Naistenviikon toinen kirja on irlantilaisen Anne Enrightin Unohdettu valssi, suora käännös alkuperäisestä kirjan nimestä The Forgotten Waltz. Joskus ihmettelen mistä kirjan nimet tulevat, niin myös tämän kirjan kanssa. Kansikuvaksi olisin valinnut myös jotain pehmeämpää, sillä kirjassa käydään läpi rakkauden eri teemoja: ihastuminen, haluaminen, kiihko, pettäminen, rakastuminen ja rakkauden loppuminen. Itse mietin, että voiko rakastaa ja sitten se rakkaus häviää taivaan tuuliin. Omalta kohdalta en ole sellaista rakkautta kohdannut, että se on kadonnut, sillä aina jokin hellä muisto muistuttaa rakkaudesta, jonka olen kokenut. Niitä helliä muistoja vaalin syvällä sydämessäni.
Työpaikalla pelattava peli oli toinen peli pelattavaksemme esikaupunkilaispariskuntien pelin jälkeen ja ennen salaisia hotellitapaamisia ja upeaa, kiellettyä himoa, eikä kumpikaan meistä ajatellut, että tulisi hetki, jolloin kaikki pelit loppuisivat.
Kirjan päähenkilö oli kolmekymppinen Gina, joka tapasi Seánin ensimmäisen kerran muutama vuosi takaperin. Sen jälkeen hän oli ehtinyt mennä naimisiin. Séan oli jo naimisissa ja hänellä oli lapsi, erityinen lapsi, joka vaati huolenpitoa. Ginan ja Seánin välille syttyi intohimoinen suhde ja sen seurauksena Gina jätti miehensä ja muutti erilleen. Seán kulki kahden asunnon väliä ja vaati, että suhde piti pitää salassa. Gina salli Seánille tuollaisen käytöksen, koska rakasti. Seánin rakkaudesta en voi olla niin varma. Joskus tuntuu, että miksi tällaista tapahtuu, mutta ihastumisellehan ei mitään voi vai voiko? Ainakin tilanteiden kehittymiselle voi tehdä paljonkin. Kyllä siinä taisi naistennaurattaja vetää Ginaa nenästä. Onko niin, että rakkauden puolesta on valmis tekemään mitä vain. Gina oli.
Anne Enright on kirjoittanut tunteikkaan kirjan Ginan elämän muutoksista, joka vaikutti laajalle lähipiiriin. Avioero tai asumusero tai uusi suhde ei ole koskaan vain kahden henkilön asia, vaan se koskettaa puolisoita, lapsia, molempien vanhempia ja sisaruksia, ystäväpiiriä ym. Vanhemmat haluavat viettää juhlapäivät lastensa kanssa ja yksin jäävä uusi puoliso tai asuinkumppani tai mikä lie kokee jäävänsä ulkopuolelle, yksin, syrjityksi. Tämä kirja voi koskettaa syvältä näiden asioiden kanssa kamppailevia henkilöitä, mutta aika auttaa ja parantaa haavat. Valitettavasti löytyy henkilöitä, jotka eivät halua parantua ja antaa anteeksi.
Rakastajat ovat korvattavissa, ajattelen - hiukan katkerasti - mutta lapset eivät ole.
Anne Enright, Unohdettu valssi ***
suom. Tarja Kontro
Otavan kirjasto 2012
s. 249
The Forgotten Waltz 2011
Marian bloggaus
Arjan bloggaus
Skye Walkerin bloggaus
Lukijan bloggaus
Anun bloggaus
Osallistun kirjalla Tuijatan Naistenviikko kirjablogeissa-haasteeseen.
Onnittelut 800:sta bloggauksesta se on kunnioitettava määrä, ja laatu on ollut korkea :)
VastaaPoistaKiitos Jokke :)
PoistaAinakin kirjamäärää ihmettelen itsekin :) Hauskaa ainakin on ollut kirjoitella näitä tuntemuksia kirjojen jälkeen. Olen huomannut, että kirjoista pitää postata melkein heti, muuten kirjoja kertyy iso läjä pöydälle ja se ei enää ole kivaa.
Minustakin on helpompaa postata kirjasta heti muuten se helposti jää ...
