Marja
Björk on syventynyt Puuma kirjassaan ns. vanhemman naisen ja nuoremman miehen
suhteeseen. Viime aikoina naista, joka seurustelee nuorempien miesten kanssa,
on alettu kutsumaan puumaksi. Tähän puuma-teemaan liittyy muitakin asioita
kuten bailaamista, miesten vaihtoa, ulkomaan matkoja ulkomaisten miesten luokse
ja kotona yleensä odottelee se miesressukka, joka ei tyydytä naista sängyssä.
Jotenkin tämä Björkin puuma-nainen vaikutti kotikutoiselta ja itsekin hieman
ressukalta, kuin olisi eksyksissä. Aivan kuin elämän tarkoitus olisi se alapään
tyydyttäminen ja jatkuva miesten vaihtaminen.
Tikkitakki lensi eteisen matolle. Hänellä
oli polttava pissahätä, vaikka hän oli käynyt vessassa töistä lähtiessä. Hän
yritti potkaista kenkiä jalasta, mutta se vei liikaa aikaa. Pissa valui
housuihin.
Tena Lady Mini – paketti oli tyhjä. Hän
hamusi kaapin periä ja puristeli sinisiä muovikääreitä. Ei ainoatakaan liuskaa
jäljellä. Nettikauppa oli ainoa mahdollisuus ostaa inkontinenssisuojia
huomaamattomasti. Vastapäisestä pikkukaupasta hän osti harvoin, koska
kassajonossa saattoi olla naapureita tai nuoria naisia.
Kirjan
sisältö voi hieman hämmentää lukijaa, sillä kirjassa syvennytään
miestenmetsästyksen ohella myös muihin teemoihin mm. päähenkilön Mallan
lapsuuteen, josta hänen pitkäaikaisin ystävä Orvokki oli lähtöisin. Yllättävintä
Mallan ja Orvokin ystävyydessä oli se, että Orvokki oli romani. Mallan
lapsuudenaikaisen kesänviettopaikan naapuritalo oli vuokrattu Orvokin
perheelle. Kirjassa siis syvennytään myös romanikulttuuriin, tapoihin ja
elämänmenoon. Orvokki on se henkilö, joka ei hylkää, vaikka kaikki muut
hylkäisivät. Lisäksi Orvokki yritti pitää Mallan uskon piirissä lukemalla
Jumalan sanaa aina kun he olivat yhdessä. Puuma
on kolmas kirja, jonka olen lukenut tänä vuonna, jossa käsitellään
romani-teemaa. Astuit väärään autoon
– dekkarissa oli rikostutkija, joka oli puoliksi romani ja Näkymättömät – kirjassa oli etsivä, joka oli puoliksi romani.
Romani-kulttuuri on itselleni vierasta, koska en tunne yhtään romania. Näissä
kirjoissa olen päässyt hieman tutustumaan heidän tapoihin ja kulttuuriin, joka
poikkeaa suomalaisesta kulttuurista.
Esimerkiksi kuolema yhdistää romaniheimon ja iso joukko suree yhdessä
kuollutta.
-Keitä
tänne tulisi? Malla sanoi.
-Rakas
Jeesus teijän kanssa Että minä kärsin. Te kaajeet hautaatte ihmisen kuin rotan.
Kai tänne nyt suku ja ystävät kokoontuu. Missä sinulla on käsipyyhe? Ei
missään.
-Mitä
tässä pitäisi tehdä?
-Nyt
ei tehdä mitään. Istutaan ja ollaan ja itketään jos itkettää. Ja kuuntele kun
minä sanon. Jos ei olisi hautajaiset, niin minä sanoisin sulle suoraan, että
oot jo vanha akka. Sinä luulet, että minä en tiedä. Sinä et enää edes pety, kun
sinun miesjutut menee mönkään. Niin olet sielultasi kuivettunut. Lopetat tähän
päivään ja teet parannuksen.
Björk
on kirjoittanut kirjan vaihdellen Mallan nykyistä elämänmenoa ja
lapsuudenkuvauksia. Oman osansa kirjassa annetaan Mallan äidille, jonka
esimerkin mukaan Malla elää elämäänsä. Ystäväpiirikin on muodostunut
samanikäisistä naishenkilöistä, joita vaivaavat vanhenevien naisten vaivat.
Mallalla on koko ajan haku päällä, vaikka hän asuu mukavan miehen kanssa.
Loppujen lopuksi Malla ei ole viitsinyt edes tutustua mieheensä ja hänen harrastuksiinsa
ja yhteisiä harrastuksiahan heillä ei ole. Kymmenen yhteisen vuoden jälkeen
mies on edelleen naimisissa entisen vaimonsa kanssa. Lyhytaikainen yöpaikka Mallan
luona muuttui parisuhteeksi aivan huomaamatta.
Björk
kirjoittaa elävästi vanhenevan naisen elämästä, joka on muuttunut aivan
yllättäen kuumiksi aalloiksi, virtsankarkailuksi, punaisiksi laikuiksi kaulalla
ja kuivaksi emättimeksi. Kirjailija tuo herkästi esille kaiken sen salailun
vanhenemisesta, jota Malla yrittää tehdä. Kirja on erinomainen esimerkki
naisesta, joka on niin hukassa omassa elämässään. ***
Marja
Björk, Puuma
LIKE
2010
s.
203
Björk Marja: Lainaa vain
Leena Lumin plokkaus
Hannan plokkaus
Björk Marja: Lainaa vain
Björk Marja: Poika
Björk Marja: Posliini
Leena Lumin plokkaus
Hannan plokkaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti