Kirjasähkökäyrä: 2025

Vuoden 2025 lukukirjat ovat olleet mielenkiintoisia, värikkäitä ja täynnä draamaa ja tapahtumia. Ihan minun makuuni. Emmi Itärannan teosta odotin innokkaasti, ja odotus palkittiin monin verroin. Loistava teos kerta kaikkiaan.

Luin ja bloggasin 168 teosta, joista 90 oli käännöskirjoja ja 78 kotimaista teosta. Kirjaston käyttäjäksi olen oppinut jo lapsena, joten suurimman osan lukemistani kirjoista lainasin #Kaarinan pääkirjastosta. Omia kirjoja luin vain 8 kpl, joten ensi vuonna voisin tsempata itseäni lukemaan omien kirjahyllyjeni aarteita.

Tykkään osallistua lukuhaasteisiin, joten kuudes Helmet-haaste tuli valmiiksi jo kesäkuussa. Osallistuin myös Blogistania-haasteeseen, Klassikkohaasteisiin, Dekkariviikolle ja Naistenviikolle. Huhtikuussa oli valtakunnallinen Lukuviikko. Uusinta uutta oli joulukuinen Jane Austen 250 vuotta-lukuhaaste, jossa oli ilo olla mukana.

Vuoden 2025 lukutarinat päättyvät pian, mutta ensi vuonna jatketaan kirjojen parissa ja blogaten niistä.

Jokainen käynti ja kommentointi on ollut mukavaa. Kiitos kaikille kävijöille, olette ihania 💖.

💕 LUKUILOA VUODELLE 2026 💕

t. Mai

lauantai 27. joulukuuta 2025

Claire Keegan: Aivan viime hetkellä

Perjantaina, heinäkuun 29. päivänä, Dublinin sää oli ennusteen mukainen. Röyhkeä aurinko paistoi kaiken aamua Merrion Squarelle yltäen avoimen ikkunan eteen Cathalin kirjoituspöydälle, jonka ääressä hän istui.

Irlantilaisen Claire Keeganin novellikirjan Aivan viime hetkellä aloitti samanniminen novelli, jonka päähenkilönä toimi Cathal. Novelliin liittyi parisuhde ja siihen liittyneet ongelmat. Puhumattomuus, erilaiset tunteet ja tuntemukset, mutta silti halu elää yhdessä pohdituttivat, mutta tietysti Keeganimaisiin tapahtumiin liittyi aivan omanlaisensa kuviot ja lopputapahtumat.

Kolmelta aamuyöllä hän lopulta ylitti sillan Achill Islandille. Siellä kylä vihdoin oli.

Kirjan toinen novelli oli nimeltään Pitkä ja tuskallinen kuolema. Nimivalinta oli mielestäni outo, vaikka se on suora käännös alkuperäisestä nimestä. Novellin päähenkilön nimeä ei mainittu, mutta hän oli kirjailija ja oli saanut tilaisuuden asua valtameren rannalla eräälle kuuluisalle kirjailijalle kuuluneessa huvilassa. Heti ensimmäisenä päivänä hänelle soitti mies, joka halusi käydä juttelemassa. Kaikenlaista outoa hiipparia sitä liikkuukin kirjojen sivuilla.

Aina kun onnellisesti naimisissa oleva nainen lähti pois kotoa, hän mietti millaista olisi maata toisen miehen kanssa.

Kolmas ja samalla viimeinen novelli Antarktis kertoi naisesta, joka matkusti jouluostoksille. Hän oli ajatuksissaan jo päättänyt samalla matkalla maata vieraan miehen kanssa. Näin tapahtui, mutta nainen ei huomannut vaaraa, mutta sellainen oli todellakin tulossa. Onneksi tämä oli vain novelli, oikeassa elämässä lopputilanne olisi todella karmaiseva. Novelli on voittanut Rooney-palkinnon.

Sitten hän ajatteli helvettiä ja ikuisuutta.

Claire Keeganin novellikirjassa Aivan viime hetkellä oli erikoisia kohtaamisia ja outoja tapahtumia.

Claire Keegan, Aivan viime hetkellä - Kertomuksia naisista ja miehistä

Suom. Kristiina Rikman

Keltainen Kirjasto 2025

s. 108

So Late in the Day: Stories of Women And Men 2023

So Late in the Day 2022

The Long And Painful Death 2007

Antarctica 1999

Novellikirja

Irlanti

Claire Keegan: Kasvatti

Claire Keegan: Nämä pienet asiat

torstai 25. joulukuuta 2025

Enni Mustonen: Pikkupappilan joulu

- Äsköön liiterihin mennes pikkuusen vaan ripotteli hiutalehia mutta tulles muuras jo silmät umpehen nottei nähny noukkaansa piremmälle, hän selitti rojauttaessaan klapikuormansa kaakeliuunin eduspellille.

Enni Mustosen Pikkupappilan joulu pienoisromaanissa oli joulun aika Pohjanmaalla vuonna 1876. Pikkupappilan emäntäpiika siunaili myrskyisää lumentuloa nuorelle pastorin vaimolle Ainolle tultuaan sisälle. Pikkupappilassa eletään vaatimatonta elämää. Ainon äiti oli muuttanut heille hoitamaan 2-vuotiasta Matiasta. Pastori itse oli rengin ajamalla reellä kokouksessa, mutta heitä odoteltiin jo kotiin.

Se Hanna-rukka minua tietysti valvotti. Ei ihme, että tytössä oli niin paljon sisua kaiken sen kauhean jälkeen, mitä hänen oli täytynyt kokea jo lapsena.

Pari pävää ennen jouluaattoa, nuori huutolaistyttö, Hanna nimeltään, ratsasti hevosella hakemaan pastoria, sillä hänen isäntänsä oli pyytänyt viimeistä voitelua pastorilta kuoleman lähestyessä. Aino tapasi Hannan ensimmäistä kertaa, ja oli kauhuissaan, miten vähissä vaatteissa ja miten laiha Hanna olikaan. Aino kuuli Hannan tarinan, miten hänen perheensä oli kuollut nälkävuosien johdosta, ja Hanna oli määrätty huutolaislapseksi.

- Luoja paratkoon! Sehän on meidän Leskiruustinna! Mitä ihmettä äitimuori täällä tekee?

Pastorin äiti saapui tavaroidensa kanssa yllättäen Pikkupappilaan. Anoppi oli Ainon mielestä koppava ja aina olevinaan parempi ihminen kuin muut. Leskiruustinna asui tyttärensä perheen luona kartanossa, mutta oli suuttunut vävypoikaansa ja heidän palvelijoihin. Siinäpä sitä oli jouluyllätystä Pikkupappilan väelle. Ainolla oli kuitenkin hyvä sydän ja siellä pienoinen nurkka myöskin arvaamattomalle anopille. Kirjan sivuilta voit lukea lisää joulun ajan aherruksesta Pikkupappilassa.

Enni Mustosen Pikkupappilan joulu avasi 1800-luvun joulun viettoa Pohjanmaan lakeuksilla.

Enni Mustonen, Pikkupappilan joulu

Otava 2025

s. 140

Kytösavun tarinoita-sarjan 1. osa

Joulu

Pohjanmaa

1800-luku

tiistai 23. joulukuuta 2025

Charles M. Schulz: Ressun joulu

Charles M. Schulzin (1922-2000) pieni sarjakuvateos nimeltään Ressun joulu kertoo hyvin joulun sanomasta sarjakuvaklippien ja hyvän joulun toivotuksin. Vietetään rauhallinen joulu 💝

Charles Monroe Schulz piirsi Tenavat-nimistä sarjakuvaa melkein 18 000 klippiä ilman avustajia vuosina 1955-1999, lähes kuolemaansa saakka. Tenavien eli Peanutsin päähenkilö oli Jaska Jokunen eli Charlie Brown. Jaska Jokusen koiran nimi oli Ressu eli Snoopy. Ressun joulu kirjasen on julkaissut Minerva. Alkuperäistekstit ja kuvat: Peanuts/United feature syndicate.

Ressun joulu kirjasessa on useita erikielisiä joulutervehdyksiä:

Nollaig Shona Dhuit (irlanti)

Feliz Natal (portugali)

Natale Hilare (latina)

Fröhliche Weihnachten (saksa)

Kellemes karacsonyi unnepeket (unkari)

Vesele Vianoce (slovakia)

Gledelig Jul (norja)

Meri Kurisumasu (japani)

Sinifesela Ukhisimusi (zulu)

Meri Kirihimete (maori)

Joyeux Noel (ranska)

A blithe Yuil (skotti)

Feliz Navidad (espanja)

Nadalig Uowen (wales)

God Jul (ruotsi)

Heri za Krismas (suahili)

Kala Khristtougena (kreikka)

Juullimi Pilluarit (grönlanti)

Buon Natale (italia)

Hyvää ja rauhaisaa Joulua 💝

maanantai 22. joulukuuta 2025

Alex Haridi, Cecilia Davidsson: Joulu saapuu Muumilaaksoon

Ruotsalaiset Alex Haridi ja Cecilia Davidsson ovat luoneet lastenkirjansa Joulu saapuu Muumilaaksoon Tove Janssonin Kuusi-kertomuksen pohjalta. Muumiperhe ei ollut viettänyt koskaan joulua, sillä he nukkuivat aina talven yli ja heräsivät vasta keväällä. Hemuli kävi heidät herättämässä. Kukaan Muumiperheestä ei tiennyt mikä ihme joulu oli.

Katsoessaan ulos, Muumipappa ihmetteli, että mitä oikein satoi taivaalta, mutta Muumipeikko tiesi sen olevan lunta. Eräs tuttava huusi ohi mennesssään, että Muumiperhe tarvitsee kuusen, ja sellaisen he kävivät hakemassa metsästä. Pikku nyytiltä he kuulivat, että kuusen oksille pitää laittaa kauniita tavaroita.

Vilijonkka potkutteli ohitse ja kehoitti heitä laittamaan ruokaa, kun Joulu tulee.

Hemuli kulki ohitse pitkän listansa kanssa ja kehoitti hankkimaan lahjoja.

Pieni nyyti tuli ystäviensä kanssa ihailemaan Muumiperheen kuusta, lahjoja ja ruokaa ja toivotti hyvää joulua.

Alex Haridi ja Cecilia Davidsson, Joulu saapuu Muumilaaksoon

Kuvitus Filippa Widlund

Suom. Katariina Heilala

Tammi 2018

s. 30

Julen kommer till Mumindalen

Kirja perustuu Tove Janssonin Kuusi-kertomukseen, joka löytyy kirjasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.

Hyvää Joulua

lauantai 20. joulukuuta 2025

Maija Kajanto: Kardemummajoulu

Jouluvalot loivat olohuoneeseen pehmeän tunnelmallista hämärää, ja Krisse mittasi kahvinkeittimeen kanelilta ja kardemummalta tuoksuvaa joulukahvia.

Maija Kajannon ihanan Kardemummajoulun päähenkilö Krisse eli Kristiina Kivimaa oli Kahvila Koivun ahkera omistaja. Tällä kertaa Krisse oli joulun jälkeen jäämässä äitiyslomalle. Kaikki varoittelivat Krisseä ahkeroimasta liikaa, mutta eihän hän malttanut olla touhuamasta, kun töitä oli liikaakin.

Kahvila Koivu sijaitsi viehättävässä 1950-luvun talossa, ja kahvilan yläkerrassa oli kolme pientä asuntoa.

Krisse ja hänen miehensä Tommi olivat aiemmin asuneet seinänaapureina kahvilan yläkerrassa, ennen kuin muuttivat nykyiseen taloonsa Pyhäjärven rannalle. Nyt kunta oli vuokrannut asunnot kolmelle kulttuurialan ihmiselle: kirjailijalle, viulistille ja podcastaajalle, joka suunnitteli ensimmäistä kirjaansa. Aaro, Elviira ja Mikaela solahtivat sujuvasti kyläläisten elämään. Kaikille heille löytyi töitä jossain vaiheessa tarpeen mukaan. Mikä sen mukavampaa, kuin auttaa tarpeen vaatiessa muita ihmisiä. Joulu on hyvän tahdon aikaa.

