Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

 

Kirjoita meistä, he kuiskailevat. Kuvittelen heidät niinä hiljaisina talvipäivinä, kun museon painava puuovi käy harvakseltaan eikä matkailijoita saavu sisään.

Odotin Jenna Kostetin tietoteosta Kuuden Katariinan jäljillä pitkään. Kirja on ollut hyvin suosittu täällä Varsinais-Suomessa. Kertoohan kirja Turun linnan asukkaista 1500-1600-luvuilta ja myös Toisen maailmansodan pommitusten jälkeisestä ajasta, kun  linnaa korjattiin nykyiseen ulkonäköönsä. Turun linnassa on nähty ja koettu kaikenlaista draamaa. Kustaa Vaasan pojat aiheuttivat kaikenlaista puhetta ja tapahtumia. Kirjan aloittaa Katariina Stenbock (1535-1621), joka oli Kustaa Vaasan kolmas vaimo.

Nuori Katariina naitetaan setäikäiselle, puolikuurolle, hammasmätäiselle Kustaa Vaasalle, joka on Katariinan tädin entinen aviomies. Katariinalta ei kysytä mielipidettä.

Luulenpa, että 16-vuotias tyttö on ollut kauhuissaan kuullessaan, että hänet naitetaan neljäkymmentä vuotta vanhemmalle tädin miehelle. Kustaa Vaasa halusi tytön itselleen, vaikka tytöllä oli jo sulhanen ja vaikka kirkko oli sukulaissuhteen vuoksi vastaan. Kustaa Vaasa oli kuningas ja häntä piti totella. Yhdeksän lasta tarvitsi äidin. Tosin vanhin lapsista, Erik, oli vanhempi kuin Katariina S. 

Katariina S. matkustaa miehensä kanssa Suomeen talvella vuonna 1555. Kuninkaan oleskelu Suomessa liittyy vuosina 1555-1557 käytävään Venäjän sotaan, jota Kustaa Vaasa johtaa Venäjän Iivana IV:tä eli Iivana Julmaa vastaan. Ruotsista Suomeen lähti koko kuningasperhe.

Olen käynyt monet kerrat linnassa, mutta enpä tiennyt aiemmin, että Kustaa Vaasan perhe on asunut siellä. Tämä kirja on siis todellinen historiateos. Historiaa on luettu koulussa, mutta se historia oli miesten kirjoittamaa ja yleensä aika sotaisesta näköalasta kirjoitettua.  Suomi kuului Ruotsiin Kustaa Vaasan aikana, joten hieno kuulla, että kuningas jopa asui täällä perheineen.

Jos Katariina S. oli minulle mysteeri, niin on myös Kaarina H. Hän on tukholmalaisen valtaneuvoksen äpärätyttären ja aviorikoksen takia viralta 1530-luvulla pannun kirkkoherran tytär, joka päätyy hovineidoksi kuningatar Katariina Stenbockin hoviin. Miksi ihmeessä Ingeborg Åkentyttären ja irstaan kirkkoherran tytär on päätynyt kuningattaren hoviin?

Kaarina Hannuntyttärestä (1539-1596) tuli Kustaa Vaasan pojan Juhanan jalkavaimo ja tämän lasten äiti. Juhana sai hallittavakseen Suomen 19-vuotiaana. Kaarina oli tuolloin 17-vuotias ja hänestä tuli Turun linnan armollinen rouva ja emäntä. Aikamoinen urakehitys nuorelle piikatytölle. Kaarina H. tiesi, että Juhanan piti avioitua jossakin vaiheessa arvonsa tavalla. Juhana Herttua antoi Kaarinalle runsaat korvaukset, mutta lapset jäivät hoviin kasvatettaviksi.

Syksyllä vuonna 1561 Juhana on valmis hankkiutumaan säädynmukaiseen avioliittoon. Hän lähettää lokakuussa sihteerinsä Ezechias Gebhartin Puolaan kosimaan Katariinaa hänen puolestaan, ja marraskuussa Sigismund Augustus vastaa pyyntöön myöntävästi.

Suomen herttuakunta sai oikean renesanssiprinsessan herttuattarekseen, Katariina Jagellonican (1526-1583). Koska Katariina J. oli katolinen, Juhana oli avioliittosopimuksessa luvannut, että Katariina saa pitää uskonsa ja harjoittaa sitä kotonaan. Turun linnaan rakennettiin Katariinalle pieni kappeli. Heidän avioliittonsa vuonna 1562 suututti isoveli Erikin, joka vangitutti herttuaparin vuonna 1563.

Erikillä on silmää naiskauneudelle. Toisin kuin Juhana, joka ilmeisesti pysyttelee uskollisena sekä omalle Kaarinalleen että Katariina J:lle, Erikillä on ollut useita jalkavaimoja ja naisia, jotka ovat lämmittäneet hänen vuodettaan ja synnyttäneet hänelle lapsia. Se, että Erik iskee silmänsä Kaarinaan, ei siis sinällään ole kovin ihmeellistä.

Kaarina Maununtytär (1550-1612) oli 14-vuotias, kun Erik kiinnostui hänestä. Hän oli vasta viidentoista, kun hän synnytti ensimmäisen lapsensa Erikille. Pari avioitui ensin salaa, mutta myös virallisesti vuonna 1568. Vihkimisen jälkeisenä päivänä maalaistyttö kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Samana vuonna heidät vangittiin, ja Juhanasta tehtiin kuningas.

Aika jonka viides Katariinani viettää Turussa, on muutosten aikaa. Pietari Brahe toimii Turussa kenraalikuvernöörinä 1630-1650-lukujen välisen ajanjakson, kreivin ajan, niin kuin sanonta kuuluu.

Kirjan viides Katariina oli Kristiina Katariina Stenbock (1608-1650), joka asui Turun linnassa miehensä Pietari Brahen kanssa. Kuudes Katariina oli yllättäen sisustussuunnittelija Carin Bryggman (1920-1993), joka on vastannut Turun linnan korjaustöiden sisustuksesta.

Jenna Kostetin upea teos Kuuden Katariinan jäljillä toi esille kiinnostavasti Turun linnan historiaan kuuluneita naisia.

Jenna Kostet, Kuuden Katariinan jäljillä

Aula & Co 2023

s. 292 + Lähteet ja kirjallisuus

Tietoteos

Historia

 

Jenna Kostet: Margaretan synti

Herman Lindqvist: Villit Vaasat