Mauri Kunnaksen lastenkirjoista löytyy kirjoja jokaisen makuun. Tunnustuksena hienosta ja monipuolisesta työstään lastenkirjojen tekijänä Mauri Kunnakselle on myönnetty vuoden 2015 Kaarina Helakisa - palkinto koko tuotannostaan.
Apua, merirosvoja! kirja on oikein sopiva tietokirja merirosvoista ja jälleen hurjan hauskoilla piirroksilla kuvitettuna. Kirjan parissa taistellaan kaikenlaisilla aseilla, etsitään kartan avulla aarteita, joudutaan vankilaan, juhlitaan ym. ja kirjassa tapahtuu monta muuta mielenkiintoista ja jännittävää merirosvoiluun liittyvää tapahtumaa.
Apua, merirosvoja! kirja on oikein sopiva tietokirja merirosvoista ja jälleen hurjan hauskoilla piirroksilla kuvitettuna. Kirjan parissa taistellaan kaikenlaisilla aseilla, etsitään kartan avulla aarteita, joudutaan vankilaan, juhlitaan ym. ja kirjassa tapahtuu monta muuta mielenkiintoista ja jännittävää merirosvoiluun liittyvää tapahtumaa.
Kirjan ensimmäisessä tarinassa kerrotaan kaapparikapteeni Korpun meritaisteluista. Hurja kapteeni oli pelätyin merikapteeni Karibianmerellä ja oli kiinnostunut korpuista, joten kaikki laivat pelkäsivät häntä, sillä Korppu joukkoineen varasti kaikki laivakorput laivoista.
Kirjan toinen tarina kertoi merirosvoprinsessa Sipsusta. Sipsu oli Karibianmeren korein päällikkö. Kaikki kiiltävät ja kauniit esineet olivat hänen mieleensä. Yleensä kävi niin, että laivan muut rosvot jäivät ilman palkkioita, kun Sipsu valitsi kaikki koreat esineet itselleen.
Kirjan kolmannessa tarinassa etsitään Pääkallosaaren aarretta, sillä merirosvot piilottivat yleensä aarteensa jonnekin kaukaiselle saarelle ja piirsivät kätköpaikasta aarrekartan. Toisinaan kartat hävisivät tai muut rosvot ryöväsivät kartat ja kävivät etsimässä saaliit pois.
- Kautta isoäitini silmälapun, vannoivat monet hurjat merirosvot. - En astu jalallani enää tuolle kaamealle saarelle.
Kaapparikapteeni Robert Ronski uskalsi merirosvomiehistöineen etsiä pääkallosaaren ja aarrekätkön, mutta heitä odotti siellä yllätys. Merirosvoilla oli tapana laittaa aarteen etsijöille kaikenlaisia jekkuja, jotta aarre pysyisi varmassa tallessa.
Neljäs tarina kertoi Riki Robinsonista, joka oli haaksirikkoutunut autiolle saarelle. Aikansa kuluksi Riki nikkaroi kaikenlaista, sillä hän oli todella kätevä käsistään. Loppujen lopuksi saaresta tuli oikein hauska paikka.
Muuten olisi oikein mukavaa, Riki itse tuumi, - mutta kun ei koskaan saa olla hetkeäkään yksin.
Viides tarina kertoi pullopostista. Ennen vanhaan oli kätevä tapa lähettää pullopostia, kun halusi lähettää viestejä merten yli. Viestin vastaanottaja saattoi olla kuka tahansa, ja pullot saattoivat viipyä vuosikausia matkalla, mutta sitten oli kiva kun joku löysi sen ja pullon viesti otettiin tosissaan vastaan.
Kuudennessa tarinassa vanha merirosvovaari Henry Vanhaparta komensi aina nuorempia merirosvoja kaivamaan oikein syvän kuopan aarrearkulle. Vanhaparran pojanpoika Mustaparta halusi jekuttaa vaaria ja viedä salaa aarrearkun, silloin kun vaari oli nukkumassa. Mutta arvaatte varmaan, että Vanhapartaa ei niin vain jekutetaakaan. Apua, merirosvoja! kirjasta voi lukea lisää tästäkin hauskasta tarinasta.
Seitsemäs tarina kertoi seitsemän meren kauhusta, Marsu Morganista, ja kahdeksas kertomus merirosvojen omista tarkoista säännöistä mm. autiolle saarelle jättämisestä ja lankkua pitkin kävelemisestä. Hurjan jännittävät säännöt, vanhat esineet ja merirosvotarinat kiinnostavat kyllä isompia ja pienempiä lukijoita hienojen ja värikylläisten kuvien kera. Löytyypä kirjasta jopa poikkileikkaus merirosvokapteeni Mac Merikipeän aluksesta. Apua, merirosvoja! kirjan jälkeen lukijat ovat monta tietoa viisaampia ja kirjasta tehtyä näytelmää on esitetty ympäri Suomen, hiiohoi!
Mauri Kunnas, Apua, merirosvoja! *****
kuvitus, Mauri ja Tarja Kunnas
Otava 1994
s. 38
Paulan bloggaus
Kaarina Helakisapalkinto 2015
Kunnas Mauri: Hyvää yötä, herra Hakkarainen
Kunnas Mauri: Koirien Kalevala
Varmaan hauska kirja, pojat varsinkin tykkäisivät siitä, ehkä tytötkin jossain iässä!
VastaaPoistaKiitos Mai; hyvää sunnuntaita sinulle! ♥♥
Kunnaksen suuresta lastenkirjamäärästä löytyy kyllä luettavaa kaikille. Parasta on tietysti kuvitus ja hauskat oivallukset sekä herra Hakkarainen seikkailemassa kirjasta toiseen.
PoistaHauskaa sunnuntai-iltaa Aili :)
Tämä on tosiaan mukava kirja, mukava bloggaus :)
VastaaPoistaKiitos Jokke :) Kirja on mainio ja kestänyt ajanhammasta hyvin, vaikka kirjaa on luettu ahkerasti. Kunnas kirjoittaa ajattomia lastenkirjoja :)
PoistaMerirosvot on hyvä aihe. Minulla on sellainen kirja jossa koko laivallinen merirosvoja on piirretty possuiksi :) Aarrearkut ja pullopostit ovat seikkailunhaluisten mieleen.
VastaaPoistaMauri Kunnakselta hoituu aihe kuin aihe ja huumorilla höystettynä. Tämäkin kirja on oikein kunnon tietopläjäys lapsille ja oppia ikä kaikki. Tieto voi olla näinkin hauskassa paketissa kuin tämä kirja on. Historia voi olla myös hauskasti kerrottua varsinkin lapsille. Possumerirosvot kuulostavat todella pelottavilta, jos tulevat vastaan tuolla merellä...
PoistaKunnaksen kirjoissa on kyllä monitasoisuutta vailla vertaa ja siksipä ne kestää aikaakin niin hienosti :)! Ja blogattavaa riittää :D!
VastaaPoistaMauri Kunnaksen kirjat ovat aivan uskomattoman mielikuvitusrikkaita ja kuvitukseltaan monen ikäisiä kiinnostavia. Kuvista löytyy joka kerta jotain hauskaa ja yllättävää. Kirjoja voi lukea sukupolvelta toiselle. Olet oikeassa, nämä voisi blogata kaikki :)
Poista