Tommi oli laittanut takkaan tulet, loimotus heijastui ikkunoista ja Krisse tiesi, että sisällä häntä odottaisi pehmeä nojatuoli, kupillinen teetä ja pari lämpimiä villasukkia. Hänellä oli runsaasti rakkautta ja turvaa tarjolla. Siitä huolimatta äidin välinpitämättömyys teki sydämeen pienen kolon.

Krisse olisi niin toivonut äitinsä mukana oloa raskauden eri vaiheissa, mutta äiti oli muuttanut Ranskaan. Yhteys ei ollut paras mahdollinen. Sen lisäksi Krissen rakas mummo, jolta Krisse oli perinyt Kahvila Koivun, oli kuollut. Onneksi isä ja hänen uusi vaimonsa asuivat Pyhävirralla, tosin he olivat lähdössä jouluksi matkoille. Hyvä ystävä Jenna oli onneksi suurena apuna kahvilassa.

He seisoivat sylikkäin katselemassa hiljaisessa ilmavirrassa kääntyileviä sydämiä. Ulkona jouluyö painui hitaasti pakkaselle ja pilvien välistä näkyi tummana talviöinen tähtitaivas.

Maija Kajannon Kardemummajoulussa tuoksuivat kaikki joulun tuoksut. Kirja on tunteita tulvillaan, sillä kirjan henkilöille tapahtui ja on aiemminkin tapahtunut myös ikäviä asioita. Osa joutui työttömäksi, ystävien hääpaikka ilmoitti, että siellä on tapahtunut ikävä juttu ja paikka peruttiin, eräs henkilö osoittautui huijariksi jne. Elämässä on vain otettava vastaan myös ongelmia ja muuttujia, mutta onneksi Krisse oli taitava ratkomaan niitä. Krisse oli aikamoinen moniosaaja, mutta askartelut hän jätti muiden tehtäväksi.

Maija Kajannon Kahvila Koivu-kirjasarjan päätösosa Kardemummajoulu on tunnelmallinen hyvän mielen joulukirja.

Maija Kajanto, Kardemummajoulu

Wsoy 2024

s. 263

Kahvila Koivu-sarjan 5. osa

Feelgood

Maija Kajanto: Taatelitalvi

torstai 18. joulukuuta 2025

Matt Haig: Poika nimeltä Joulu

Edessäsi on parhaillaan joulupukin todellinen tarina. Aivan oikein. Joulupukin.

Brittiläisen Matt Haigin teos Poika nimeltä Joulu kertoi pienen pojan kasvukertomuksen. Pojan nimi oli Nikolas ja hän asui Suomessa Joel-isänsä kanssa. Äiti oli kuollut.

Elettiin aikaa, jolloin useimmat tädit olivat ilkeitä ja kamalia, mutta Charlotta-täti oli erityisen paha.

Nikolaksen isä sai työtarjouksen ja lähti moneksi kuukaudeksi pois kotoa. Silloin Nikolaksen seuraksi tuli isän sisko Charlotta. Voi kamalaa mitä Charlotta teki esim. hän pakotti Nikolaksen nukkumaan ulkona, ja Nikolaksen piti tuoda Charlotalle metsästä ruokaa, marjoja ja sieniä joka päivä. Tilanne paheni koko ajan, joten Nikolas lähti etsimään isäänsä, koska tämä ei ollut palannut kotiin.

He jatkoivat matkaa suoraan pojoiseen päin, kohti monivärisiä valoja, tarpoen alas vuoren rinnettä valontäyteisen ilman halki.

Isä oli ollut matkalla kohti Tonttukylää, joten Nikolaskin suuntasi sinne. Hän aikoi kysyä tontuilta, oliko isä käynyt siellä. Onneksi Nikolaksen ei tarvinnut vaeltaa yksin, sillä hänellä oli mukanaan Miika-hiiri ja matkalla hän tapasi Salama-poron.

Kirjasta voit lukea mitä sitten tapahtui, kun he pääsivät Tonttukylään, vai pääsivätkö he sinne asti? Ainakin Nikolas joutui erikoiseen torniin jättiläisen seuraksi ja sitä ennen hän oli saanut taikavoimia, mutta keneltä ja miksi ja mitä hän teki taikavoimillaan?

