Ruotsalainen Jens Lapidus on kuuluisa ja menestynyt dekkarikirjailija.
Hän edustaa ”Stocholm noir” kirjallisuuden lajia, joka kertoo Tukholman
alamaailmasta. Työssään juristina Lapidus on päässyt eturiviin tutustumaan oman
kirjallisuuslajinsa sisältyviin teemoihin, kuten eri lajin rikolliset ja rikokset,
vankilakäytännöt ja vankilan jälkeiset elämät, oikeusistunnot ja tuomiot,
poliisit sekä rikollisten läheiset. Ainakin
äiti yritti – Rikostarinoita (Mamma försökte 2012, suom. 2013 Like) on
kirjailijan ensimmäinen novellikokoelma, mutta kuten nimestä näkyy samat teemat
pyörivät myös näissä tarinoissa, kuten aiemmissa dekkareissa. Minua viehättää
kirjan nimi, joka tuo esille sen, että myös rikollisilla on läheiset, ja se
johon koskee eniten, on yleensä äiti.
Kirjassa on kaksitoista novellia, joiden
henkilöhahmoissa on samoja henkilöitä, joita Lapidus on käyttänyt aiemmissa
kirjoissaan. Osa rikollisista on rikkaita johtajia, jotka keräävät voitot
alempiarvoisten rikollisten tehdessä rikokset ja he ovat niitä jotka istuvat
vankiloissa kärsimässä tuomiot ei rikollismafioiden johtajat.
Yksi mainio rikostarina Faksi
ikuisuudesta kertoo muista tarinoista poikkeavan rikoksen, jonka teki naispuolinen
liikejuristi kostoksi yhtiön vanhemmille osakkaille. Erinomaisen koulutuksen
käynyt, loistavilla arvosanoilla valmistunut ja vuosia töitä paiskinut nainen,
ei saanut osakkeenomistajuutta yhtiössä, joka tarkoitti yhtiön käytännössä sitä,
että osakkuutta ei tule myöhemminkään. Joku toinen voisi hakeutua muualle
töihin, mutta nainen puhalsi yhtiöltä miljoonia ja pakeni. Lisäksi hän
käytti loistavaa osaamistaan siihen, että miljoonat olivat ympäri maailmaa eri
pankeissa ja liikkuivat koko ajan pankeista toisiin, joten rahoihin oli
mahdotonta päästä käsiksi muiden kuin hänen itsensä. Tarinassa nainen ei jäänyt
kiinni. Lapidus on toiminut myös liikejuristina, joten hänen vankka
asiantuntijuus näkyi tässä tekstissä erinomaisesti. Mutta nainen on pakomatkalla
niin kauan, kunnes jää kiinni. Lapidus jättää lukijan miettimään ihmisen
hyvyyttä ja pahuutta tarinoidensa jälkeen, kannattiko tehdä rikos, sillä siinä
menettää aina jotakin.
Ainakin äiti yritti
kirja sisälsi hyvin erilaisia tarinoita ja yhdistävä tekijä niissä oli
rikollisuus tai siihen liittyvä asia. Luin tarinat nopeasti ja jokainen niistä
oli oma kokonaisuutensa eli pystyin lukemaan ne novellina ilman, että jäin
kaipaamaan pitempää tarinaa. Lisäksi pidin Lapiduksen tekstistä valtavasti ja tarinoissa oli mielenkiintoiset juonet ja se jokin terävä pikku pointti joka muutti tarinan idean lopulta toiseksi.
Hänellä on mielestäni taito kirjoittaa ankaran tiiviisti, joka sopii hänen tarinoihinsa.
Jens Lapidus, Ainakin äiti yritti ****
Like 2013
Mamma försökte 2012
Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa hyviä dekkareita, minulta on Lapidukset vielä lukematta, pitäisi tutustua jo hänenkin teksteihin :)
VastaaPoistaHyvä bloggaus :)
Olin tosi yllättynyt Lapiduksen tekstistä ja suosittelen tätä novellikirjaa. Aiemmin häneltä on ilmestynyt trilogia eli pitäisi lukea ne kaikki...mietintämyssy päähän...ne voisi lukea kesällä kaikki kolme perätysten kun on valoisat yöt ja jos ei nukuta...
PoistaKiitos kirjapostauksesta, Mai!
VastaaPoistaOIkein hyvää pitkäperjantaita ja pääsiäistä sinulle.<3333
Kiitos Aili-mummo ja hyvää pääsiäistä sinulle.
Poista