aikaa tehdä kaikenlaisia ikäviä juttuja. Kirjassa ratkaistaan rikoksia, mutta siinä seurattiin myös koko tarinan ajan heräävää rakkaustarinaa.
”Minulla ei ole harmainta aavistusta mistä tässä oikeastaan on kysymys”, hän myönsi. ”Mutta yksi on varma – meidän on mietittävä kaikki uudestaan. Alusta alkaen.”
Kirjan rikkaus on historiallisissa ajankuvauksissa. Sota-aika oli kirjassa vahvasti läsnä. Tarinassa muisteltiin sotaa eri tavoin. Jopa rikollisen jäljille päästiin kirjattujen sotarikosten perusteella. Tuloksia tuli tietysti hitaasti, sillä 20-luvulla ei ollut tietokoneita, vaan kaikki piti ihmissilmin tutkia eri raporteista ja kansioista. Poliiseilla ei ollut myöskään käytettävissä autoja, toisinaan niitä saatiin kuitenkin lainaan avuliailta omistajilta.
Pimeyden virta sai ranskalaisen Le Grand Prix de Littérature Policiére-palkinnon ja oli loppusuoralla, kun jaettiin Britannian ja Yhdysvaltain merkittäviä rikoskirjallisuuspalkintoja. Kirjailija oli suunnitellut trilogiaa, mutta Pimeyden virran jälkeen sarjassa on ilmestynyt ainakin neljä kirjaa, joita ei ole suomennettu, mikä harmittaa ainakin minua. Pimeyden virta hipoo mielestäni lähes täydellistä rikosromaania, jossa psykologinen pohjavire ja kiinnostavat henkilökuvaukset sekoittuivat pakonomaiseksi muodostuvan rikoskierteen taustavoimiksi. Scotland Yard teki kaikkensa, mutta oliko se riittävää?
Rennie Airth, Pimeyden virta *****
suom. Jaakko Kankaanpää
Blue Moon 2002
s. 413
River of Darkness 1999
Rikosromaani
Tämä meni lukulistalle.
VastaaPoistaMua kans monesti harmittaa, ku jonku sarjan suomennos jää kesken.
Minustakin on sääli, kun sarja jää kesken. Tämä olisi jo historiallisten kuvaustensa ja ajankohtansa vuoksi erittäin hyvä dekkarisarja.
Poista