Mahdottomuus on vain mahdollisuus, jota ei vielä ymmärrä.

Niinpä niin. Todella vauhdikas Nikolas-pojan seikkailu. Seikkaileminen on kivaa, mutta itse tarvitsen siihen kavereita, sillä olen aikamoinen pelkuri.

Matt Haigin Poika nimeltä Joulu sopii kaikenikäisille lukukirjaksi varsinkin joulun aikaan. Kirjassa on mielikuvitusta kutkuttava kuvitus, mutta värillisenä se olisi vielä parempi. Kirjassa on myös ihanaa huumoria ja taikuutta. Poika nimeltä Joulu on saanut jo kaksi jatkokirjaa nimeltään Tyttö joka pelasti Joulun ja Joulupukki ja minä. Myös Miika-hiirestä on ilmestynyt lastenkirja nimeltään Hiiri nimeltä Miika. Tietysti Poika nimeltä Joulu on tehty myös elokuvaksi.

Matt Haigin Poika nimeltä Joulu sulattaa sydämet 💖💙💚💛💜

Kuvitus Chris Mould 💕

Suom. Sarianna Silvonen 💝

Aula & Co 2018

s. 266

A Boy Called Christmas 2015

Ensim. suomen kielinen julkaisu 2016

Joulukirja

tiistai 16. joulukuuta 2025

Jane Austen: Järki ja tunteet

"Muista, rakkaani, ettet ole vielä seitsemäätoista. On vielä liian aikaista heittäytyä toivottomaksi tuollaisen onnen suhteen. Miksi olisit vähemmän onnellinen kuin äitisi? Vain eräässä suhteessa, Marianne, soisin kohtalosi olevan toisenlainen kuin minun!"

Englantilaisen kirjailijan Jane Austenin (1775-1817) syntymästä on kulunut tänä päivänä jo 250 vuotta. Klassikkokirjailijan vuonna 1811 esikoisjulkaisu anonyymillä kirjailijanimellä "a Lady" oli Järki ja tunteet. Kirja kertoi Dashwoodin perheen kahdesta tyttärestä, Elinorista ja Mariannesta, ja heidän rakkauksistaan. Kirjan sivuilla tuli tutuksi myös muu lähipiiri. Elinor oli ihastunut kälynsä veljeen ja Marianne rakastui tulisesti erääseen nuoreen mieheen, joka huijasi ja käytti hyväksi naisia.

Sir John tahtoi koko perheen kohta oikopäätä kävelevän Parkiin katsomaan hänen vieraitaan. Hyväntahtoinen, ihmisystävällinen mies! Hänelle tuotti tuskaa pitää yksin hallussaan edes pikkuserkkua.

Kirjailija nosti runsaasti esille 1800-luvun yhteiskunnallisia asioita naisten elämästä, mutta myös perimystavasta ja elinkustannuksista. Tyttöjen isä kuoli yllättäen ja perintö meni ensimmäisestä avioliitosta olevalle pojalle. Äidin ja kolmen tyttären piti muuttaa kodistaan kauas pois. Onneksi äidin serkku sir John vuokrasi heille pienen huvilan mailtaan.

Sir John oli hyvin seurallinen ja järjesti joka päivä jotain tekemistä, kulki vieraisilla ja kutsui aamiaiselle, lounaalle ja päivälliselle. Dashwoodin perheen naisille tuli kiireiset ajat kutsuineen ja illanistujaisineen. Juorut lentelivät ja tyttöjä kiusattiin ihastumisista. He olivat puheiden mukaan kihloissa, menossa naimisiin ja muuttamassa isoihin taloihin ja elävänsä onnellisina elämänsä loppuun asti jne.

Kuusitoistavuotiaan Mariannen rakkauden kohde jätti Mariannen, kun kiikariin tuli rahakkaampi vaihtoehto. Mariannen elämästä katosi pohja ja hän suri suurella intohimolla. No ei mitään hätää, kun lähistöllä kärkkyi jo parikymmentä vuotta vanhempi rikas ihailija. Tulevaisuus oli taattu, kun kyyneleet ehtyivät ja suru hellitti.

