Minä Margaret Maher, täysissä siellun ja ruumiin voimissa, 75 vuoden iässä, aion kertoa teille, mitä tapahtui Amherstin kaupungissa Dickinsonin perheen keltaisessa talossa armon vuonna 1882 ja sen jälkeen.
Olipa mielenkiintoinen kirja. Huomasin jo viime vuonna tämän Vappu Kannaksen kirjoittaman Kimalaisten kirja teoksen, jonka kannessa oleva kuva on Emily Dickinsonista, kuuluisasta runoilijasta. Kirjan tarina pohjautuu todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Kirjassa kolme naista, Vinnie, Mabel ja Susan eli Sue kamppailivat Emily Dickinsonin kirjallisesta perinnöstä hänen kuolemansa jälkeen. Vinnie ja Mabel kävivät jopa oikeutta niistä. Kirjan kertojina toimivat siis Maggie, joka oli Emilyn ja Vinnien palvelija, Vinnie, joka oli Emilyn sisko ja Mabel, joka oli Emilyn veljen rakastajatar ja Vinnien ystävä.
Hän halusi nähdä rouva Toddin. Uuden astronomian professorin nuoren rouvan, joka oli jo herättänyt hänen kälynsä Susanin huomion. Sue osasi arvioida nopeammin kuin kukaan muu, kuka oli kuka ja kenestä saattaisi tulla joku, usein Suen armollisella avustuksella.
Sue oli siis Emily Dickinsonin veljen vaimo. Hän oli ollut Emilyn paras ystävä, suorastaan sydänystävä, mutta Austin teki kaikkensa, että sai hänet vaimokseen. Sen jälkeen Sue oli Amherstin rikkaimman miehen vaimo. Ystävyys Emilyn kanssa muutti muotoaan, sillä seurapiirielämä ja juhlat veivät Suen mennessään. Yhteydenpito naapuritalon Emilyyn jäi kirjelappusiin ja Suen satunnaisiin vierailuihin siellä, sillä Emily ei ollut poistunut kotoaan sen jälkeen, kun hän palasi nuorena seminaarista.
Totta kai pystyn matkustamaan itsekseni, ilman ongelmia. Pitäisihän sinun jo tuntea oma Mabelisi. Äiti oli, kuten arvasinkin, hieman nyreissään, että saavuin vasta nyt. Mutta todellakin, rakkaani! On täysin kestämätöntä, että hän ei ymmärrä, miten tärkeää minulle oli olla Amherstissa, kunnes tietyt tilaisuudet olivat ohi, erityisesti Suen juhlat.
Mabel Todd oli kotoisin Washingtonista, suurkaupungista, joten muutto Amherstiin oli sangen ikävää, kunnes hän tutustui kaupungin rikkaimman perheen seurapiirirouvaan. Apunaan Mabel käytti ulkonäköään ja musikaalisuuttaan. Pian Mabel oli koko kaupungin lemmikkivierailija juhlissa. Kuultuaan omituisesta runoilijasta, joka ei poistunut ulos kodistaan ja joka pukeutui aina valkoisiin, Mabel halusi tutustua tietenkin häneen. Koska Emily ei tavannut vieraita, Mabel ystävystyi hänen siskon Vinnien kanssa.
Silloin tutustuin Dickinsoneihin, ja vaikka nykyhetken valossa saattaa vaikuttaa siltä, että siitä ei seurannut mitään hyvää, en voi ajatella niin. Sainhan tutustua Emilyyn ja hänen runoihinsa, editoida ne julkaisukuntoon ja tuoda hänen ihmeellisen äänensa kaikkien kuultavaksi. Ja vielä tärkeämpää, sain Austinin, hänen veljensä. Hän todella oli minun niin kuin ei kukaan.
Nuori Mabel oli paljon vanhemman Austinin rakastajatar, kunnes Austin kuoli. Austin omisti myös siskojensa kodin ja elätti heitä. Siispä hän vei aika inhottavasti rakastajattarensa siskojensa kotiin. Siskot ja Maggie saivat piilotella huoneissaan sillä aikaa. Mabelin välit Austinin vaimoon Suehen eli Susaniin olivat tietysti katkenneet, mitä nuori Mabel ei ymmärtänyt ollenkaan.
Vappu Kannaksen Kimalaisten kirja sisältää menneen elämän draamaa roppa kaupalla.
Vappu Kannas, Kimalaisten kirja
S & S 2023
s. 373 + Jälkisanat + Lähteet
Emily Dickinsonin kirjallinen perintö
1882-1916 Amherst
Vappu Kannas: Rosa Clay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti