Suomen ilmasto tai luonto ei muutu 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan aikana täysin toiseksi. Muutoksia on paljon, mutta pääpiirteissään vuodenajat ja sääilmiöt ovat tuttuja ja ainakin jossain määrin entisen kaltaisia. Säätiloissa ja niiden vaihtelussa on tunnistettavia piirteitä, vaikka ääripäät ovat korostuneet ja monessa kohdassa mittakaava suurentunut. Ilmasto on muuttunut. Muutos näkyy selvästi luonnossa.
Kerttu Kotakorven tietoteos Suomen luonto 2100 pureutuu siihen, minkälainen ilmasto ja luonto tuon ajan ihmisillä on edessään. Kotakorpi ei ole kirjoittanut fiktiota, vaan hänen ajatuksensa perustuvat kansainvälisen ilmastopaneelin hyväksymiin tutkimuksiin, joiden perusteella on tehty Suomen olojen vaikutusarviot. Kyseisiä vaikutusarvioita ovat tehneet Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Lisätietoa kirjoittaja on hankkinut tieteellisistä artikkeleista, kirjoista ja verkkosivustoilta.
Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole kokonaisuudessaan katastrofaalisia, vaikka sään aiheuttamat häiriöt meilläkin lisääntyvät. Näkyviä ja tuntuvia muutoksia on koko vuoden kierrossa, mutta eniten muuttuvat talvet.
Vaikka Kotakorven mukaan ilmastonmuutokset eivät ole suinkaan katastrofaalisia, niin yhteen laskettuna kaikkien muiden muutosten kanssa se on katastrofaalinen, ja ihmisten tulisi herätä heti ilmaston lämpenemiseen, eikä siirtää ilmaston vaatimia muutostekoja tulevaisuuteen.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siihen, että vuoteen 2100 mennessä eläimiä kuolee yhä enenevissä määrin sukupuuttoon, samoin lintuja ja hyönteisiä, perhosia ja muita lentäviä ötököitä. Vesistöjen lämpenemisen myötä niissä asuvat kalat, ravut, korallit ja eläimet sekä kasvit kärsivät ja kuolevat. Toisaalta Suomeen on muuttanut tulevaisuudessa eläimiä ja lintuja sekä tuhohyönteisiä kuumemmista maista, joissa niille on jo liian kuuma elää.
Tulipalojen ja myrskyjen sekä tulvien määrä on lisääntynyt vuoteen 2100 mennessä Suomessa. Nämä yhdessä ja erikseen kuluttavat luonnon pintamateriaalia ja ravinteita pois sekä muuttavat luontoa ja vanhaa tuttua maisemaa. Tulipalot, tulvat ja myrskyt kuluttavat tulevaisuudessa myös infrastruktuuria ihan eri tavalla kuin tänä päivänä.
Vuonna 2100 Etelä-Suomen ilmasto on muuttanut Etelä-Lappiin. Se tarkoittaa sitä, että pahimmillaan Etelä-Lapin talvet muistuttavat nykyisiä Turun seudun talvia ilman lumipeitettä tai lumi vain käväisee maassa vähän aikaa. Joka talvi ei edes tule lunta. Tilalle tulee monta kuukautta kestävä vesisade, joka jäätyy öisin.
Suuri katastrofi kohtaa elämää maapallolla sellaisena kuin sen tunnemme. Emme voi tarkalleen tietää, mitä eri ekosysteemeille tapahtuu, mutta sen tiedämme, että ne ovat vaarassa ja tulevat väistämättä muuttumaan.
Ihmiset voivat ajatella hyvin lyhytnäköisesti, että eivät elä vuonna 2100, joten sen vuoksi ei tarvitsekaan tehdä mitään luonnon hyväksi. Nyt on kuitenkin vielä aikaa toimia luonnon hyväksi, ettei luonto muutu vielä pahemmaksi kuin mitä se on tämän tärkeän ja puhuttelevan tietokirjan tekstissä. Me olemme viettäneet viimeiset kesät kuumissa tunnelmissa. Jokainen kesä on ollut kuumempi ja kuivempi. Tämä on alkusoittoa tulevaisuuden luonnolle, joka voi olla jopa paljon pahempi.