19-vuotias Elinor oli vakavamman sorttinen kuin Marianne, eikä hän näyttänyt tunteitaan kovin herkästi. Hänkin sai kuulla miehestä, jonka he luulivat kosivan häntä, että mies olikin ollut jo salakihloissa toisen kanssa jo neljä vuotta. Semmoista rakkauden arpapeliä, että oksat pois.

Jane Austenilla on ollut hauskaa, kun hän on kirjannut ylös kaikenlaiset juonenkoukut Järki ja tunteet kirjassaan. Uskon, että mieslukijoilla korvat punoittivat, kun he lukivat kirjailijan teräviä kommentteja ja esille nostamiaan asioita luokkayhteiskunnasta, perimisjärjestyksestä, omistamisesta, ahneudesta, avioliitoista, ihmisluonteista jne. Yksinkertaisesti sanottuna 1800-luvun alun nainen oli kirjan mukaan osto- ja myyntitavaroihin verrattavissa oleva tuote, jonka oletettiin olevan hiljainen ja kaikkeen sopeutuvainen, sekä arvostavan ja ihailevan läheisiä miehiään sangen suuresti.

Jane Austenin historiallinen teos Järki ja tunteet oli tulvillaan tunteita ja nuorten naisten naimakauppoja. Olen nähnyt kirjan myös tv-sarjoina (1981, 2008), ja elokuvana, joka palkittiin Oscarilla vuonna 1995.

Jane Austen, Järki ja tunteet

Suom. Aune Brotherus 1952

Wsoy Bon-pokkari 2014

s. 339

Sense and Sensibility 1811

Esikoisjulkaisu

1800-luvun alkupuolen Englanti

Kiitos Tuulevi haasteesta 💜

maanantai 15. joulukuuta 2025

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen JOULU

Mutta kas, ketkäs siellä kadulla tepastelevat niin reippaina? Vanhat ystävämme Tatu ja Patu! Mihinkähän he ovat matkalla?

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirja Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu kertoi mitä kaikkea outoa voikaan tapahtua jouluaattona. Kun kyseessä ovat jälleen supersuositut henkilöhahmokaverukset Tatu ja Patu, niin mikään outo ei ole niin outoa, että se on tavallista oudompaa. Tatu ja Patu olivat tällä kertaa matkalla Veeran luokse viettämään ihan tavallista jouluaattoa, johon kuuluisi piparinleivontaa ja muuta kivaa toimintaa. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Ovatko Tatu ja Patu menneet väärään taloon? Tatu ja Patu, tulkaa ulos sieltä, te olette väärässä talossa! Kuuletteko? Voi itku, ei kai tämä ihana joulukertomus mene pieleen heti alussa!

Tatu ja Patu ovat mestareita keksimään itselleen tekemistä. Heidän seurassaan ei tule aika pitkäksi. Kaikenlaista hauskaa oli tulossa päivän aikana. Tatu ja Patu keksivät ihan itse pitääkö olohuoneessa seistä joulupukki koristeltuna, vai pitäiskö sen sittenkin olla joulukuusi. Ja lopulta kaikki oli hyrskyn myrskyn.

Oi tätä onnea! Tatu ja Patu ovat vihdoin päässeet Veeran luo joulunviettoon!

Ystävykset löysivät lopulta toisensa, ja pääsivät aloittamaan yhteisen joulun viettonsa odotettuine pipareineen jne. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen uskomattomat koheltajat Tatu ja Patu ovat saaneet runsaasti palkintoja ja julkaisuja. Kirjat ovat upeasti ja hauskasti kuvitettuja ja tarinat ovat mielikuvitusrikkaita. Lukijoiden suosikkikirja jouluna.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu on hilpeän hauska ja hulvattoman outo joulutarina, mutta olkoon, sillä "joulu on taas, joulu on taas, lattiat täynnä puuroo!"

Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Tatun ja Patun ihmeellinen Joulu

Otava 2016 5. painos

s. 32

Ensim. painos julkaistu 2015

Lastenkirja

lauantai 13. joulukuuta 2025

Amanda Hellberg: Joulu parrasvaloissa

Kukaan ei voinut vastustaa Harrietin ääntä ja valovoimaa. Hän vaikutti kuulijoihin aina yhtä voimakkaasti, ikään kuin hän olisi laskeutunut heidän luokseen toisesta, paremmasta maailmasta. Se oli taikaa.