PoistaJa kirjoihin on vaikea mennä sisälle, jos joku muu kirja on meneillään. Itse olen sellainen kirja kerrallaan tyyppi lukijana. Joillakin voi olla kuusikin kirjaa kesken yhtä aikaa. Miehelläni on monta kirjaa kesken ja se lukee niitä vuosikausia. Parasta on kun kirjan voi lukea kannesta kanteen yhtä soittoa :)
PoistaMinulla bloggauspino on ollut jo pitkään noin 8-10 kirjaa. Olen kyllä tässä kesällä taas kerran miettinyt, pitäisikö rysäyttää niistä vaan miniarviot ja koettaa ottaa tilanne haltuun... mutta eipä se blogattavien pino enää pahemmin stressaa. Olisi vaan välillä kiva pitää blogi enemmän synkassa lukutahdin kanssa. :) Nyt on semmoista tasapainoilua juuri luettujen ja jokunen aika sitten luettujen kanssa.
PoistaVoi ei minulta onnistuisi noin ison pinon kanssa. Tekisin varmaan just noin, miniarviot tai poistaisin kirjat pöydältä piiloon. Kolme on maksimi ja sekin tuottaa vaikeuksia.
PoistaTällä hetkellä pöytä ihan kiiltelee ja olen pyyhkinyt pölyt. Ei yhtään kirjaa. Saapa nähdä mitä tämä feng shui saa aikaan ;)
Kiva oli muistutella mieleen tätäkin kirjaa, josta en näköjään juuri pitänyt, tai en ainakaan sen henkilöistä. Sattumoisin olen juuri lopetellut toisen kirjan samasta aiheesta - pettämisestä, elämänhallinnan katoamisesta - ja mietin tässä, mitä siitä kirjoittaisin. Onnea hurjasta postausmäärästä!
VastaaPoistaKiitos Arja :)
PoistaKieltämättä Gina oli itsekäs nuori nainen ja ehkä hän näin fiktiivisesti ajatellen tarvitsi tuollaisen pettäjämiehen, että ymmärsi mikä elämässä on tärkeintä.
Onnea 800 postauksesta! <3
VastaaPoistaTätä kirjaa mietin matkalukemiseksi Irlantiin, mutta sitten tuli sellainen olo, etten halunnutkaan lukea tätä vielä. Joskus varmaan. :)
Kiitos Katja :)
PoistaIhan hyvin ajateltu. En olisi halunnut lukea tätä Irlannissa. Kirjasta jäi pienoinen karvas maku suuhun. Olisi vielä pilannut matkatunnelmat.
800 postausta on valtava määrä - onnea! Kohta jo tuhatta kolkuttelet...
VastaaPoistaKiitos Paula :)
Poista1000 postausta olisi jo aikamoinen saavutus, sitä kohti reippaasti :)
Huima määrä kirjajuttuja, onnittelut! Minulla odottelee omassa hyllyssä Enrightin Valvojaiset. Tämänkin voisin ottaa lukulistalle.
VastaaPoistaKiitos Marika :)
PoistaKirjailija kirjoittaa ihan mukavasti tätä tarinaa, mutta ehkä ne henkilöt ja ehkä se pettäminen ei nyt kolahtanut tämän tarinan mukana.
Onnea kasisatasen johdosta! Minäkin olen jossain vaiheessa lukenut tuon Unohdetun valssin ja mietin nimestä ihan samaa kuin sinä, että mistä se oikein tuli :).
VastaaPoistaKiitos Rooibos :)
PoistaTuossa kansikuvassa on vielä pari salamaniskua kiemurrellen menossa samaan kohteeseen, joita ihmettelen.
Toisinaan kansikuvat ja kirjojen nimet osuvat nappiin ja toisinaan taas niitä joutuu ihmettelemään :)
Osuipa hyvä kirjankansi juhlistamaan 800. postausta, siinä kun voi nähdä kirjasähkökäyrää :D Onnittelut tuotteliaalle bloggaajalle !
VastaaPoistaKiitos Rita :)
PoistaSe oli hiukan taka-ajatuksena tämän kirjan kanssa. Sähköä piisaa ja energiaa ja toivotaan, että pitkään vielä. Tykkään nimittäin tästä harrastuksesta :)