Marja Björk: Puuma

Marja Björk on syventynyt Puuma kirjassaan ns. vanhemman naisen ja nuoremman miehen suhteeseen. Viime aikoina naista, joka seurustelee nuorempien miesten kanssa, on alettu kutsumaan puumaksi. Tähän puuma-teemaan liittyy muitakin asioita kuten bailaamista, miesten vaihtoa, ulkomaan matkoja ulkomaisten miesten luokse ja kotona yleensä odottelee se miesressukka, joka ei tyydytä naista sängyssä. Jotenkin tämä Björkin puuma-nainen vaikutti kotikutoiselta ja itsekin hieman ressukalta, kuin olisi eksyksissä. Aivan kuin elämän tarkoitus olisi se alapään tyydyttäminen ja jatkuva miesten vaihtaminen.

Tikkitakki lensi eteisen matolle. Hänellä oli polttava pissahätä, vaikka hän oli käynyt vessassa töistä lähtiessä. Hän yritti potkaista kenkiä jalasta, mutta se vei liikaa aikaa. Pissa valui housuihin.

Tena Lady Mini – paketti oli tyhjä. Hän hamusi kaapin periä ja puristeli sinisiä muovikääreitä. Ei ainoatakaan liuskaa jäljellä. Nettikauppa oli ainoa mahdollisuus ostaa inkontinenssisuojia huomaamattomasti. Vastapäisestä pikkukaupasta hän osti harvoin, koska kassajonossa saattoi olla naapureita tai nuoria naisia.

Kirjan sisältö voi hieman hämmentää lukijaa, sillä kirjassa syvennytään miestenmetsästyksen ohella myös muihin teemoihin mm. päähenkilön Mallan lapsuuteen, josta hänen pitkäaikaisin ystävä Orvokki oli lähtöisin. Yllättävintä Mallan ja Orvokin ystävyydessä oli se, että Orvokki oli romani. Mallan lapsuudenaikaisen kesänviettopaikan naapuritalo oli vuokrattu Orvokin perheelle. Kirjassa siis syvennytään myös romanikulttuuriin, tapoihin ja elämänmenoon. Orvokki on se henkilö, joka ei hylkää, vaikka kaikki muut hylkäisivät. Lisäksi Orvokki yritti pitää Mallan uskon piirissä lukemalla Jumalan sanaa aina kun he olivat yhdessä. Puuma on kolmas kirja, jonka olen lukenut tänä vuonna, jossa käsitellään romani-teemaa. Astuit väärään autoon – dekkarissa oli rikostutkija, joka oli puoliksi romani ja Näkymättömät – kirjassa oli etsivä, joka oli puoliksi romani. Romani-kulttuuri on itselleni vierasta, koska en tunne yhtään romania. Näissä kirjoissa olen päässyt hieman tutustumaan heidän tapoihin ja kulttuuriin, joka poikkeaa suomalaisesta kulttuurista.  Esimerkiksi kuolema yhdistää romaniheimon ja iso joukko suree yhdessä kuollutta.

-Keitä tänne tulisi? Malla sanoi.

-Rakas Jeesus teijän kanssa Että minä kärsin. Te kaajeet hautaatte ihmisen kuin rotan. Kai tänne nyt suku ja ystävät kokoontuu. Missä sinulla on käsipyyhe? Ei missään.

-Mitä tässä pitäisi tehdä?

-Nyt ei tehdä mitään. Istutaan ja ollaan ja itketään jos itkettää. Ja kuuntele kun minä sanon. Jos ei olisi hautajaiset, niin minä sanoisin sulle suoraan, että oot jo vanha akka. Sinä luulet, että minä en tiedä. Sinä et enää edes pety, kun sinun miesjutut menee mönkään. Niin olet sielultasi kuivettunut. Lopetat tähän päivään ja teet parannuksen.

Björk on kirjoittanut kirjan vaihdellen Mallan nykyistä elämänmenoa ja lapsuudenkuvauksia. Oman osansa kirjassa annetaan Mallan äidille, jonka esimerkin mukaan Malla elää elämäänsä. Ystäväpiirikin on muodostunut samanikäisistä naishenkilöistä, joita vaivaavat vanhenevien naisten vaivat. Mallalla on koko ajan haku päällä, vaikka hän asuu mukavan miehen kanssa. Loppujen lopuksi Malla ei ole viitsinyt edes tutustua mieheensä ja hänen harrastuksiinsa ja yhteisiä harrastuksiahan heillä ei ole. Kymmenen yhteisen vuoden jälkeen mies on edelleen naimisissa entisen vaimonsa kanssa. Lyhytaikainen yöpaikka Mallan luona muuttui parisuhteeksi aivan huomaamatta.

Björk kirjoittaa elävästi vanhenevan naisen elämästä, joka on muuttunut aivan yllättäen kuumiksi aalloiksi, virtsankarkailuksi, punaisiksi laikuiksi kaulalla ja kuivaksi emättimeksi. Kirjailija tuo herkästi esille kaiken sen salailun vanhenemisesta, jota Malla yrittää tehdä. Kirja on erinomainen esimerkki naisesta, joka on niin hukassa omassa elämässään. ***

Marja Björk, Puuma

LIKE 2010

s. 203

Björk Marja: Lainaa vain

Björk Marja: Poika

Björk Marja: Mustalaisäidin kehtolaulu

Björk Marja: Posliini

Leena Lumin plokkaus
Hannan plokkaus