Ruotsalaisen Amanda Hellbergin historiallinen teos Joulu parrasvaloissa kertoi 1900-luvun alun laulajattaresta Harriet Hjortista, jonka elämä alkoi lastenkodissa, jatkui katuvarkaana, kunnes poliisit saivat hänet kiinni ja toimittivat Rebecca-kotiin. Siellä hän tapasi ihanan Anna Gideonin, joka otti nuoren Harrietin töihin kiertävään teatteriseurueeseensa.

Haussa: Nuori koulutettu nainen, jolla on laulutaitoa ja näyttämökokemusta. Ståhlin teatterissa tarjolla kiinnitys päärooliin talven uudessa operetissa LUMIPRINSESSA...

Yllä oleva työpaikkailmoitus osui Harrietin silmiin lehdestä juuri silloin, kun teatteriseurueella meni huonosti ja johtaja oli sairastunut. Harriet päätti hakea paikkaa, ja avukseen hän sai Isakin, teatteriseurueen lahjakkaan pianistin.

Harriet ja Isak tulivat hakupaikalle sen verran myöhään, että hän sai numerokseen 555. Tuntikausien odottelu ulkosalla ei tehnyt hyvää äänelle. Harriet sai kuulla jälkeenpäin olleensa paras hakija, mutta paikalle olisi pitänyt pukeutua paremmin.

"Hän se on! Olen löytänyt hänet!" Ståhl huudahti samalla jylisevällä äänellä, jonka Harriet oli kuullut teatterin pimeydestä. "Olen löytänyt lumiprinsessani!"

Harriet sai kun saikin lopulta paikan teatterin tulevasta operetista. Ikävämpi juttu oli se, että teatterin pianisti ei soveltunut Harrietin äänelle. Lopulta Harriet sai johtajan palkkaamaan Isakin pianistiksi. Harrietin heräävästä ihastuksesta Isakiin oli ihana lukea. Isak ei vain uskaltanut luottaa siihen, että tunteet kestäisivät Harrietin kuuluisuuden ja loistavan uran laulajana. Lisäksi teatterinjohtaja oli ihastunut ja mustasukkainen Harrietista.

Amanda Hellbergin teos Joulu parrasvaloissa loi tunnelmaa ja tunteita teatterimaailmaan ja sen henkilöihin.

Amanda Hellberg, Joulu parrasvaloissa

Suom. Nina Mäki-Kihniä

Tammi 2024

s. 303

Jul i rampljus 2024

Joulu Ulltunassa-sarjan 3. osa

1902

Feelgood

Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu

torstai 11. joulukuuta 2025

Carin Hjulström: Kun luminen on maa

Bron katuja peitti paksu kuurakerros, puissa säihkyi raikkaan valkea huurre, ja ikkunoissa loistivat joulutähdet sekä kimaltavat koristeet.

Ruotsalaisen Carin Hjulströmin teos Kun luminen on maa sijoittui joulukuulle. Kirja kuuluu Taimitarhamurhat-kirjasarjaan, mutta siinä ei tapahtunut tällä kertaa pahempia rikoksia. Paikallispoliiseilla, Ollella ja Ritalla, riitti pienempien rikosten ratkaisemisia mm. kadonneita taide-esineiden etsintää, sekä pienen lapsen etsintä joulumarkkinoilla.

Sirin ja Antonin koko aamu oli kulunut lunta luodessa. Lucia-pullat oli leivottu myöhään edellisiltana, nyt oli piparkakkutalon vuoro. Säbyholmin talon pienessä keittiössä tuoksuivat tuore kahvi, lämpimät piparkakut ja hyasintit.

Siri ja Anton ovat kirjan päähenkilöitä. Heillä oli taimitarhalla joulukiireet menossa, ja vuorossa oli joulukukkien myynti, sekä asetelmien ja kranssien teko myös tuleville joulumarkkinoille. Taimitarha sijaitsi Thorestan linnan lähellä.

