TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

 

Emme ole saaneet kuulla minkäänlaisista väärinkäytöksistä, mutta se orpokoti, jonne menette... se on erikoinen, mr Baker. Se orpokoti ei ole mikään perinteinen paikka, ja siellä asuvat kuusi lasta eroavat kaikista muista aiemmin tapaamistanne orpolapsista, jotkut vielä enemmän kuin muut. He ovat ongelmatapauksia.

Yhdysvaltalaisen TJ Klunen fantasiaromaani Talo taivaansinisellä merellä kiehtoi mieltäni heti, kun kuulin sen ilmestymisestä suomen kielelle käännettynä. Sadut ja fantasiat ovat aina olleet lempikirjojani. Kirjan päähenkilö oli sosiaalityöntekijä Linus Baker Maagisen Nuorison Huolenpito-Osastolta. Eräänä päivänä hän sai kutsun mennä Äärimmäisen Korkean Johtoportaan puhutteluun. Linus sai johtoportaalta tehtäväkseen käydä taivaansinisen meren saarella sijaitsevalla orpokodilla. Tehtävä oli huippusalainen tarkastuskäynti, josta piti raportoida joka viikko. Tehtävä kestäisi kuukauden ajan.

"Kaikki eivät ole yhtä edistysmielisiä kuin te, mr Baker", nainen sanoi, ja silloin Linus tiesi, että häntä pidettiin pilkkana. "Marsyasin asukkaat eivät pidä meidän kaltaisistamme."

Tämä tuli yllätyksenä Linukselle. "Henkiolennoista?"

Nainen nauroi uudestaan, mutta nyt ääni oli katkeruuden läpitunkema. "Mistään maagisista olennoista, mr Baker."

Linus tiesi, että saarella häntä odottaisi kuusi erikoista lasta, joista hänen pitäisi kirjoittaa viikottainen raportti johtoportaalle. Lisäksi hänen pitäisi raportoida orpokodin johtajasta. Linus kuitenkin yllättyi, kun häntä vastassa junalla oli Ms Chapelwhite, josta johtoporras ei ollut puhunut mitään. Ms Chapelwhite oli suojelushenki ja saarenhenki, joka kertoi Linukselle, että saaren lähistöllä sijaitsevan kylän ihmiset eivät pitäneet saaren asukkaista.

"Me emme pidä vakoojista tässä paikassa", Talia lausui pahaenteisesti. "Viimeisimmästä vakoojasta, joka yritti soluttautua taloomme, ei kuultu enää koskaan." Hän kumartui lähemmäksi ja siristi uhkaavasti silmiään. "Sillä me paistoimme ja söimme hänet päivälliseksi." 

Linus tutustui saaren asukkaisiin pelokkaasti, mutta silti rohkeasti, sillä hän oli tottunut tekemään työnsä säntillisesti. Hänen raporteistaan riippuisi se, jatkaako orpokoti toimintaansa vai ei. Se mihin lapset joutuisivat kodin lopettamisen jälkeen, ei ainakaan ennen ollut kiinnostanut Linusta. Tällä kertaa tilanne oli toinen. Lisäksi orpokodin johtaja sai hänen poskensa punehtumaan ja ihon kihelmöimään. Mutta Linukselle työ oli numero ykkönen, ja huvitukseksi riitti musiikki, ehkäpä toisinaan tanssiminen.

Orpokodin kuusi lasta: maahinen, ihmissylikoira, metsänhenki, traakki, tunnistamaton vihreä otus ja antikristus saivat pian Linuksen tuntemaan olonsa kodikkaaksi ja tarpeelliseksi, mutta takaisinpaluu odotti kuukauden päästä. Mitä sitten tapahtui ja mitä luki Linuksen raportissa? Lue ihmeessä tämä sydämeen sattuvan koskettava tarina ennakkoluuloista, erilaisuudesta ja niiden hyväksymisestä.

TJ Klune, Talo taivaansinisellä merellä *****

suom. Mika Kivimäki

Karisto 2021

s. 443 

The House in the Cerulean Sea 2020 

Fantasiakirja