Kerttu Kotakorpi kirjoitti tietokirjan Suomen luonto 2100 - Tutkimusretki tulevaisuuteen, joka herättelee, puhuttelee ja on koskettava näköala tulevaisuuden Suomeen.
Mitä sinä olet valmis tekemään nykyisen ja tulevaisuuden ilmaston ja luonnon puolesta?
Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto 2100 - Tutkimusretki tulevaisuuteen *****
Bazar 2021
s. 250
Tietokirja
Todellakin tärkeä teos! Itse olen ajatellut ryhtyä syömään kasvispainotteisesti.
VastaaPoistaMinustakin tämä on tärkeä teos. Olen syönyt kasvispainotteisesti koko ikäni, tosin tykkään myös kalasta, joka on tehokalastuksen vuoksi vähentynyt uhkaavasti jo nyt.
PoistaTykkään myös itse kasvattaa kasviksia, salaattia hedelmiä ja marjoja. Meillä on myös pörriäisille kedon kukkasia pihalla, samoin hyönteishotelleja. Yritän vältellä kirjojen ostamista, joten lainaan kirjat kirjastosta. Jätteet kierrätetään. Mökillä on myös komposti.
Tämä vaikuttaa aika optimistiselta kirjalta, minusta jo nyt ilmaston lämpeneminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Kotakorpi on valinnut suhteellisen pienet vaikutusarvot. Talvet ovat jo nyt lauhoja Etelä-Lapissa. Mutta kaiken kaikkiaan kirjasta nousee ylös herättäviä faktoja eläinten, lintujen, hyönteisten, kasvien jne sukupuuttoon kuolemista ja tuhoeläinten ja tuhohyönteisten lisääntymistä.
PoistaAsiallisen oloinen teos, joka realistisesti katsoo tulevaan.
VastaaPoistaTuo lyhytnäköinen ajattelumalli on vieras ja huono. Kyllähän visio siitä, minkälaisen maailman jätämme tuleville sukupolville, lapsille ja lapsenlapsillemme on erittäin tärkeä elämässämme ja aiheuttaa huolta.
Välillä tuntuu, että yksilönä vaikuttamisen keinot ovat vähäiset: lajittele, kierrätä, vältää hukkaa, kuluta kestävästi, sunnittele ajosi järkevästi jne. , mutta se on jotain, jonka minä itse voin ja haluan tehdä.
Uskon, että tämä teos laittaa itsekunkin ajattelemaan tärkeää kysymystäsi ja toivottavasti myös toimimaan:)
Todella realistinen teos, joka herättelee, mutta ei pelottele.
PoistaItsekin ajattelen tulevia sukupolvia, joille jää loppuunkaluttu ja parissa sadassa vuodessa ihmisten tuhoama maapallo myrskyineen, tulipaloineen, tulvineen, tuhoisine sotineen.
Mutta minulla on myös usko tulevista sukupolvista, että heistä kasvaa viisaampia luonnon ja ilmaston ymmärtäjiä. He ovat nähneet jo suuria tuhoja ja he yrittävät välttää lisätuhoja.
Minusta pahimpia ovat tulipalot ja kuumuus ja kuivuus. Näin maapallon kartan, mihin oli merkitty meneillään olevat metsäpalot maapallolla. Se oli järkyttävää, sillä joka maassa oli meneillään useampi tulipalo, myös Suomessa. Pienemmistä metsäpaloista ei juurikaan uutisoida. Useimmat niistä on ihmisten typeryyksissään sytyttämiä.
Tämä on varmasti säväyttävä hätähuuto luonnon ja planeetan puolesta. Ilmastonmuutos on näkynyt kaameilla tavoilla ymäri maailmaa viime aikoina - tulvat, myrskyt, kuivuus ja metsäpalot etc. Itse yritän ostaa mahdollisimman vähän uutta ja syön hyvin vähän lihaa.
VastaaPoista