Kirjasarjassa on tullut jo ilmi, että Thorestan linnan nykyinen omistaja Viveca Lagercrantz on Sirin sisarpuoli. Siinä on kaksi ihan eriluonteista sisarusta, sillä Viveca halusi aina hyötyä joka asiassa itselleeen jotakin, kun taas Siri oli hyvin antelias ja auttavainen. Viveca oli luvannut taulun joulumarkkinoille arpajaispalkinnoksi, mutta kuinka siinä sitten kävikään.

"Tuntuu, että joulusta tulee täydellinen", Siri sanoi ja hymyili.

Carin Hjulströmin kirjassa Kun luminen on maa rauhoitutaan kiireiden jälkeen joulun viettoon.

Carin Hjulström, Kun luminen on maa

Suom. Nina Mäki-Kihniä

Tammi 2025

s. 132

När snön faller vit 2022

Taimitarhamurhat-sarjan 4. osa

Joulukuu

Carin Hjulström: Pikku murha vain

Carin Hjulström: Vain pisara verta

Carin Hjulström: Yksi ruumis liikaa

Carin Hjulström: Kun luminen on maa

keskiviikko 10. joulukuuta 2025

Mysi Lahtinen: Taikurien Talon Joulu

Amelia istui jouluhuoneen sohvalla ja etsi enkelikelloa. Hän nosti joulukoristeen toisensa jälkeen esille laatikosta. Koristeita oli joka puolella. Hopeapallot välkkyivät ja pörhönauhat kimmelsivät sohvalla, tuoleilla ja lattialla. Yhtäkkiä laatikko oli tyhjä, eikä enkelikello ollut koristeitten joukossa. Joulu ei löydä taloon, jos enkelikello ei soita sitä tervetulleeksi, Amelia huolestui ja mietti mistä voisi etsiä kelloaan.

Mysi Lahtisen lastenkirja Taikurien Talon Joulu kertoi ihastuttavan vanhanaikaisen joulusadun mummilan ullakolla olevasta nukkekodista, joka oli nimeltään Taikurien talo. Kirjassa on valokuvia eri huoneista. Kun katsot kirjan kansikuvaa, jossa Amelia on leipomassa piparkakkuja, näet hiukan minkälainen nukkekoti Taikurien talo oikein onkaan.

Hän päätti aloittaa ullakolta. Amelia kiipesi saman tien jyrkät portaat ylös ja pökkäsi oven auki. Ullakko oli pilkkopimeä. Pienet puolikuun muotoiset ikkunatkin olivat sulkeneet silmänsä. Hiljaisuus oli asettunut talviuneen.

Vaikka minulla ei ole ollut koskaan nukkekotia, ihailen suunnattomasti eri ikäisiä ihmisiä, jotka viihtyvät niiden äärellä sisustaen ja siirrellen huonekaluja, pyyhkien pölyjä ja askarrellen mattoja, astioita ja kaikenlaista rekvisiittaa. Taikurien talo on sisustettu todella viehättävästi ja huoneissa riittää katseltavaa. Katso vaikka keittiön astioita, pieniä pulloja ja kuparipannuja. Halkokorikin löytyy uunin edestä.

Jokainen puuhasi ahkerasti, ja vihdoin viimein päästiin koristamaan kuustakin. Kummitus leijaili tähden kuusen latvaan. Hiiri kipitti oksia pitkin ja kiinnitti jääpuikot oksien kärkiin. Amelia ripusti hopeapalloja ja Timotei kiinnitti kynttilöitä joka puolelle. Lopulta seisoi upeasti kimmeltävä kuusi valmiina juhlistamaan joulua.

Taikurien talo oli lopulta siivottu, kuusi koristeltu, jouluruoat ja muut herkut olivat valmiina, joululahjat löytyivät kuusen alta, oli aika rauhoittua kuuntelemaan joulurauhan julistusta ja rauhoittua viettämään joulua ystävien parissa. Hyvää joulua!

Mysi Lahtinen, Taikurien Talon Joulu

Valokuvat Esko Koivisto

Tammi 1994

s. 36 + valokuvia

Lasten joulukirja

Banneri-luettelo

keskiviikko 31. joulukuuta 2025

maanantai 29. joulukuuta 2025